Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
311 suhteet: A. K. Cajander, Aarno Yrjö-Koskinen, Aaro Pajari, Adolf Hitler, Ahkio, Ahvenanmaan maakunta, Akateeminen Karjala-Seura, Aladár Paasonen, Aleksandra Kollontai, Allan Winge, Alli Paasikivi, Amerikansuomalaiset, Andrei Ždanov, Anschluss, Antti Hackzell, Antti Tuuri, Aro, Aseveljeys, Ateismi, Australia, Baltian maat, Benelux, Bessarabia, Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, Bolševikit, Boris Rybkin, Bukovina, Cajanderin III hallitus, Carl August Ehrensvärd (1892–1974), Carl Gustaf Emil Mannerheim, Demokraatti (lehti), Diktatuuri, Eino Hosia, Ella Eronen, Ensimmäinen maailmansota, Ernst Linder, Espanja, Etelä-Amerikka, Etelä-Karjalan maakunta, Flygflottilj 19, Grigori Štern, Hanko, Harald Öhquist, Heimosodat, Hella Wuolijoki, Helsingin Sanomat, Hermann Göring, Hjalmar Siilasvuo, Hugo Österman, Ihmisaalto, ..., Inkeriläiset, Intia, Isänmaallinen kansanliike, Itä-Karjala, Itämeri, Itävalta, Jakov Smuškevitš, Jatkosota, Johan Nykopp, Josif Stalin, Juho Kusti Paasikivi, Jukka L. Mäkelä, K. N. Rantakari, Kaarlo Somerto, Kaartin soittokunta, Kainuun maakunta, Kainuun risti, Kajaani, Kalastajasaarento, Kallion IV hallitus, Kamiina, Kannaksen armeija, Kansainliitto, Kansainyhteisö, Kansallissosialismi, Karjalaiset (kansa), Karjalan Liitto, Karjalankannaksen taistelut talvisodassa, Karjalankannas, Kasapanos, Käsikranaatti, Keski-Kannaksen risti, Kiirastuli (runokokoelma), Kirill Meretskov, Kivimäen hallitus, Kliment Vorošilov, Kollaan risti, Kollaanjoki, Kommunismi, Konepistooli, Korpisotaa, Kronstadt, Kuhmo, Kuhmon taistelut, Kuokkala (Terijoki), Kuusamo, Kyösti Kallio, Laatokan Karjala, Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa, Laatokka, Laitaoikeisto, Lapin maakunta, Lapin Ryhmä, Lappohja, Lapuanliike, Lavansaari, Länsimaat, Länsirintama (toinen maailmansota), Lemetin tienhaaran motti, Leningradin sotilaspiiri, Lev Mehlis, Lieksa, Liettua, Liikekannallepano, Liittoutuneet, Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä, Lumi, Luovutettu Karjala, Luovutetut alueet, Maan Turva, Mainilan laukaukset, Mannerheim-linja, Mauri Honkajuuri, Max Jakobson, Mihail Kirponos, Molotov–Ribbentrop-sopimus, Moskova, Moskovan Kreml, Moskovan radio, Moskovan rauhansopimus (1940), Motti, Murtuneet mielet, Natsi-Saksa, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliiton 13. armeija, Neuvostoliiton 139. jalkaväkidivisioona, Neuvostoliiton 14. armeija, Neuvostoliiton 15. armeija, Neuvostoliiton 163. divisioona, Neuvostoliiton 44. divisioona, Neuvostoliiton 7. armeija, Neuvostoliiton 8. armeija, Neuvostoliiton 9. armeija, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliitto, Nikita Hruštšov, Nootti, Norja, Osasto Brandenstein, Otava (kirjankustantamo), Otto Wille Kuusinen, Oulu, P. E. Svinhufvud, Paavo Talvela, Pekka Parikka, Pentti Haanpää, Petsamo, Pielisjärvi, Pietari (kaupunki), Pika-asutuslaki, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Suomen Ryhmä, Pohjoismaat, Polttopullo, Porajärvi (Aunuksen Karjala), PPŠ-41, Pravda, Propaganda, Puna-armeija, Punakaarti, Puola, Puolan toinen tasavalta, Raatteen tien taistelu, Radiotiedustelu, Rafael Hakkarainen, Ragnar Nordström, Raja-Karjala, Rajajoki, Ranska, Rautamalmi, Rautasormus, Rüdiger von der Goltz, Reininmaa, Reino Palmroth, Repola, Risto Ryti, Rovaniemi, Rudolf Holsti, Ruotsi, Ruotsin kieli, Ryhmä Talvela, Sabaton, Saksa, Saksan Itämeren-divisioona, Saksan keisarikunta, Salla, Sallan–Kuusamon alue, Seiskari, Semjon Timošenko, Silmien välliin, Sissipataljoona 5, Sisu, Sortavala, Sortovuodet, Sota, Sotatalous Suomessa talvisodan aikana, Stavka, Suksi, Summan risti, Suojärvi, Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa, Suomen I armeijakunta (talvisota), Suomen II armeijakunta (talvisota), Suomen III armeijakunta (talvisota), Suomen IV armeijakunta (talvisota), Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus, Suomen kansantasavalta, Suomen pääministeri, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen talvisodassa saama sotasaalis, Suomenlahden ulkosaaret, Suomenlahti, Suomi, Suomi-konepistooli, Suomussalmen taistelu, Suomussalmi, Suur-Suomi, Suursaari, Suurvalta, Svenska frivilligkåren, T. M. Kivimäki, Taipaleenjoki, Taisteluni, Taka-asema, Talvisodan diplomatia, Talvisodan henki, Talvisodan ilmasotatoimet, Talvisodan merisotatoimet, Talvisodan muistomitali, Talvisodan pommitukset, Talvisodan tausta, Talvisodan ulkomainen apu, Talvisota (elokuva), Talvisota (kirja), Talvisota (täsmennyssivu), Tammisuo, Tampere, Tanska, Tarton rauha, Tšekkoslovakia, Teltta, Terijoen hallitus, Terijoki, The Art of War, Toinen maailmansota, Tolvajärven–Ägläjärven taistelu, Tytärsaari, Ukrainalaiset, Uudenkaupungin rauha, Uusi-Seelanti, Valesota, Valkoiset, Valkovenäläiset, Varsova, Väinö Hakkila, Väinö Tanner, Väliasema, Venäjän keisarikunta, Venäläisvastaisuus, Versailles’n rauha, Viipuri, Viipurin taistelu (1940), Viipurinlahti, Viljo Saraja, Viro, Vjatšeslav Molotov, Vladimir Derevjanski, Weimarin tasavalta, Wiljo Einar Tuompo, Wipert von Blücher, Wladimir Gröndahl, Yhdistynyt kuningaskunta, Ylimääräiset harjoitukset, Yrjö Jylhä, 1. divisioona (talvisota), 1. helmikuuta, 10. divisioona (talvisota), 11. divisioona (talvisota), 12. divisioona (talvisota), 13. divisioona (talvisota), 13. maaliskuuta, 1918, 1920, 1921, 1937, 1938, 1939, 1940, 1953, 30. marraskuuta, 4. divisioona (talvisota), 5. divisioona (talvisota), 5. helmikuuta, 5. joulukuuta, 5. maaliskuuta, 6. divisioona (talvisota), 7. joulukuuta, 8. divisioona (talvisota), 9. divisioona (talvisota). Laajenna indeksi (261 lisää) »
A. K. Cajander
Aimo Kaarlo (A. K.) Cajander (4. huhtikuuta 1879 Uusikaupunki – 21. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko, Metsähallituksen ylijohtaja, Kansallisen Edistyspuoleen puheenjohtaja sekä kolminkertainen pääministeri.
Uusi!!: Talvisota ja A. K. Cajander · Katso lisää »
Aarno Yrjö-Koskinen
Aarno Armas Sakari Yrjö-Koskinen (9. joulukuuta 1885 Helsinki – 8. kesäkuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, koulutukseltaan lakimies, lähettiläs ja toimi ulkoasiainministerinä.
Uusi!!: Talvisota ja Aarno Yrjö-Koskinen · Katso lisää »
Aaro Pajari
Aaro Olavi Pajari oli suomalainen kenraalimajuri ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.
Uusi!!: Talvisota ja Aaro Pajari · Katso lisää »
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Uusi!!: Talvisota ja Adolf Hitler · Katso lisää »
Ahkio
Perinteinen puinen emännänahkio. Jatkosodan hiihtopartio etenee ahkioineen. Ahkion vetoa hiihtovaelluksella. Ahkio on veneen muotoinen lumessa vedettävä pulkka.
Uusi!!: Talvisota ja Ahkio · Katso lisää »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Talvisota ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Uusi!!: Talvisota ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »
Aladár Paasonen
Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen (11. joulukuuta 1898 Budapest, Itävalta-Unkari – 6. heinäkuuta 1974 Flourtown, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli suomalainen eversti, joka toimi Päämajan tiedustelujaoston päällikkönä jatkosodan aikana.
Uusi!!: Talvisota ja Aladár Paasonen · Katso lisää »
Aleksandra Kollontai
Aleksandra Mihailovna Kollontai (o.s. Domontovitš,; 31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1872 Pietari – 9. maaliskuuta 1952 Moskova) oli venäläinen marxilainen kirjailija, feministi ja diplomaatti.
Uusi!!: Talvisota ja Aleksandra Kollontai · Katso lisää »
Allan Winge
Allan Wingen hauta Solnan hautausmaalla. Eric Allan Winge (27. kesäkuuta 1891 Lovö – 7. syyskuuta 1975 Tukholma) oli ruotsalainen sotilas.
Uusi!!: Talvisota ja Allan Winge · Katso lisää »
Alli Paasikivi
Alli Paasikivi tuberkuloosia vastustavassa postimerkissä vuonna 1947 Allina Amanda ”Alli” Paasikivi (o.s. Valve, vuoteen 1907 saakka Hildén, 19. marraskuuta 1879 Kärkölä – 13. heinäkuuta 1960 Helsinki) oli presidentti Juho Kusti Paasikiven toinen vaimo.
Uusi!!: Talvisota ja Alli Paasikivi · Katso lisää »
Amerikansuomalaiset
Amerikansuomalaiset ovat Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia.
Uusi!!: Talvisota ja Amerikansuomalaiset · Katso lisää »
Andrei Ždanov
Andrei Ždanov. Andrei Aleksandrovitš Ždanov (26. helmikuuta (J: 14. helmikuuta) 1896 Mariupol – 31. elokuuta 1948 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja taideideologi.
Uusi!!: Talvisota ja Andrei Ždanov · Katso lisää »
Anschluss
”Hyväksytkö yhdistämisen ja äänestätkö puoluejohtaja Adolf Hitleriä?” Iso ympyrä keskellä on ”Kyllä”, pienempi on ”Ei”. Natsi-Saksan kartta Itävallan liittämisen jälkeen. Anschluss tarkoittaa ensisijaisesti vuonna 1938 tapahtunutta Itävallan liittämistä natsi-Saksaan (Anschluss Österreichs).
Uusi!!: Talvisota ja Anschluss · Katso lisää »
Antti Hackzell
Anders (Antti) Verner Hackzell (20. syyskuuta 1881 Mikkeli – 14. tammikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko, maaherra, diplomaatti ja työmarkkinajohtaja sekä jatkosodan ajan viimeinen Suomen pääministeri.
Uusi!!: Talvisota ja Antti Hackzell · Katso lisää »
Antti Tuuri
Antti Elias Tuuri (s. 1. lokakuuta 1944 Kauhava) on palkittu suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Talvisota ja Antti Tuuri · Katso lisää »
Aro
Aroa nykyisen Uzbekistanin alueella. Kuva 1900-luvun alusta. Aro eli steppi on luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Talvisota ja Aro · Katso lisää »
Aseveljeys
Aseveljeys on ihmissuhde ja siihen liittyvä yhteenkuuluvuuden tunne, asevelihenki, joka syntyy ja vallitsee osapuolten välillä eri tavoin jaetun sotakokemuksen, erityisesti rintamakokemuksen, perusteella.
Uusi!!: Talvisota ja Aseveljeys · Katso lisää »
Ateismi
Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.
Uusi!!: Talvisota ja Ateismi · Katso lisää »
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Talvisota ja Australia · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Talvisota ja Baltian maat · Katso lisää »
Benelux
Benelux-maat kartalla. Benelux-alueen lippu Benelux-maat on Euroopassa sijaitseva talousliitto, joka käsittää Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin valtiot.
Uusi!!: Talvisota ja Benelux · Katso lisää »
Bessarabia
Bessarabian sijainti Bessarabia on muinainen maakunta Itä-Euroopassa, joka käsittää suurimman osan nykyisestä Moldovasta ja osan Ukrainasta.
Uusi!!: Talvisota ja Bessarabia · Katso lisää »
Bolšaja sovetskaja entsiklopedija
Suuri neuvostotietosanakirja, toinen laitos, osat 5–14. Suuri neuvostotietosanakirja, kolmas laitos ja vuosikirja vuodelta 1971. Kolmannen laitoksen englanninkielinen käännös ''Great Soviet Encyclopedia''. Vuosina 1974–1986 ilmestynyt 12-osainen ”Neuvosto-Armenian tietosanakirja”. Bolšaja sovetskaja entsiklopedija (lyhenne БСЭ, BSE) eli Suuri neuvostotietosanakirja on suurin ja kattavin Neuvostoliitossa ilmestynyt venäjänkielinen tietosanakirja.
Uusi!!: Talvisota ja Bolšaja sovetskaja entsiklopedija · Katso lisää »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Uusi!!: Talvisota ja Bolševikit · Katso lisää »
Boris Rybkin
Boris Rybkin Boris Arkadjevitš Rybkin (19. kesäkuuta 1899 Novovitebsk, Jekaterinoslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 27. marraskuuta 1947 Praha, Tšekkoslovakia) oli neuvostoliittolainen NKVD:n virkamies.
Uusi!!: Talvisota ja Boris Rybkin · Katso lisää »
Bukovina
Bukovina on merkitty karttaan oranssilla. Bukovina osana Itävaltaa 1775–1918. Bukovina (suom. 'Pyökkien maa' Tietosanakirja, osa 1, palsta 1329, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909) on Karpaattien pohjoisrinteillä ja viereisillä tasankoalueilla sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin jakautuu valtiollisesti Romanian ja Ukrainan kesken.
Uusi!!: Talvisota ja Bukovina · Katso lisää »
Cajanderin III hallitus
Cajanderin III hallitus oli Suomen tasavallan 22.
Uusi!!: Talvisota ja Cajanderin III hallitus · Katso lisää »
Carl August Ehrensvärd (1892–1974)
Carl August Ehrensvärd Svenska Frivilligkårenin komentaja kenraaliluutnantti Ernst Linder ja hänen esikuntapäällikkönsä everstiluutnantti Carl August Ehrensvärd Torniossa. Carl August Ehrensvärd (3. elokuuta 1892 Karlskrona – 24. huhtikuuta 1974) oli ruotsalainen Ehrensvärdin aatelissukuun kuulunut kreivi.
Uusi!!: Talvisota ja Carl August Ehrensvärd (1892–1974) · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: Talvisota ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Demokraatti (lehti)
Demokraatti on suomalainen aikakauslehti ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja, joka on perustettu nimellä Työmies 1895.
Uusi!!: Talvisota ja Demokraatti (lehti) · Katso lisää »
Diktatuuri
Diktatuuri on itsenäisen valtion poliittinen järjestelmä, jossa valta on yhden ihmisen, ryhmän tai hyvin rajoitetun joukon käsissä.
Uusi!!: Talvisota ja Diktatuuri · Katso lisää »
Eino Hosia
Eino Johannes Hosia (14. marraskuuta 1905 Punkalaidun – 19. heinäkuuta 1941 Joutseno) oli suomalainen kirjailija, jonka ura katkesi ennenaikaisesti kaatumiseen jatkosodan alussa.
Uusi!!: Talvisota ja Eino Hosia · Katso lisää »
Ella Eronen
Ella Siviä Eronen oli suomalainen näyttelijä ja lausuntataiteilija.
Uusi!!: Talvisota ja Ella Eronen · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Talvisota ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Ernst Linder
Ernst Linder ruotsalaisena upseerina. Linder Suomen sisällissodan aikana. Ernst Linder (25. huhtikuuta 1868 Pohja – 14. syyskuuta 1943 Tukholma) oli suomalaissyntyinen ruotsalainen ratsuväenkenraali, joka osallistui vapaaehtoisena vuoden 1918 Suomen sisällissotaan ensin valkoisen armeijan Satakunnan Ryhmän ja myöhemmin Länsiarmeijan Linderin ryhmän komentajana.
Uusi!!: Talvisota ja Ernst Linder · Katso lisää »
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Talvisota ja Espanja · Katso lisää »
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Uusi!!: Talvisota ja Etelä-Amerikka · Katso lisää »
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.
Uusi!!: Talvisota ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Flygflottilj 19
F19:n Gloster Gladiator Mk.1 Kauhavalla 30. maaliskuuta 1940 lähdössä Ruotsiin talvisodan päätyttyä. Brittiläisvalmisteinen kevyt 1930-luvun pommituskone Hawker Hart Keski-Ruotsin ilmailumuseossa Linköpingissä Suomen ilmavoimien tunnuksin. Osasto Roininen ja Svenska Frivilligkåren Sallassa F19:n pääkalusto: Gloster Gladiator I F19:n muistokivi Oulun Äimärautiolla Flygflottilj 19 (F19) (Lentolaivue 19, Lentorykmentti 19) oli ruotsalainen vapaaehtoinen lento-osasto, joka osallistui Suomen talvisotaan.
Uusi!!: Talvisota ja Flygflottilj 19 · Katso lisää »
Grigori Štern
Grigori Štern Grigori Mihailovitš Štern oli neuvostoliittolainen kenraalieversti.
Uusi!!: Talvisota ja Grigori Štern · Katso lisää »
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Uusi!!: Talvisota ja Hanko · Katso lisää »
Harald Öhquist
Harald Öhquist (1. maaliskuuta 1891 Helsinki – 10. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti ja jääkäri.
Uusi!!: Talvisota ja Harald Öhquist · Katso lisää »
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Uusi!!: Talvisota ja Heimosodat · Katso lisää »
Hella Wuolijoki
Hella Maria Wuolijoki, vuoteen 1908 Ella Maria Murrik, kirjailijanimet muun muassa Juhani Tervapää ja Felix Tuli (22. heinäkuuta 1886 Helme, Liivinmaa – 2. helmikuuta 1954 Helsinki) oli suomenvirolainen poliitikko, näytelmäkirjailija, Yleisradion pääjohtaja ja liikenainen.
Uusi!!: Talvisota ja Hella Wuolijoki · Katso lisää »
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.
Uusi!!: Talvisota ja Helsingin Sanomat · Katso lisää »
Hermann Göring
Hermann Wilhelm Göring (12. tammikuuta 1893 Rosenheim, Baijerin kuningaskunta, Saksan keisarikunta – 15. lokakuuta 1946 Nürnberg, miehitetty Saksa) oli valtakunnanmarsalkka Saksan valtakunnan kansallissosialistisella aikakaudella, ilmailuministeri ja Luftwaffen ylipäällikkö (Reichsminister der Luftfahrt und Oberbefehlshaber der Luftwaffe) vuosina 1933–1945 sekä valtiopäivien puhemies vuosina 1932–1945.
Uusi!!: Talvisota ja Hermann Göring · Katso lisää »
Hjalmar Siilasvuo
Hjalmar Fridolf Siilasvuo (vuoteen 1936 saakka Strömberg; 18. maaliskuuta 1892 Helsinki – 11. tammikuuta 1947 Oulu) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari, joka tunnetaan erityisesti Suomussalmen taisteluiden johtajana.
Uusi!!: Talvisota ja Hjalmar Siilasvuo · Katso lisää »
Hugo Österman
Hugo Viktor Österman (5. syyskuuta 1892 Helsinki – 17. helmikuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti, joka vuosina 1933–1939 toimi nimellisesti viimeisenä sotaväen päällikkönä (puolustusvoimain komentaja).
Uusi!!: Talvisota ja Hugo Österman · Katso lisää »
Ihmisaalto
Ranskalainen jalkaväki hyökkäämässä ihmisaaltona 1913. Ihmisaalto on sodankäynnissä jalkaväen tekemä suora hyökkäys vihollisen puolustusasemiin.
Uusi!!: Talvisota ja Ihmisaalto · Katso lisää »
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Uusi!!: Talvisota ja Inkeriläiset · Katso lisää »
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Uusi!!: Talvisota ja Intia · Katso lisää »
Isänmaallinen kansanliike
Isänmaallinen kansanliike (lyhenne IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen ja fasistinen puolue, joka perustettiin 5.
Uusi!!: Talvisota ja Isänmaallinen kansanliike · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Talvisota ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Talvisota ja Itämeri · Katso lisää »
Itävalta
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisota ja Itävalta · Katso lisää »
Jakov Smuškevitš
Jakov Vladimirovitš Smuškevitš (14. huhtikuuta 1902 – 28. lokakuuta 1941) oli neuvostoliittolainen lentokenraaliluutnantti sekä puna-armeijan ilmavoimien, VVS:n, komentaja talvisodan aikana.
Uusi!!: Talvisota ja Jakov Smuškevitš · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Talvisota ja Jatkosota · Katso lisää »
Johan Nykopp
Johan Albert Nykopp (27. toukokuuta 1906 Le Vésinet, Ranska – 28. huhtikuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja vuorineuvos joka siirtyi pitkän diplomaattiuran jälkeen 1950-luvun lopulla elinkeinoelämän palvelukseen toimien ensin Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajana ja sitten Oy Tampella Ab:n toimitusjohtajana 1962–1972.
Uusi!!: Talvisota ja Johan Nykopp · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Talvisota ja Josif Stalin · Katso lisää »
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Uusi!!: Talvisota ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »
Jukka L. Mäkelä
Jukka Mäkelä, oikealta nimeltään Lauri Juhani Mäkelä, (5. helmikuuta 1917 Oulu – 3. syyskuuta 1977 Espoo) oli suomalainen sotakirjailija, joka toimi sotien aikana tiedustelu-upseerina ja käytti näitä kokemuksia pohjana useissa kirjoissaan.
Uusi!!: Talvisota ja Jukka L. Mäkelä · Katso lisää »
K. N. Rantakari
Kaarle Nestor (K. N.) Rantakari (vuoteen 1896 Grönqvist; 21. tammikuuta 1877 Loimaa – 26. heinäkuuta 1948 Orivesi) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Talvisota ja K. N. Rantakari · Katso lisää »
Kaarlo Somerto
Kaarlo Vilho Somerto (23. huhtikuuta 1895 Kivennapa – 6. joulukuuta 1965 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimissa tykistön eversti ja sodanaikainen rykmentin komentaja ja tiedustelujohtaja.
Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Somerto · Katso lisää »
Kaartin soittokunta
Kaartin soittokunta Sweden International Tattoo -tapahtumassa Malmössä vuonna 2017. Kaartin soittokunta on Suomen tasavallan presidentin edustusorkesteri ja Suomen puolustusvoimien edustussoittokunta.
Uusi!!: Talvisota ja Kaartin soittokunta · Katso lisää »
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Talvisota ja Kainuun maakunta · Katso lisää »
Kainuun risti
Kainuun risti (lyh. Kain. mr.) on Suomen talvisodan aikainen muistomitali.
Uusi!!: Talvisota ja Kainuun risti · Katso lisää »
Kajaani
Kajaani on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella.
Uusi!!: Talvisota ja Kajaani · Katso lisää »
Kalastajasaarento
Kalastajasaarento muodostaa Petsamon koillisimman osan. Kalastajasaarento (koltansaameksi Ǩiʹǩǩernjargg) on lähes saarimainen Barentsinmeren ympäröimä niemi Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä ja on osa Petsamoa Petsamon kuntapiirissä.
Uusi!!: Talvisota ja Kalastajasaarento · Katso lisää »
Kallion IV hallitus
Kallion IV hallitus oli Suomen tasavallan 21.
Uusi!!: Talvisota ja Kallion IV hallitus · Katso lisää »
Kamiina
Erämökin kamiina, jossa on valmispiippu. Kamiina on pieni, yleensä metallirakenteinen lämmityslaite asuintilojen lämmittämiseen.
Uusi!!: Talvisota ja Kamiina · Katso lisää »
Kannaksen armeija
Kannaksen armeijan ryhmitys talvisodan alkaessa Kannaksen armeija (Kan.A) oli suomalainen sotatoimiyhtymä talvisodassa.
Uusi!!: Talvisota ja Kannaksen armeija · Katso lisää »
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Uusi!!: Talvisota ja Kansainliitto · Katso lisää »
Kansainyhteisö
Kansainyhteisö (vuodet 1926–1949 Brittiläinen kansainyhteisö) on Britannian ja sen entisten alusmaiden ja territorioiden muodostama yhteisö.
Uusi!!: Talvisota ja Kansainyhteisö · Katso lisää »
Kansallissosialismi
Kansallissosialistisen Saksan tunnus hakaristi. Kansallissosialismi eli natsismi oli Adolf Hitlerin johtaman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) ideologia.
Uusi!!: Talvisota ja Kansallissosialismi · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Talvisota ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan Liitto
Karjalan Liiton käyttämä lippu, jossa kuvattuna Karjalan vaakuna karjalaisten perinteisillä puna-mustilla väreillä. Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1960 postimerkin karjalaisten suurjuhlien kunniaksi. Juhlien järjestäjän Karjalan Liiton perustamisesta oli kulunut silloin 20 vuotta. Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö.
Uusi!!: Talvisota ja Karjalan Liitto · Katso lisää »
Karjalankannaksen taistelut talvisodassa
Karjalankannaksen taistelut käytiin talvisodan aikana 30.
Uusi!!: Talvisota ja Karjalankannaksen taistelut talvisodassa · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Talvisota ja Karjalankannas · Katso lisää »
Kasapanos
varsikäsikranaatti ja polttopullo. Kasapanos oli pioneeripataljoonassa palvelleen kapteeni Kaarlo Tuurnan vuonna 1936 kehittelemä panssarintorjunta-ase.
Uusi!!: Talvisota ja Kasapanos · Katso lisää »
Käsikranaatti
Käsikranaatti (Mk 2 sirpalekranaatti) Saksalaisen ''Stielhandgranate 24'' -varsikäsikranaatin halkileikkaus. Käsikranaatti on jalkaväen käyttämä, mukanakulkeva, käsin heitettävä räjähtävä ampumatarvike.
Uusi!!: Talvisota ja Käsikranaatti · Katso lisää »
Keski-Kannaksen risti
Keski-Kannaksen risti ja nauha. Keski-Kannaksen risti on Suomen puolella talvisodassa, Keski-Kannaksen alueella taistelleiden sotilaiden muistoristi.
Uusi!!: Talvisota ja Keski-Kannaksen risti · Katso lisää »
Kiirastuli (runokokoelma)
Kiirastuli on runoilija Yrjö Jylhän tunnetuin runokokoelma.
Uusi!!: Talvisota ja Kiirastuli (runokokoelma) · Katso lisää »
Kirill Meretskov
Kirill Afanasjevitš Meretskov (7. kesäkuuta 1897 Nazarjevo, Venäjä – 30. joulukuuta 1968 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen sotilaskomentaja, Espanjan sisällissodan ja toisen maailmansodan aikainen armeijakenraali.
Uusi!!: Talvisota ja Kirill Meretskov · Katso lisää »
Kivimäen hallitus
Pääministeri T. M. Kivimäki. Kivimäen hallitus oli Suomen tasavallan 20.
Uusi!!: Talvisota ja Kivimäen hallitus · Katso lisää »
Kliment Vorošilov
Stalin ja Kliment Vorošilov (oikealla) 1935 Kliment Jefremovitš Vorošilov (4. helmikuuta (J: 23. tammikuuta) 1881 Jekaterinoslavin kuvernementti – 2. joulukuuta 1969 Moskova) oli pitkään vaikuttanut neuvostoliittolainen sotilasjohtaja ja poliitikko.
Uusi!!: Talvisota ja Kliment Vorošilov · Katso lisää »
Kollaan risti
Kollaan risti Kollaan risti (Koll. mr.) on suomalainen talvisodan muistomitali.
Uusi!!: Talvisota ja Kollaan risti · Katso lisää »
Kollaanjoki
Kollaanjoki (myös: Kollasjoki) on joki Karjalan tasavallassa Venäjällä osittain Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Talvisota ja Kollaanjoki · Katso lisää »
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Uusi!!: Talvisota ja Kommunismi · Katso lisää »
Konepistooli
Kaksi yleistä konepistoolia, Uzi ja Heckler & Koch MP5. Konepistooli on pistoolin patruunoita ampuva kerta- ja sarjatuliase.
Uusi!!: Talvisota ja Konepistooli · Katso lisää »
Korpisotaa
Korpisotaa on Pentti Haanpään vuonna 1940 ilmestynyt omaelämäkerrallinen sotaromaani, joka kuvaa tavallisten sotilaiden elämää rintamalla talvisodassa.
Uusi!!: Talvisota ja Korpisotaa · Katso lisää »
Kronstadt
Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema.
Uusi!!: Talvisota ja Kronstadt · Katso lisää »
Kuhmo
Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Talvisota ja Kuhmo · Katso lisää »
Kuhmon taistelut
Kuhmon taistelut käytiin Neuvostoliiton ja Suomen joukkojen välillä Kuhmon suunnalla talvisodan aikana.
Uusi!!: Talvisota ja Kuhmon taistelut · Katso lisää »
Kuokkala (Terijoki)
Hotelli Repinskaja Kuokkala on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Suomenlahden rannalla Karjalankannaksen itäosassa, noin 40 kilometriä Pietarin keskustasta.
Uusi!!: Talvisota ja Kuokkala (Terijoki) · Katso lisää »
Kuusamo
Kuusamo on kaupunki Koillismaalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Talvisota ja Kuusamo · Katso lisää »
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Uusi!!: Talvisota ja Kyösti Kallio · Katso lisää »
Laatokan Karjala
Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Talvisota ja Laatokan Karjala · Katso lisää »
Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa
Läntisestä Lemetistä sotasaaliina saatu BT-5 panssari Laatokan Karjalan mottitaistelut (6. tammikuuta 1940 – 13. maaliskuuta 1940) olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä talvisotaa. Vaikka tapahtumia on kuvattu Karjalankannaksen taistelujen ohella talvisodan toiseksi merkittävimmäksi sotanäyttämöksi ne tunnetaan suhteellisen huonosti.
Uusi!!: Talvisota ja Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Talvisota ja Laatokka · Katso lisää »
Laitaoikeisto
Laitaoikeisto on radikaali nationalistinen poliittinen suuntaus, johon kuuluu ajatus kansan ja valtion samastamisesta sekä kokemus ulkomaalaisten aiheuttamasta uhasta tälle yhteisölle.
Uusi!!: Talvisota ja Laitaoikeisto · Katso lisää »
Lapin maakunta
Lapin maakunta (ja) on Suomen pohjoisin, laajin ja harvimmin asuttu maakunta.
Uusi!!: Talvisota ja Lapin maakunta · Katso lisää »
Lapin Ryhmä
Osasto Pennanen Petsamossa Talvisodan Lapin Ryhmä oli osa Pohjois-Suomen Ryhmää.
Uusi!!: Talvisota ja Lapin Ryhmä · Katso lisää »
Lappohja
Lappohja on Hankoon kuuluva taajama.
Uusi!!: Talvisota ja Lappohja · Katso lisää »
Lapuanliike
Lapuanliike tai Lapuan liike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.
Uusi!!: Talvisota ja Lapuanliike · Katso lisää »
Lavansaari
Lavansaari (myös nimellä Lavassaari,, "Voimakas",,, "Lehtisaari", vuoteen 1951) on yksi itäisen Suomenlahden ulkosaarista ja entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Talvisota ja Lavansaari · Katso lisää »
Länsimaat
Huntingtonin näkemys maailman kulttuurialueista, läntinen kristikunta tummansinisellä, ortodoksinen kristikunta vaaleansinisellä.http://s02.middlebury.edu/FS056A/Herb_war/clash3.htm The World of Civilizations Länsimaat on hieman epämääräinen kulttuurillisia, poliittisia ja maantieteellisiä seikkoja sisältävä käsite, jolla viitataan usein Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja suureen osaan Euroopasta.
Uusi!!: Talvisota ja Länsimaat · Katso lisää »
Länsirintama (toinen maailmansota)
Länsirintama toisessa maailmansodassa viittaa liittoutuneiden ja akselivaltojen välisiin sotatoimiin Länsi-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisota ja Länsirintama (toinen maailmansota) · Katso lisää »
Lemetin tienhaaran motti
Lemetin tienhaaran motti kuului alkujaan Kitilän suurmottiin, joka syntyi IV Armeijakunnan suuren vastahyökkäyksen (6.–17. tammikuuta 1940) tuloksena.
Uusi!!: Talvisota ja Lemetin tienhaaran motti · Katso lisää »
Leningradin sotilaspiiri
270px Leningradin sotilaspiiri oli Venäjän luoteinen sotilaspiiri, joka ulottui Pohjoiselta jäämereltä Norjan ja Euroopan unionin rajoilta etelään.
Uusi!!: Talvisota ja Leningradin sotilaspiiri · Katso lisää »
Lev Mehlis
Lev Mehlis Lev Zaharovitš Mehlis (1. tammikuuta 1889 Odessa – 13. helmikuuta 1953, Moskova) oli neuvostoliittolainen valtiomies ja sotilasjohtaja, kenraalieversti (1944), NKP:n keskuskomitean ja korkeimman neuvoston jäsen, toimeenpanevan komitean jäsen (1938–1952), kansankomissaarien neuvoston (NL:n hallituksen) varapuheenjohtaja (1940–1944), kansanvalvontakomission kansankomissaari ja ministeri (1940–1941, 1946–1950).
Uusi!!: Talvisota ja Lev Mehlis · Katso lisää »
Lieksa
Lieksa on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pielisen rannalla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Talvisota ja Lieksa · Katso lisää »
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Uusi!!: Talvisota ja Liettua · Katso lisää »
Liikekannallepano
Pakko-otettuja hevosia koottuina talvisotaan lähtöä varten Tampereella lokakuussa 1939. Liikekannallepano eli mobilisaatio tarkoittaa valtion asevoimien (useimmiten erityisesti sen reservin) ja muun yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen.
Uusi!!: Talvisota ja Liikekannallepano · Katso lisää »
Liittoutuneet
Liittoutuneet tarkoittaa yleensä toisessa maailmansodassa 1939–1945 akselivaltoja vastaan taistellutta liittoumaa.
Uusi!!: Talvisota ja Liittoutuneet · Katso lisää »
Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä
Tämä on luettelo Suomen valtiovarainministeriössä toimineista ministereistä.
Uusi!!: Talvisota ja Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä · Katso lisää »
Lumi
Luminen metsämaisema. Tykkylunta ja kinoksia. Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan riippuen siitä, onko ilman lämpötila tarpeeksi kylmä.
Uusi!!: Talvisota ja Lumi · Katso lisää »
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Uusi!!: Talvisota ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Uusi!!: Talvisota ja Luovutetut alueet · Katso lisää »
Maan Turva
Maan Turva oli Suomessa talvisodan aikana toiminut kansalaisten mielipidettä havainnoinut yhdistys.
Uusi!!: Talvisota ja Maan Turva · Katso lisää »
Mainilan laukaukset
Mainila vuoden 1939 rajojen kartalla Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut, Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen.
Uusi!!: Talvisota ja Mainilan laukaukset · Katso lisää »
Mannerheim-linja
Mannerheim-linjan kulku kartalla esitettynä. Mannerheim-linja oli kantalinnoitettu puolustuslinja, joka kulki Karjalankannaksella Laatokalta Suomenlahdelle.
Uusi!!: Talvisota ja Mannerheim-linja · Katso lisää »
Mauri Honkajuuri
Iivari Mauri (Ivar Mauritz) Honkajuuri (vuoteen 1906 Tallroth, 13. elokuuta 1882 Nurmo − 18. helmikuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen varatuomari ja Kansallis-Osake-Pankin (KOP) pääjohtaja (1934–1948).
Uusi!!: Talvisota ja Mauri Honkajuuri · Katso lisää »
Max Jakobson
Max Jakobson (30. syyskuuta 1923 Viipuri – 9. maaliskuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti, ministeri ja ulkopoliittinen taustavaikuttaja, joka paljolti muovasi Suomen puolueettomuuspolitiikkaa 1960-luvulla.
Uusi!!: Talvisota ja Max Jakobson · Katso lisää »
Mihail Kirponos
Mihail Kirponos Mihail Petrovitš Kirponos (21. tammikuuta (J: 9. tammikuuta) 1892 Vertijevka, Tšernigovin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 20. syyskuuta 1941 lähellä Lohvitsaa, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto) Hrono.ru.
Uusi!!: Talvisota ja Mihail Kirponos · Katso lisää »
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Vjatšeslav Molotov allekirjoittaa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan. Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23.
Uusi!!: Talvisota ja Molotov–Ribbentrop-sopimus · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Talvisota ja Moskova · Katso lisää »
Moskovan Kreml
Kreml yläviistosta. Moskovan Kreml on Moskovan keskustassa sijaitseva historiallinen linnoitus, kreml, jossa sijaitsevat merkittävimmät Venäjän hallintoelimet.
Uusi!!: Talvisota ja Moskovan Kreml · Katso lisää »
Moskovan radio
Moskovan radion tunnus QSL-kortissa vuodelta 1969. Moskovan radion 50-vuotisjuhlalle omistettu postimerkki. Moskovan radio oli Neuvostoliiton radion vuonna 1929 perustettu ulkomaanpalvelu, joka lähetti vuodesta 1939 lähtien myös suomenkielistä ohjelmaa.
Uusi!!: Talvisota ja Moskovan radio · Katso lisää »
Moskovan rauhansopimus (1940)
Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.
Uusi!!: Talvisota ja Moskovan rauhansopimus (1940) · Katso lisää »
Motti
Motti (motitus, saarros) tarkoittaa saarrettua vihollisjoukkoa, laajemmin käytettynä saartorengasta, sen sisällä olevia joukkoja ja renkaan vartijoita.
Uusi!!: Talvisota ja Motti · Katso lisää »
Murtuneet mielet
Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 on historiantutkija Ville Kivimäen kirjoittama suomalainen tietokirja, joka käsittelee toisen maailmansodan aikaista sotilaspsykiatriaa.
Uusi!!: Talvisota ja Murtuneet mielet · Katso lisää »
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Uusi!!: Talvisota ja Natsi-Saksa · Katso lisää »
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »
Neuvostoliiton 13. armeija
Neuvostoliiton 13.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 13. armeija · Katso lisää »
Neuvostoliiton 139. jalkaväkidivisioona
Neuvostoliiton 139.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 139. jalkaväkidivisioona · Katso lisää »
Neuvostoliiton 14. armeija
Neuvostoliiton 14.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 14. armeija · Katso lisää »
Neuvostoliiton 15. armeija
Neuvostoliiton 15.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 15. armeija · Katso lisää »
Neuvostoliiton 163. divisioona
163.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 163. divisioona · Katso lisää »
Neuvostoliiton 44. divisioona
44.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 44. divisioona · Katso lisää »
Neuvostoliiton 7. armeija
Neuvostoliiton 7. armeijan joukkoja Karjalankannaksella 7.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 7. armeija · Katso lisää »
Neuvostoliiton 8. armeija
Neuvostoliiton 8.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 8. armeija · Katso lisää »
Neuvostoliiton 9. armeija
Neuvostoliiton 9.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 9. armeija · Katso lisää »
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Nikita Hruštšov
Nikita Sergejevitš Hruštšov (vanhentunut translitterointi Hruštšev) (15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1894 Kalinovka, Kurskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 11. syyskuuta 1971 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964.
