Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
97 suhteet: Aleksandr Sergejevitš Menšikov, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Aristokratia, Armfelt, Arseni Zakrevski, Artjärven kotiseutumuseo, Artjärvi, Carl Magnus Vilhelm Armfelt, Casimir von Kothen, Dmitri Miljutin, Edinburghin yliopisto, Emil Stjernvall-Walleen, Englannin kieli, Fabian Langenskiöld, Fabian Steinheil, Fredrik Stewen, Fredrik Vilhelm Berg, Gustaf Fredrik Rotkirch, Gustaf Magnus Armfelt, Gustaf Mauritz Armfelt, Gustaf Vilhelm Arthur Armfelt, Halikko, Hallitsijanvakuutus, Hedvig Ulrika De la Gardie, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Henkikaartin Preobraženskin rykmentti, Heribert Conrad Reuterskjöld, Italian kieli, J. V. Snellman, Johan Mauritz Nordenstam, Kamariherra, Kansleri, Katariina Suuri, Konservatismi, Konstantin Fischer, Kruununperillinen, Lars Gabriel von Haartman, Latina, Mauritz Wladimir Armfelt, Mihail Borodkin, Ministerivaltiosihteeri, Napoleonin sodat, Nikolai Adlerberg, Nikolai Aleksandrovitš, Nikolai I, Ortodoksinen kirkko, Otto von Bismarck, ..., Perustuslaki, Pietari (kaupunki), Platon Rokassovski, Pyhän Andreaksen ritarikunta, Ranskan kieli, Ratulan kartano, Riika, Robert Henrik Rehbinder, Romanov (hallitsijasuku), Ruotsin kieli, Saksan kieli, Salaneuvos, Salaneuvos (Venäjä), Säätyvaltiopäivät 1863, Skotlanti, Suomalaiset, Suomen asiain komitea, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen kieli, Suomen markka, Suomen Pankki, Suomen Punainen Risti, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen valtiosihteerinvirasto, Suuriruhtinas, Tallinna, Todellinen valtioneuvos, Tukholma, Turun akatemia, Turun hovioikeus, Uppsala, Uppsalan yliopisto, Valtioneuvos (Venäjä), Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen kaarti, Venäjän kieli, Venäjän valtakunnanneuvosto, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys, Yhdistys- ja vakuuskirja, 1794, 18. huhtikuuta, 1876, 8. tammikuuta. Laajenna indeksi (47 lisää) »
Aleksandr Sergejevitš Menšikov
Aleksandr Sergejevitš Menšikov (Suomessa myös Alexander Menschikoff; 26. elokuuta 1787 – 2. toukokuuta 1869 Pietari) oli venäläinen ruhtinas, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä ja Venäjän meriministerinä.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Aleksandr Sergejevitš Menšikov · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »
Aristokratia
Aristokratia on valtiojärjestys, jossa valtiovalta on etuoikeutetun kansalaisluokan eli ylimystön käsissä.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Aristokratia · Katso lisää »
Armfelt
Armfelt (Armfeldt) on ruotsalaisperäinen aatelissuku, jonka jäseniä asuu myös Suomessa.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Armfelt · Katso lisää »
Arseni Zakrevski
Kreivi Arseni Zakrevski (24. syyskuuta 1786 Bernikov, Venäjä – 23. tammikuuta 1865 Firenze, Italia) oli venäläinen kenraali ja valtiomies, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1823–1831.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Arseni Zakrevski · Katso lisää »
Artjärven kotiseutumuseo
Artjärven kotiseutumuseo on kotiseutumuseo Orimattilan kaupungin Artjärven pitäjän Ratulan kylässä.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Artjärven kotiseutumuseo · Katso lisää »
Artjärvi
Artjärvi on Orimattilan kaupunkiin kuuluva pitäjä Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Artjärvi · Katso lisää »
Carl Magnus Vilhelm Armfelt
C. M. W. Armfeltin muotokuva (ajoitus 1860-1870-luku) Carl Magnus Vilhelm Armfelt (20. maaliskuuta 1797 Pietari – 17. joulukuuta 1878 Helsinki) oli suomalainen kreivi, joka yleni Ruotsin armeijassa everstiksi ja Venäjän keisarikunnan armeijassa kenraalimajuriksi.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Carl Magnus Vilhelm Armfelt · Katso lisää »
Casimir von Kothen
