Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

A priori ja a posteriori

Indeksi A priori ja a posteriori

A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.

27 suhteet: Aika, Analyyttinen ja synteettinen, Argumentti, David Hume, Deduktiivinen päättely, Empirismi, Fysiikka, Havainto, Idea, Immanuel Kant, Isaac Newton, John Locke, Kategoria (filosofia), Kausaliteetti, Käsite, Kokemus, Kontingenssi, Propositio, Puhtaan järjen kritiikki, Rationalismi (tietoteoria), Skolastiikka, Substanssi, Synteettinen a priori, Tieto, Tietoteoria, Tila, Välttämättömyys.

Aika

Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Aika · Katso lisää »

Analyyttinen ja synteettinen

Analyyttinen ja synteettinen ovat filosofisia käsitteitä, jotka viittaavat lauseen totuuden perustaan.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Analyyttinen ja synteettinen · Katso lisää »

Argumentti

Argumentti (väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Argumentti · Katso lisää »

David Hume

David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja David Hume · Katso lisää »

Deduktiivinen päättely

Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Deduktiivinen päättely · Katso lisää »

Empirismi

Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Empirismi · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Fysiikka · Katso lisää »

Havainto

Kuun vaiheiden havainnointia kiikareilla. Havainto on havaitsemalla tehty huomio tai mielle todellisiksi tajutuista asioista, erityismerkityksessä tutkimistarkoituksessa tehty huomio.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Havainto · Katso lisää »

Idea

Idea on yleiskielessä oivallus, uusi ajatus, aate, tai pulman ratkaisu.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Idea · Katso lisää »

Immanuel Kant

Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Immanuel Kant · Katso lisää »

Isaac Newton

Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Isaac Newton · Katso lisää »

John Locke

John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja John Locke · Katso lisää »

Kategoria (filosofia)

Kategoria (entiteettiluokka, perusluokka) tarkoittaa filosofiassa (erityisesti ontologiassa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Kategoria (filosofia) · Katso lisää »

Kausaliteetti

Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Kausaliteetti · Katso lisää »

Käsite

Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Käsite · Katso lisää »

Kokemus

Kokemus tarkoittaa sellaisia tietoja, kykyjä ja taitoja selviytyä ympäristössä ja tehtävissä, joita ei ole hankittu teoreettisen opiskelun kautta, vaan vuorovaikutuksessa fysikaaliseen todellisuuteen.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Kokemus · Katso lisää »

Kontingenssi

Kontingenssi (lat. contingentia 'mahdollisuus, sattuma') tarkoittaa filosofiassa ja logiikassa välttämättömyydestä eroavaa satunnaisuutta; tapahtumaa, joka ei ole väistämätön.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Kontingenssi · Katso lisää »

Propositio

Propositio eli väitelause on propositiologiikassa jotakin seikkaa, tapahtumaa tai asiantilaa ilmaiseva lause.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Propositio · Katso lisää »

Puhtaan järjen kritiikki

''Puhtaan järjen kritiikin'' vuoden 1781 painoksen kansilehti. Puhtaan järjen kritiikki on saksalaisen filosofin Immanuel Kantin tunnetuin ja vaikutusvaltaisin filosofinen teos ja yksi koko länsimaisen filosofian kuuluisimmista teoksista.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Puhtaan järjen kritiikki · Katso lisää »

Rationalismi (tietoteoria)

Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Rationalismi (tietoteoria) · Katso lisää »

Skolastiikka

Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Skolastiikka · Katso lisää »

Substanssi

Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Substanssi · Katso lisää »

Synteettinen a priori

Synteettinen a priori -arvostelma on arvostelma, joka voidaan tehdä a priori eli ennen havaintokokemusta, mutta jonka totuus ei perustu sen analyyttisyyteen eli siihen, että arvostelman predikaatti sisältyisi sen subjektiin.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Synteettinen a priori · Katso lisää »

Tieto

Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Tieto · Katso lisää »

Tietoteoria

Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Tietoteoria · Katso lisää »

Tila

Tila voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Tila · Katso lisää »

Välttämättömyys

Välttämättömyys viittaa johonkin, mikä ei voisi olla toisin.

Uusi!!: A priori ja a posteriori ja Välttämättömyys · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

A posteriori, A priori, Aposteriori, Aposteriorinen, Aposteriorinen tieto, Apriori, Apriori ja aposteriori, Apriorinen, Apriorinen ja aposteriorinen, Apriorinen tieto.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »