Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Aígina, Aígina (kaupunki), Aíginan arkeologinen museo, Agora (Ateena), Aiakeion (Ateena), Aiakos, Antiikin Kreikka, Apollonin temppeli (Aigina), Arkeologia, Ateena, Attika, Delfoin oraakkeli, Fokos, Heeros, Herodotos, Heroon, Historiateos, Krateeri, Kreikan kuvaus, Kreikka, Kreikkalainen mytologia, Myrmidonit, Pausanias (maantieteilijä), Temenos (rakennelma).
Aígina
Aígina (transl. myös Égina, Éjina) on Kreikan saari, joka kuuluu Saronisten saarten saariryhmään.
Uusi!!: Aiakeion ja Aígina · Katso lisää »
Aígina (kaupunki)
Aígina (myös Égina) on Kreikan kaupunki, joka sijaitsee Aíginan saarella.
Uusi!!: Aiakeion ja Aígina (kaupunki) · Katso lisää »
Aíginan arkeologinen museo
Aíginan arkeologinen museo on arkeologinen museo Aíginan kaupungissa Aíginan saarella Kreikassa.
Uusi!!: Aiakeion ja Aíginan arkeologinen museo · Katso lisää »
Agora (Ateena)
Agora oli antiikin aikainen agora eli tori Ateenassa Kreikassa.
Uusi!!: Aiakeion ja Agora (Ateena) · Katso lisää »
Aiakeion (Ateena)
Aiakeion oli antiikin aikainen Aiakokselle omistettu heroon-pyhäkkö Ateenan Agoran lounaisosassa.
Uusi!!: Aiakeion ja Aiakeion (Ateena) · Katso lisää »
Aiakos
Aiakos oli kreikkalaisessa mytologiassa alun perin myrmidonien kuningas.
Uusi!!: Aiakeion ja Aiakos · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Aiakeion ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Apollonin temppeli (Aigina)
Apollonin temppeli oli antiikin aikainen Apollon-jumalalle omistettu kreikkalainen temppeli Aiginan kaupungissa Aiginan saarella Kreikassa.
Uusi!!: Aiakeion ja Apollonin temppeli (Aigina) · Katso lisää »
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Aiakeion ja Arkeologia · Katso lisää »
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Aiakeion ja Ateena · Katso lisää »
Attika
Attika eli Attikan alue (Περιφέρεια Αττικής, Periféreia Attikís) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta.
Uusi!!: Aiakeion ja Attika · Katso lisää »
Delfoin oraakkeli
punakuviotekniikalla tehdyssä kyliksissä. Kodros-maalari, noin 440–430 eaa. Delfoin oraakkeli oli antiikin aikana Delfoissa Kreikassa toiminut oraakkeli eli ennustusinstituutio.
Uusi!!: Aiakeion ja Delfoin oraakkeli · Katso lisää »
Fokos
Fokos oli kreikkalaisessa mytologiassa kahden eri mieshahmon nimi.
Uusi!!: Aiakeion ja Fokos · Katso lisää »
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Uusi!!: Aiakeion ja Heeros · Katso lisää »
Herodotos
Herodotos (noin 484–425 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija.
Uusi!!: Aiakeion ja Herodotos · Katso lisää »
Heroon
Vähässä-Aasiassa. Heroon on kreikkalais-roomalaisessa arkkitehtuurissa heerokselle omistettu pyhäkkö tai hautamuistomerkki, jossa sankarille voitiin osoittaa kunnioitusta tai harjoittaa häneen liittyvää kulttia.
Uusi!!: Aiakeion ja Heroon · Katso lisää »
Historiateos
Historiateos (’Historiat’) on Herodotoksen noin vuosina 450–420 eaa.
Uusi!!: Aiakeion ja Historiateos · Katso lisää »
Krateeri
Punakuviotekniikalla koristeltu kellokrateeri, n. 420 eaa. Louvre. Krateeri on antiikin aikana käytetty keraaminen sekoitusmalja, jota käytettiin viiniin ja veden sekoittamiseen.
Uusi!!: Aiakeion ja Krateeri · Katso lisää »
Kreikan kuvaus
Kreikan kuvaus (tai, Hellados periēgēsis) on Pausaniaan kirjoittama matkakertomus ja maantieteellinen kuvaus antiikin Kreikasta.
Uusi!!: Aiakeion ja Kreikan kuvaus · Katso lisää »
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Uusi!!: Aiakeion ja Kreikka · Katso lisää »
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Uusi!!: Aiakeion ja Kreikkalainen mytologia · Katso lisää »
Myrmidonit
Myrmidonit olivat kreikkalaisessa mytologiassa Aiginan saarella asunut heimo, ”muurahaisihmiset”.
Uusi!!: Aiakeion ja Myrmidonit · Katso lisää »
Pausanias (maantieteilijä)
Pausanias (100-luku) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, joka eli Rooman vallan aikana.
Uusi!!: Aiakeion ja Pausanias (maantieteilijä) · Katso lisää »
Temenos (rakennelma)
Temenos (mon.), myös hieron, oli antiikin Kreikassa jollekin jumalalle tai heerokselle pyhitetty ja erotettu maa-alue, kuten pyhäkköalue.
Uusi!!: Aiakeion ja Temenos (rakennelma) · Katso lisää »