Casimir von Kothen Casimir von Kothen (29. toukokuuta 1807 Lokalahti, Suomen suuriruhtinaskunta – 25. marraskuuta 1880 Kittendorff, Mecklenburg-Schwerin, Saksan keisarikunta) oli suomalainen vapaaherra, kenraaliluutnantti, korkea virkamies ja poliittinen vaikuttaja.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Casimir von Kothen · Katso lisää »
Dmitri Miljutin
Dmitri Miljutin, Vitold Muratovin maalaama muotokuva. Dmitri Aleksejevitš Miljutin (10. heinäkuuta (J: 28. kesäkuuta) 1816 Moskova – 7. helmikuuta (J: 25. tammikuuta) 1912 Simeiz, Krim) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Dmitri Miljutin · Katso lisää »
Edinburghin yliopisto
Edinburghin yliopisto on vuonna 1583 perustettu yliopisto, joka sijaitsee Skotlannin pääkaupungissa, Edinburghissa.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Edinburghin yliopisto · Katso lisää »
Emil Stjernvall-Walleen
Emil Stjernvall-Walleen 1870-luvun lopulla. Carl Emil Knut Stjernvall-Walleen (vuoteen 1854 Stjernvall; 16. marraskuuta 1806 Pori – 14. lokakuuta 1890 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, upseeri ja virkamies, joka toimi Pietarissa Suomen ministerivaltiosihteerin apulaisena vuosina 1857–1876 ja ministerivaltiosihteerinä vuosina 1876–1881.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Emil Stjernvall-Walleen · Katso lisää »
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Englannin kieli · Katso lisää »
Fabian Langenskiöld
Carl Fabian Theodor Langenskiöld (17. marraskuuta 1810 Sääksmäki – 29. kesäkuuta 1863 Helsinki) oli suomalainen virkamies ja senaattori.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Fabian Langenskiöld · Katso lisää »
Fabian Steinheil
Fabian Gotthard von Steinheil (14. lokakuuta 1762 Haapsalu, Viron kuvernementti – 23. helmikuuta 1831 Helsinki) oli venäläinen kenraali, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1810–1824.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Fabian Steinheil · Katso lisää »
Fredrik Stewen
Fredrik Stewen Fredrik Stewen (6. kesäkuuta 1798 Hamina – 12. elokuuta 1851 Ostende, Belgia)Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna, s. 285–286.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Fredrik Stewen · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm Berg
Friedrich Wilhelm Rembert Berg (alkuaan von Berg,; 26. toukokuuta (J: 15. toukokuuta) 1794 Sangaste – 18. tammikuuta (J: 6. tammikuuta) 1874 Pietari) oli Venäjän keisarikunnan armeijan kenraalisotamarsalkka, joka oli Suomen kenraalikuvernöörinä 1855–1861.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Fredrik Vilhelm Berg · Katso lisää »
Gustaf Fredrik Rotkirch
Gustaf Fredrik Rotkirch (25. maaliskuuta 1815 Vihti – 24. maaliskuuta 1884 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta) oli Turun hovioikeuden presidentti ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Gustaf Fredrik Rotkirch · Katso lisää »
Gustaf Magnus Armfelt
Gustaf Magnus Armfelt Gustaf Magnus Armfelt (2. huhtikuuta 1792 Tukholma – 8. heinäkuuta 1856 Halikko) oli suomalainen kreivi, kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Gustaf Magnus Armfelt · Katso lisää »
Gustaf Mauritz Armfelt
Gustaf Mauritz Armfelt (suomeksi usein myös Kustaa Mauri; 31. maaliskuuta 1757 Tarvasjoki, Marttila – 19. elokuuta 1814 Tsarskoje Selo, Pietari) oli suomalais-ruotsalainen kreivi, hovimies, diplomaatti ja jalkaväenkenraali.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Gustaf Mauritz Armfelt · Katso lisää »
Gustaf Vilhelm Arthur Armfelt
Gustaf Vilhelm Arthur Armfelt (1. helmikuuta 1821 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta – 8. maaliskuuta 1880 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Gustaf Vilhelm Arthur Armfelt · Katso lisää »
Halikko
Halikko on Suomen entinen kunta, joka vuoden 2009 alusta tuli osaksi Salon kaupunkia.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Halikko · Katso lisää »
Hallitsijanvakuutus
Hallitsijanvakuutus on monarkioissa uuden hallitsijan antama juhlallinen vakuutus, jolla hän sitoutuu joihinkin edeltäjiensä hyväksymiin periaatteisiin sitoutuen pitämään ne voimassa.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Hallitsijanvakuutus · Katso lisää »