Uusi!!: Talvisota ja Nikita Hruštšov · Katso lisää »
Nootti
Nootti on valtion kirjallinen tiedonanto tai kysymys toiselle valtiolle.
Uusi!!: Talvisota ja Nootti · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisota ja Norja · Katso lisää »
Osasto Brandenstein
Otto von Brandenstein Osasto Brandenstein oli Suomen sisällissotaan osallistuneen vapaaherra ja eversti Otto von Brandensteinin komentama yhtymä.
Uusi!!: Talvisota ja Osasto Brandenstein · Katso lisää »
Otava (kirjankustantamo)
kivinen toimitalo Uudenmaankadulla täytti kesäkuussa 2006 sata vuotta. Kustannusosakeyhtiö Otava on Suomen vanhimpia ja suurimpia kirjankustantamoja.
Uusi!!: Talvisota ja Otava (kirjankustantamo) · Katso lisää »
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Talvisota ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Talvisota ja Oulu · Katso lisää »
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Uusi!!: Talvisota ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »
Paavo Talvela
Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.
Uusi!!: Talvisota ja Paavo Talvela · Katso lisää »
Pekka Parikka
Pekka Johannes Parikka (2. toukokuuta 1939 Helsinki – 21. maaliskuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen elokuvaohjaaja.
Uusi!!: Talvisota ja Pekka Parikka · Katso lisää »
Pentti Haanpää
Pentti Mikael Haanpää (14. lokakuuta 1905 Piippola – 30. syyskuuta 1955 Pyhäntä) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti laajasta novellituotannostaan.
Uusi!!: Talvisota ja Pentti Haanpää · Katso lisää »
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Uusi!!: Talvisota ja Petsamo · Katso lisää »
Pielisjärvi
Pielisjärvi oli Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, joka yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa Lieksan kaupungiksi vuonna 1973.
Uusi!!: Talvisota ja Pielisjärvi · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Talvisota ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pika-asutuslaki
Pika-asutuslailla tarkoitetaan 28. kesäkuuta 1940 hyväksyttyä lakia, jonka perusteella valtio hankki haltuunsa kantaväestön maa-alueita ja jakoi niitä uudelleen talvisodan evakoille.
Uusi!!: Talvisota ja Pika-asutuslaki · Katso lisää »
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Uusi!!: Talvisota ja Pohjois-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Pohjois-Suomen Ryhmä
Ryhmän komentaja kenraalimajuri Wiljo Einar Tuompo. Pohjois-Suomen Ryhmä perustettiin ennen talvisotaa tehtävänään puolustaa Suomen valtakunnan aluetta Lieksan ja Jäämeren välisellä alueella.
Uusi!!: Talvisota ja Pohjois-Suomen Ryhmä · Katso lisää »
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Uusi!!: Talvisota ja Pohjoismaat · Katso lisää »
Polttopullo
talvisodassa käyttämä panssarintorjunta-ase. Polttopullo eli Molotovin cocktail on ase, joka on tavallisesti lasinen, nestemäistä polttoainetta sisältävä pullo, jossa on mukana erikseen sytytettävä tulenlähde (yksinkertaisimmillaan pullon suussa oleva palavalla nesteellä kasteltu riepu).
Uusi!!: Talvisota ja Polttopullo · Katso lisää »
Porajärvi (Aunuksen Karjala)
Repolan ja Porajärven kunnat kartalla vihreällä 1920-luvulla. Porajärvi (karj. Porarvi) on entinen kunta Aunuksen Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.
Uusi!!: Talvisota ja Porajärvi (Aunuksen Karjala) · Katso lisää »
PPŠ-41
PPŠ-41 (ven. ППШ-41.
Uusi!!: Talvisota ja PPŠ-41 · Katso lisää »
Pravda
Pravda (’Totuus’) on venäläinen sanomalehti, joka oli Neuvostoliiton johtava sanomalehti ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean äänenkannattaja vuosina 1912–1991.
Uusi!!: Talvisota ja Pravda · Katso lisää »
Propaganda
antikommunistinen kansikuva vuodelta 1947. Propaganda (’levitettävä asia’) on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä.
Uusi!!: Talvisota ja Propaganda · Katso lisää »
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Uusi!!: Talvisota ja Puna-armeija · Katso lisää »
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Uusi!!: Talvisota ja Punakaarti · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Talvisota ja Puola · Katso lisää »
Puolan toinen tasavalta
Puolan tasavalta oli 1918 ensimmäisen maailmansodan lopussa Saksan tappion vuoksi saksalaisten miehittämälle alueelle ensimmäistä kertaa uudelleen muodostunut valtio, joka oli itsenäinen vuoteen 1939 saakka.
Uusi!!: Talvisota ja Puolan toinen tasavalta · Katso lisää »
Raatteen tien taistelu
Raatteen tien taistelu käytiin talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkuvuodesta 1940 osana Suomussalmen taistelua.
Uusi!!: Talvisota ja Raatteen tien taistelu · Katso lisää »
Radiotiedustelu
Radiotiedustelu on radioaalloilla tapahtuvaa signaalitiedustelua.
Uusi!!: Talvisota ja Radiotiedustelu · Katso lisää »
Rafael Hakkarainen
Karl Adolf Rafael Hakkarainen (9. huhtikuuta 1883 Sakkola – 24. marraskuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti.
Uusi!!: Talvisota ja Rafael Hakkarainen · Katso lisää »
Ragnar Nordström
Gustav Ragnar Enos Nordström (16. tammikuuta 1894 Loviisa – 25. joulukuuta 1982 Loviisa) oli suomalainen laivanvarustaja, jääkärieverstiluutnantti, heimoaktivisti ja poliittinen taustavaikuttaja, harmaa eminenssi.
Uusi!!: Talvisota ja Ragnar Nordström · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Talvisota ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Rajajoki
Rajajoki eli Siestarjoki on joki Karjalankannaksella Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Talvisota ja Rajajoki · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Talvisota ja Ranska · Katso lisää »
Rautamalmi
Hematiittia. Rautamalmipellettejä. Rautamalmi on kiveä, josta kannattaa erottaa metallista rautaa.
Uusi!!: Talvisota ja Rautamalmi · Katso lisää »
Rautasormus
Rautasormus Rautasormus on sormus, jonka suomalainen sai vastineeksi lahjoittaessaan kultasormuksensa talvisotaa käyvän maan sotavarusteiden hankkimista varten ja Moskovan rauhan jälkeen erityisesti ilmapuolustuksen tarpeita varten.
Uusi!!: Talvisota ja Rautasormus · Katso lisää »
Rüdiger von der Goltz
Gustav Adolf Joachim Rüdiger Graf von der Goltz (8. joulukuuta 1865 Züllichau, Preussi;Haapala, Hoppu s. 201 nykyinen Sulechów, Puola – 4. marraskuuta 1946 Bernbeuren, Baijeri, Saksan miehitysvyöhyke) oli saksalainen kenraalimajuri ja kreivi, joka komensi Suomeen vuoden 1918 sisällissodan aikana lähetettyä Saksan Itämeren-divisioonaa sekä saksalaisiin vapaajoukkoihin kuuluneita VI reservijoukkoja 4.
Uusi!!: Talvisota ja Rüdiger von der Goltz · Katso lisää »
Reininmaa
Reininmaan kartta vuodelta 1905. Reininmaa keltaisella Reinjoesta länteen sisältäen myös alueita itärannalta Reininmaa on Reinjokea läntisessä Saksassa ympäröivän alueen yleisnimitys.
