Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
25 suhteet: Ahlaisten kirkonkylä, Ahlaisten vanha kirkko, Alttaritaulu, Carl Ludvig Engel, Elin Danielson-Gambogi, Evankelista, Harju, Jeesus, Josef Stenbäck, Kirkko, Museovirasto, Pori, Renessanssi, Ristikirkko, Saarnastuoli, Salomon Köhlström, Suomi, Taajama, Urut, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa, 1796, 1832, 1888, 1908, 1909.
Ahlaisten kirkonkylä
Ahlaisten kirkonkylä (tilastollisena taajamana vuonna 2014 Ahlainen) on kirkonkylä, tilastollinen taajama ja Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Ahlaisissa Porissa Satakunnassa.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Ahlaisten kirkonkylä · Katso lisää »
Ahlaisten vanha kirkko
Ahlaisten vanha kirkko oli 120 metrin päässä nykyisen Ahlaisten kirkon koillispuolella sijainnut puukirkko, joka valmistui 1693 ja purettiin vuoteen 1840 mennessä.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Ahlaisten vanha kirkko · Katso lisää »
Alttaritaulu
Helsingin tuomiokirkon alttari Alttaritaulu on kristillisessä kirkossa alttarin takana yleensä oleva maalaus tai muu taideteos.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Alttaritaulu · Katso lisää »
Carl Ludvig Engel
Johan Carl Ludvig Engel oli saksalainen arkkitehti, joka työskenteli vuodesta 1816 Suomen suuriruhtinaskunnassa.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Carl Ludvig Engel · Katso lisää »
Elin Danielson-Gambogi
Elin Kleopatra Danielson-Gambogi (3. syyskuuta 1861 Noormarkku, Suomen suuriruhtinaskunta – 31. joulukuuta 1919 Antignano, Italia) oli suomalainen taidemaalari.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Elin Danielson-Gambogi · Katso lisää »
Evankelista
Evankelista-sana merkitsee hyvän sanoman, kristillisen evankeliumin tuojaa.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Evankelista · Katso lisää »
Harju
Piirros harjuselänteestä, jonne on tasoittunut tie. Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Harju · Katso lisää »
Jeesus
Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Jeesus · Katso lisää »
Josef Stenbäck
Luvian kirkko (1910) on tyypillinen Stenbäckin kansallisromanttinen graniittikirkko. luovutetussa Karjalassa. Heinäveden kirkko (1891) on Suomen suurimpia puukirkkoja. Se valmistui Stenbäckin kirkoista ensimmäisenä (joskin Hankasalmen kirkon rakentaminen aloitettiin aiemmin). Kirkon sisätilojen koristeet ovat taidokkaasti nikkaroidut. Raahen kirkossa (1912) on uusgoottilaishahmoinen saarnastuoli, jugendtyyliset valaisimet ja penkit sekä kansallisromanttiset pylväskoristeet, virsitaulut ja holvikaaret kasviaiheisine somisteineen. Joensuun kirkko (1903) on sekoitus uusgotiikkaa ja jugendia. Sisätiloissa seiniltä löytyy Raamatun tekstejä sekä kotimaisia kasvi- ja puulajeja. Kuopion kaupungintalo (1886), yhdessä Frans Sjöströmin kanssa. Josef Daniel Stenbäck (2. toukokuuta 1854 Alavus – 27. huhtikuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja insinööri, joka tunnetaan etenkin kirkkojen suunnittelijana.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Josef Stenbäck · Katso lisää »
Kirkko
Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Kirkko · Katso lisää »
Museovirasto
Museovirasto (lyh. MV) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto, joka tutkii, säilyttää ja hoitaa suomalaista esineellistä kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä, rakennusperintöä, muinaisjäännöksiä ja kulttuurillisesti merkittävää esineistöä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Museovirasto · Katso lisää »
Pori
Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Pori · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Renessanssi · Katso lisää »
Ristikirkko
Tasavartinen Tuusulan kirkko helmikuussa 2009. Ulkoviisteinen Kiimingin kirkko toukokuussa 2006. Sisäviisteinen Ylöjärven kirkko toukokuussa 2008. 24-kulmainen Ylihärmän kirkko heinäkuussa 2008. Ristikirkko on nimensä mukaisesti ristin muotoon rakennettu kirkko.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Ristikirkko · Katso lisää »
Saarnastuoli
Turun linnan kirkossa. Lohjan Pyhän Laurin kirkon asehuone, jossa sisäänkäynnin yläpuolella näkyy ulkosaarnastuolin aukko. Saarnastuoli tai saarnatuoli on kirkkojen etuosassa sijaitseva erillinen puhujakoroke, josta pidetään saarnoja.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Saarnastuoli · Katso lisää »
Salomon Köhlström
Salomon Siimoninpoika Köhlström ent.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Salomon Köhlström · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Suomi · Katso lisää »
Taajama
Nurmijärven kunnassa Taajama on Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa käytössä oleva käsite, jonka avulla voidaan tilastoida väestökeskittymiä hallinnollisista rajoista riippumatta.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Taajama · Katso lisää »
Urut
Helsingin tuomiokirkon urkujen julkisivu on vuodelta 1847. Turun tuomiokirkon pääurut. Urut, joita kutsutaan myös pilliuruiksi tai kirkkouruiksi (erotukseksi populaarimusiikissa käytetyistä sähköuruista), on yhdistetty puhallin- ja kosketinsoitin, jossa on paineilman avulla soivat pillit.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Urut · Katso lisää »
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa
Mietoisissa. Helsingissä. Lahden rautatieasema Kristiinankaupungin raatihuone. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) oli Museoviraston toteuttama inventointi, joka valtioneuvoston päätöksen 22.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa · Katso lisää »
1796
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja 1796 · Katso lisää »
1832
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja 1832 · Katso lisää »
1888
Vuosi 1888 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja 1888 · Katso lisää »
1908
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja 1908 · Katso lisää »
1909
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ahlaisten kirkko ja 1909 · Katso lisää »