Hedvig Ulrika De la Gardie
Hedvig Ulrika De la Gardie, miniatyyrimuotokuva 1790-luvulta. Hedvig Ulrika De la Gardie (avioliitossa Armfelt; 29. marraskuuta 1761 Tukholma – 7. helmikuuta 1832 Tukholma)My Hellsing: Svenskt kvinnobiografiskt lexikon (2018).
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Hedvig Ulrika De la Gardie · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta · Katso lisää »
Henkikaartin Preobraženskin rykmentti
Henkikaartin Preobraženskin Hänen majesteettinsa rykmentti oli Venäjän keisarillisen armeijan vanhin kaartin jalkaväkirykmentti.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Henkikaartin Preobraženskin rykmentti · Katso lisää »
Heribert Conrad Reuterskjöld
Suomen sotaväen tarkastajaa kenraalimajuri Heribert Conrad Reuterskiöldiä esittävä maalaus (1810-luvun loppu) Heribert Conrad Reuterskjöld (aiemmin Reuterskiöld) oli suomalainen kenraalimajuri.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Heribert Conrad Reuterskjöld · Katso lisää »
Italian kieli
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Italian kieli · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Johan Mauritz Nordenstam
Johan Mauritz Nordenstam (21. syyskuuta 1802 Tukholma – 8. kesäkuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja Venäjän armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana vuosina 1858–1882, pidempään kuin kukaan toinen.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Johan Mauritz Nordenstam · Katso lisää »
Kamariherra
Kamariherran arvonimi oli käytössä Normandian herttuakunnan hovissa.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Kamariherra · Katso lisää »
Kansleri
Kansleri on joissakin maissa käytetty korkean hallintovirkamiehen nimitys.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Kansleri · Katso lisää »
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Katariina Suuri · Katso lisää »
Konservatismi
Konservatismi (uuslat. conservatismus, latinan sanasta conservare ’säilyttää’) on poliittinen ja yhteiskuntafilosofinen aate, joka tukee kulttuurin ja sivilisaation kontekstissa olemassa olevaa ja koeteltua yhteiskunnallista tilaa.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Konservatismi · Katso lisää »
Konstantin Fischer
Konstantin Fischer Konstantin Fischer (25. lokakuuta 1805 – 5. toukokuuta 1880) oli venäläinen virkamies.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Konstantin Fischer · Katso lisää »
Kruununperillinen
Kruununperillinen on henkilö, jolla on kruununperimysjärjestykseen perustuva virallinen asema tulevana hallitsijana nykyisen hallitsijan kuoltua tai luovuttua vallasta.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Kruununperillinen · Katso lisää »
Lars Gabriel von Haartman
Lars Gabriel von Haartman myös suom.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Lars Gabriel von Haartman · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Latina · Katso lisää »
Mauritz Wladimir Armfelt
Mauritz Wladimir (Vladimir) Armfelt (5. elokuuta 1827 Helsinki – 12. marraskuuta 1888 Helsinki) oli suomalainen kreivi ja virka- ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Mauritz Wladimir Armfelt · Katso lisää »
Mihail Borodkin
Mihail Mihailovitš Borodkin (1. syyskuuta 1852 – 1919) Grwar.ru.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Mihail Borodkin · Katso lisää »
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Napoleonin sodat · Katso lisää »
Nikolai Adlerberg
Nikolai Vladimirovitš Adlerberg (31. toukokuuta (J: 19. toukokuuta) 1819 Pietari, Venäjän keisarikunta – 25. joulukuuta 1892 München, Saksan keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Nikolai Adlerberg · Katso lisää »
Nikolai Aleksandrovitš
Nikolai Aleksandrovitš (20. syyskuuta (J: 8. syyskuuta) 1843 Tsarskoje Selo – 24. huhtikuuta (J: 12. huhtikuuta) 1865 Nizza, Ranska)Николай Александрович Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (1897).
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Nikolai Aleksandrovitš · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Nikolai I · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Otto von Bismarck
Otto Eduard Leopold von Bismarck (1. huhtikuuta 1815 Schönhausen – 30. heinäkuuta 1898 Friedrichsruh, Hampuri) oli saksalainen ruhtinas ja valtiomies, joka toimi Preussin pääministerinä vuosina 1862–1890, Pohjois-Saksan liittokanslerina vuosina 1867–1871 ja Saksan keisarikunnan ensimmäisenä valtakunnankanslerina vuosina 1871–1890.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Otto von Bismarck · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Perustuslaki · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Platon Rokassovski
Paroni Platon Ivanovitš Rokassovski (15. tammikuuta 1800 Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 18. maaliskuuta 1869 Nizza, Ranska) oli venäläinen jalkaväenkenraali ja suomalainen vapaaherra.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Platon Rokassovski · Katso lisää »
Pyhän Andreaksen ritarikunta
272x272px Pyhän Andreaksen ritarikunta (ven. Орден Святого апостола Андрея Первозванного) on keisari Pietari Suuren vuonna 1698 perustama venäläinen ritarikunta.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Pyhän Andreaksen ritarikunta · Katso lisää »
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Ranskan kieli · Katso lisää »
Ratulan kartano
Ratulan kartano on Orimattilan Artjärven pitäjän Ratulan kylässä, linnuntietä noin 4,5 kilometriä Artjärven kirkosta pohjoiseen, Villikkalanjärven koillisrannalla sijaitseva kartano.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Ratulan kartano · Katso lisää »
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Riika · Katso lisää »
Robert Henrik Rehbinder
Robert Henrik Rehbinder (15. heinäkuuta 1777 Paimio – 8. maaliskuuta 1841 Pietari) oli suomalainen Rehbinderin aatelissukuun kuulunut virkamies.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Robert Henrik Rehbinder · Katso lisää »
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Saksan kieli · Katso lisää »
Salaneuvos
Salaneuvos on aiemmin Venäjällä, Saksassa ja Itävallassa käytössä ollut arvonimi.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Salaneuvos · Katso lisää »
Salaneuvos (Venäjä)
Salaneuvos oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut kolmannen luokan virka-arvo.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Salaneuvos (Venäjä) · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1863
Helsingin valtiopäivät 1863–1864 olivat Suomen autonomian ajan toiset säätyvaltiopäivät.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »
Skotlanti
Skotlanti on maa Ison-Britannian saaren pohjoisosassa.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Skotlanti · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomen asiain komitea
Suomen asiain komitea oli valmistelukunta, joka ministerivaltiosihteerin apuna käsitteli hallitsijan ratkaistaviksi meneviä Suomen suuriruhtinaskunnan asioita vuosina 1811–1826 ja 1857–1891.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suomen asiain komitea · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suomen markka · Katso lisää »
Suomen Pankki
Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suomen Pankki · Katso lisää »
Suomen Punainen Risti
Suomen Punainen Risti – Finlands Röda Kors (lyhenne SPR / FRK, engl. Finnish Red Cross) on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen Suomessa toimiva kansallinen yhdistys.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suomen Punainen Risti · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen valtiosihteerinvirasto
