6 suhteet: Alaviitit, Aleviitit, Ali ibn Abi Talib, Fatima Zahra, Muhammed, Sunnalaisuus.
Alaviitit
Alaviitit tai alawiitit (myös nusairit tai ansarit (Alawīyyah, Nuṣayrī ja al-Anṣāriyyah) ovat merkittävä mystillinen ja synkretistinen John C. Rolland (2003) uskonnollinen ryhmä, jonka tärkeimmät asuinalueet ovat Syyrian Välimeren-rannikolla sekä Libanonin rajan läheisyydessä kuten Damaskoksessa. Alaviitit luokitellaan yleensä šiialaisuuden haaraksi.
Uusi!!: Alaviitti (täsmennyssivu) ja Alaviitit · Katso lisää »
Aleviitit
Aleviittien asuinalueet Turkissa. Aleviitit tai alevit ovat šiialaisia muslimeja, joita asuu lähinnä Turkissa ja Balkanilla.
Uusi!!: Alaviitti (täsmennyssivu) ja Aleviitit · Katso lisää »
Ali ibn Abi Talib
Muhammed julistaa Alin seuraajakseen jäähyväispyhiinvaelluksellaan Ghadir Khummissa. Miniatyyri 1300-luvulta kuvittaa šiialaista perimätietoa. Ali ibn Abi Talib, myös pelkkä Ali, (noin 600 Mekka – 661) oli islamin perimätiedon mukaan profeetta Muhammadin ottopoika, vävy, hänen serkkunsa ja neljäs kalifi.
Uusi!!: Alaviitti (täsmennyssivu) ja Ali ibn Abi Talib · Katso lisää »
Fatima Zahra
Fatima Zahra. Persialainen miniatyyrimaalaus. Fatima bint Muhammad, tunnetaan paremmin nimellä Fatima Al-Zahra (noin 605–632) oli profeetta Muhammadin tytär Muhammadin ensimmäisen vaimon Khadija bint Khuwailid al-Kubran kanssa.
Uusi!!: Alaviitti (täsmennyssivu) ja Fatima Zahra · Katso lisää »
Muhammed
Muhammed (koko nimi Abū l-Qāsim Muḥammad ibn ʿAbd Allāh ibn ʿAbd al-Muṭṭalib ibn Hāšim,; noin 570 Mekka – 8. kesäkuuta 632 Medina) on islamin tärkein profeetta.
Uusi!!: Alaviitti (täsmennyssivu) ja Muhammed · Katso lisää »
Sunnalaisuus
Islamin symbolina käytetään usein kuunsirppiä joskaan sillä ei ole yhtä keskeistä asemaa kuin kristityille ristillä tai juutalaisille Daavidin tähdellä. Sunnalaisuus on islaminuskon pääsuuntaus, johon kuuluu noin 80–90 prosenttia maailman noin 1,6 miljardista muslimista.
Uusi!!: Alaviitti (täsmennyssivu) ja Sunnalaisuus · Katso lisää »