Uusi!!: Talvisota ja Reininmaa · Katso lisää »
Reino Palmroth
Reino Wilhelm Palmroth (2. huhtikuuta 1906 Ruovesi – 2. toukokuuta 1992 Helsinki) oli sanoittaja ja radiotoimittaja, kirjailija ja majuri.
Uusi!!: Talvisota ja Reino Palmroth · Katso lisää »
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Talvisota ja Repola · Katso lisää »
Risto Ryti
Risto Heikki RytiRisto Ryti taivutti omaa nimeään kotiseutunsa murteen mukaisesti "Ryti: Rytin".
Uusi!!: Talvisota ja Risto Ryti · Katso lisää »
Rovaniemi
Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.
Uusi!!: Talvisota ja Rovaniemi · Katso lisää »
Rudolf Holsti
Eino Rudolf Woldemar Holsti (8. lokakuuta 1881 Jyväskylä – 4. elokuuta 1945 Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko, toimittaja ja diplomaatti, oppiarvoltaan filosofian tohtori.
Uusi!!: Talvisota ja Rudolf Holsti · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisota ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Talvisota ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Ryhmä Talvela
Ryhmä Talvelan taistelijoita Tolvajärvellä. Ryhmä Talvela oli suomalainen sotatoimiyhtymä, joka taisteli talvisodan aikana Laatokan Karjalassa.
Uusi!!: Talvisota ja Ryhmä Talvela · Katso lisää »
Sabaton
Sabaton on ruotsalainen power metal -yhtye, joka perustettiin Falunissa vuonna 1999.
Uusi!!: Talvisota ja Sabaton · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisota ja Saksa · Katso lisää »
Saksan Itämeren-divisioona
Rüdiger von der Goltz. Saksan Itämeren-divisioona oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.
Uusi!!: Talvisota ja Saksan Itämeren-divisioona · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Talvisota ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Salla
Kuva Karhutunturilta. Äteritsiputeritsipuolilautatsibaari, jonka nimi oli Suomen baarien pisin, oli jo lopettanut toimintansa kuvan ottohetkellä 2006. Salla (vuoteen 1936 Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa.
Uusi!!: Talvisota ja Salla · Katso lisää »
Sallan–Kuusamon alue
Suomen Neuvostoliitolle 1940 ja 1944 luovuttamat alueet, Sallan–Kuusamon alue on merkitty karttaan nimellä Salla. Sallan–Kuusamon alue on yksi niistä luovutetuista alueista, jotka Suomi menetti Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940.
Uusi!!: Talvisota ja Sallan–Kuusamon alue · Katso lisää »
Seiskari
Seiskari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.
Uusi!!: Talvisota ja Seiskari · Katso lisää »
Semjon Timošenko
Semjon Timošenko. Semjon Konstantinovitš Timošenko oli Neuvostoliiton joukkojen komentaja kesällä 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.
Uusi!!: Talvisota ja Semjon Timošenko · Katso lisää »
Silmien välliin
”Silmien välliin” on Reino Palmrothin eli nimimerkki Pallen sanoittama sota-ajan kupletti.
Uusi!!: Talvisota ja Silmien välliin · Katso lisää »
Sissipataljoona 5
Sissipataljoona 5 (Vapaaehtoispataljoona Osasto H. (Os.H) eli SissiP 5, myöhemmin Sissipataljoona 2) oli talvisodassa Suomen puolustusvoimissa taistellut yksikkö, joka oli koottu Vienan ja Aunuksen karjalaisista ja inkeriläisistä vapaaehtoisista.
Uusi!!: Talvisota ja Sissipataljoona 5 · Katso lisää »
Sisu
Hetta–Pallas-vaellusreitin varrella, syksyllä 2010 Sisu on sitkeää, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä, lannistumattomuutta.
Uusi!!: Talvisota ja Sisu · Katso lisää »
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Talvisota ja Sortavala · Katso lisää »
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Uusi!!: Talvisota ja Sortovuodet · Katso lisää »
Sota
Atomipommi. Sota on järjestäytyneiden yhteisöjen välinen aseellinen konflikti.
Uusi!!: Talvisota ja Sota · Katso lisää »
Sotatalous Suomessa talvisodan aikana
Talvisodan alkaessa Suomen puolustusvoimien materiaalinen valmius oli heikko. Kansalaiskeräyksin hankittiin muun muassa suksia armeijan käyttöön. Sotatalous Suomessa talvisodan aikana -artikkeli käsittelee muun muassa niitä toimia ja päätöksiä, joilla Suomen tasavallan hallinto tavoitteli valtakunnan koko talouselämän sopeuttamista sodan ajan vaatimuksiin.
Uusi!!: Talvisota ja Sotatalous Suomessa talvisodan aikana · Katso lisää »
Stavka
Nikolai II Stavkan jäsenten kanssa Mahiljoussa, 1. huhtikuuta 1916. Stavka oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimien pääesikunta; termiä on käytetty jo Kiovan Venäjän ajoista.
Uusi!!: Talvisota ja Stavka · Katso lisää »
Suksi
alt.
Uusi!!: Talvisota ja Suksi · Katso lisää »
Summan risti
Summan risti. Summan risti on Suomen puolella talvisodassa, Summan alueella taistelleiden sotilaiden muistoristi.
Uusi!!: Talvisota ja Summan risti · Katso lisää »
Suojärvi
Suojärven epävirallinen perinnevaakuna. Suojärvi on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Talvisota ja Suojärvi · Katso lisää »
Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa
Ruotsalaiset vapaaehtoisjoukot olivat pääsääntöisesti sangen hyvin varustettuja talvisodankäyntiin. Talvisodan ulkomaalaiset vapaaehtoiset olivat muiden maiden kansalaisia, jotka vapaaehtoisesti ilmoittautuivat palvelukseen Suomen Puolustusvoimiin talvisodan aikana.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa · Katso lisää »
Suomen I armeijakunta (talvisota)
I Armeijakunta (I AK) oli Suomen maavoimien yhtymä talvisodassa.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen I armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »
Suomen II armeijakunta (talvisota)
II armeijakunta (II AK) oli Suomen armeijan sotatoimiyhtymä talvisodassa.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen II armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »
Suomen III armeijakunta (talvisota)
III armeijakunta (III AK) oli Suomen armeijan sotatoimiyhtymä talvisodassa.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen III armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »
Suomen IV armeijakunta (talvisota)
Suomen IV armeijakunta oli suomalainen sotatoimiyhtymä, joka taisteli koko talvisodan ajan Laatokan ja Salojärven välisellä alueella.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen IV armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »
Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus
isbn.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus · Katso lisää »
Suomen kansantasavalta
O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen. Suomen kansantasavalta (hallituksen julistuksessa ja avunannon ja ystävyyden sopimuksessa Suomen Kansanvaltainen Tasavalta) oli Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustama sosialistinen nukkevaltio.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen kansantasavalta · Katso lisää »
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen pääministeri · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen talvisodassa saama sotasaalis
Läntisen Lemetin motista sotasaaliina saatu neuvostoliittolainen BT-5-hyökkäysvaunu. Raatteen tieltä haltuunsa saamaa hylättyä neuvostoliittolaista T-26-panssarivaunua. Sotasaaliina suomalaiset hankkivat talvisodan aikana runsaasti kipeästi kaipaamaansa kalustoa, muun muassa panssarintorjuntaan, jota ei lähtökohtaisesti oltu halukkaita luovuttamaan muiden yksiköiden tarpeisiin.
Uusi!!: Talvisota ja Suomen talvisodassa saama sotasaalis · Katso lisää »
Suomenlahden ulkosaaret
Suomenlahden ulkosaaret ja Suomenlahden pohjukka Suomenlahden ulkosaarista Suursaari (taaempana) erottuu selvästi Suomen rannikolta Suomenlahden ulkosaaret ovat itäisen Suomenlahden ulkomerellä sijaitseva, useasta kymmenestä saaresta koostuva saaristo Venäjän aluevesillä.