Suomen valtiosihteerinvirasto oli vuosina 1826–1918 autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Pietarissa toiminut virasto.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suomen valtiosihteerinvirasto · Katso lisää »
Suuriruhtinas
Suuriruhtinas oli alkuaan Kiovan Venäjällä Kiovassa asuvan ruhtinaan arvonimi.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Suuriruhtinas · Katso lisää »
Tallinna
TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Tallinna · Katso lisää »
Todellinen valtioneuvos
Todellinen valtioneuvos oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut neljännen luokan virka-arvo, joka vastasi kenraalimajuria ja kontra-amiraalia.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Todellinen valtioneuvos · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Tukholma · Katso lisää »
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Turun akatemia · Katso lisää »
Turun hovioikeus
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Turun hovioikeus · Katso lisää »
Uppsala
goottilainen tuomiokirkko Uppsalan keskusrautatieaseman vanha osa Uppsalan kasvitieteellinen puutarha Uppsalan linnan pohjoistorni Uppsala (vanh. ja aik. Upsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki (taajama) ja sijaitsee noin 70 kilometriä pohjoiseen Tukholmasta.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Uppsala · Katso lisää »
Uppsalan yliopisto
Uppsalan yliopisto on Uppsalan kaupungissa Ruotsissa sijaitseva julkinen yliopisto.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Uppsalan yliopisto · Katso lisää »
Valtioneuvos (Venäjä)
Valtioneuvos (statski sovetnik) oli keisarinajan Venäjällä ja myös Suomen suuriruhtinaskunnassa käytössä ollut viidennen luokan virka-arvo.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Valtioneuvos (Venäjä) · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän keisarillinen kaarti
Venäjän keisarillinen kaarti (myös "henkikaarti") oli Venäjän keisarikunnan (1721–1917) aikainen hallitsijan oma sotaväki, jonka joukko-osastot perustettiin alkujaan tsaarin henkivartiojoukoiksi, mutta joita alettiin sittemmin hyödyntämään myös varsinaisilla sotakentillä armeijan eliittijoukkoina.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Venäjän keisarillinen kaarti · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän valtakunnanneuvosto
Ilja Repinin maalaus ''Valtakunnanneuvoston juhlaistunto sen perustamisen satavuotispäivän merkiksi 7. toukokuuta 1901'' (1903). Valtakunnanneuvosto (Gosudarstvennyi sovet) oli Venäjän keisarikunnassa ensin vuosina 1810–1906 keisarin tukena lainvalmistelussa toiminut neuvoa-antava elin, ja vuosina 1906–1917 parlamentin ylempi kamari.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »
Vuoden 1772 hallitusmuoto
Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Katso lisää »
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Valtiopäiväjärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle (AsK 11/1869) oli perustuslaillinen säädös, joka oli Suomen säätyvaltiopäivien toiminnan pohjana vuoteen 1906.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Yhdistys- ja vakuuskirja
Yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789 oli perustuslain tasoinen säädös, joka muutti vuoden 1772 hallitusmuotoa ja siten laajensi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n valtaoikeuksia.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja Yhdistys- ja vakuuskirja · Katso lisää »
1794
Ei kuvausta.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja 1794 · Katso lisää »
18. huhtikuuta
18.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja 18. huhtikuuta · Katso lisää »
1876
Ei kuvausta.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja 1876 · Katso lisää »
8. tammikuuta
8.
Uusi!!: Alexander Armfelt ja 8. tammikuuta · Katso lisää »