Uusi!!: Talvisota ja Suomenlahden ulkosaaret · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Talvisota ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisota ja Suomi · Katso lisää »
Suomi-konepistooli
Suomi-konepistooli on Aimo Lahden vuonna 1922 suunnittelema avoimelta lukolta ampuva massasulkutoiminen konepistooli, jota Oy Tikkakoski Ab valmisti vuosina 1931–1953 kaikkiaan noin 80 000 kappaletta.
Uusi!!: Talvisota ja Suomi-konepistooli · Katso lisää »
Suomussalmen taistelu
Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30.
Uusi!!: Talvisota ja Suomussalmen taistelu · Katso lisää »
Suomussalmi
Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.
Uusi!!: Talvisota ja Suomussalmi · Katso lisää »
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Uusi!!: Talvisota ja Suur-Suomi · Katso lisää »
Suursaari
Suursaari (myös О́стров Сур-Са́ри;, aiemmin Högland) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Talvisota ja Suursaari · Katso lisää »
Suurvalta
Suurvalta on valtio, jolla on ennen kaikkea sotilaallisen voimansa ansiosta ratkaisevan tärkeä asema kansainvälisessä politiikassa.
Uusi!!: Talvisota ja Suurvalta · Katso lisää »
Svenska frivilligkåren
Svenska frivilligkåren (SFK) oli ruotsalaisista ja norjalaisista koostunut vapaaehtoisjoukko talvisodassa.
Uusi!!: Talvisota ja Svenska frivilligkåren · Katso lisää »
T. M. Kivimäki
Toivo Mikael (T. M.) Kivimäki (5. kesäkuuta 1886 Tarvasjoki – 6. toukokuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja Kansallisen Edistyspuolueen poliitikko, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 1932–1936.
Uusi!!: Talvisota ja T. M. Kivimäki · Katso lisää »
Taipaleenjoki
Suvannosta ensin itään, sitten pohjoiseen ja jälleen itään laskeakseen Laatokkaan. Vasemmalla Kiviniemenkannas ja sen läpi virtaava Kiviniemenkoski. Taipaleenjoen Vaskelankoski. Taipaleenjoki (v:sta 1948) on Suvannonjärvestä Laatokkaan laskeva vuolas joki Karjalankannaksella.
Uusi!!: Talvisota ja Taipaleenjoki · Katso lisää »
Taisteluni
Taisteluni on Adolf Hitlerin kaksiosainen kirja, jonka hän kirjoitti ollessaan Landsbergin vankilassa epäonnistuneen oluttupavallankaappauksen jälkeen.
Uusi!!: Talvisota ja Taisteluni · Katso lisää »
Taka-asema
Taka-asema (T-asema) oli viimeinen Karjalankannaksen kolmesta puolustuslinjasta talvisodassa.
Uusi!!: Talvisota ja Taka-asema · Katso lisää »
Talvisodan diplomatia
O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen, millä Neuvostoliitto samalla kiistää Suomen tasavallan ja Risto Rytin hallituksen olemassaolon samoin kuin vaatimukset alistua Kansainliiton vaatimuksiin Suomen puolesta Talvisodan diplomatia oli monitahoinen tapahtumasarja, jossa lähtökohtana oli se, että Suomi vetosi kansainväliseen oikeuteen Kansainliiton kautta, Neuvostoliitto kielsi Rytin hallituksen ja Suomen tasavallan olemassaolon, tunnustaen Terijoen hallituksena Suomen historiankirjoituksessa tunnetun Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallituksen, jota johti suomalainen emigranttikommunisti Otto Wille Kuusinen.
Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan diplomatia · Katso lisää »
Talvisodan henki
Talvisodan hengellä tarkoitetaan Suomessa talvisodan aikana 1939–1940 vallinnutta kansallista yhtenäisyyttä, jonka katsotaan yleisesti mahdollistaneen puolustuksen kestämisen ja siten jopa maan säilymisen itsenäisenä.
Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan henki · Katso lisää »
Talvisodan ilmasotatoimet
hävittäjä vuonna 1939. Talvisodan ilmasotatoimet ovat talvisodan aikana käytyjä ilmasotatoimia.
Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan ilmasotatoimet · Katso lisää »
Talvisodan merisotatoimet
Miinalaiva ''Louhi'' ja sukellusveneet ''Vetehinen'', ''Vesihiisi'' ja ''Iku-Turso'' kesällä 1939. Talvisodassa käytyjä merisotatoimia ovat Suomen merivoimien ja Neuvostoliiton laivaston alusten sekä Suomen rannikkotykistön välillä käydyt taistelut talvisodassa 30.
Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan merisotatoimet · Katso lisää »
Talvisodan muistomitali
Talvisodan muistomitali miekkojen ja soljen kera Talvisodan muistomitali (lyhenne Tsmm), alkuperäiseltä nimeltään vuosien 1939–1940 sodan muistomitali, on 1940–1992 talvisotaan osallistuneille henkilöille myönnetty mitali, jonka suunnitteli taiteilija, majuri Aarno Karimo.
Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan muistomitali · Katso lisää »
Talvisodan pommitukset
Talvisodan pommitukset olivat laajamittaisia ilmapommituksia, jotka Neuvostoliitto kohdisti monille Suomen paikkakunnille talvisodan aikana.
Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan pommitukset · Katso lisää »
Talvisodan tausta
Suomen neuvottelija J. K. Paasikivi lähdössä Moskovan neuvotteluihin 9. lokakuuta 1939. Häntä ovat saattamassa pääministeri A. K. Cajander, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja rouva Alli Paasikivi. Talvisodan tausta sisältää tapahtumat, jotka johtivat Suomen ja Neuvostoliiton väliseen talvisotaan vuosina 1939–1940.
Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan tausta · Katso lisää »
Talvisodan ulkomainen apu
kapteeni Imre Kémeri Nagy. Boys-panssarintorjuntakiväärillä aseistettuja ruotsalaisia vapaaehtoisia. Talvisodan ulkomainen apu koostui sotamateriaalista, vapaaehtoisista ja moraalisesta tuesta Suomelle taistelussa Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa.
Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan ulkomainen apu · Katso lisää »
Talvisota (elokuva)
Talvisota on suomalainen elokuva vuodelta 1989.
Uusi!!: Talvisota ja Talvisota (elokuva) · Katso lisää »
Talvisota (kirja)
Talvisota on Antti Tuurin kirjoittama romaani, joka kertoo yhden suomalaisen jalkaväkisotilaan kokemuksista talvisodassa.
Uusi!!: Talvisota ja Talvisota (kirja) · Katso lisää »
Talvisota (täsmennyssivu)
Talvisota voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Talvisota ja Talvisota (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Tammisuo
Tammisuo oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.
Uusi!!: Talvisota ja Tammisuo · Katso lisää »
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Uusi!!: Talvisota ja Tampere · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisota ja Tanska · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: Talvisota ja Tarton rauha · Katso lisää »
Tšekkoslovakia
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu oli Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1918–1992.
Uusi!!: Talvisota ja Tšekkoslovakia · Katso lisää »
Teltta
kupolitelttoja leirintäalueella Sisäkuva nykyaikaisesta teltasta Huvilateltta auton katolla Sotilasteltta, huomaa hiekkasäkit kiilojen korvaajina Vankkuri/Kaariteltta Kupoliteltta Taukoteltta Teltta on tukirakenteen ylle pingotetun kankaan (erityisesti telttakangas) muodostama asumus.
Uusi!!: Talvisota ja Teltta · Katso lisää »
Terijoen hallitus
Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.
Uusi!!: Talvisota ja Terijoen hallitus · Katso lisää »
Terijoki
päiväys.
Uusi!!: Talvisota ja Terijoki · Katso lisää »
The Art of War
The Art of War on power metal -yhtye Sabatonin viides studioalbumi.
Uusi!!: Talvisota ja The Art of War · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Talvisota ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tolvajärven–Ägläjärven taistelu
Tolvajärven–Ägläjärven taistelu oli suomalaisten vastahyökkäys talvisodan alussa Korpiselillä Laatokan Karjalassa.
Uusi!!: Talvisota ja Tolvajärven–Ägläjärven taistelu · Katso lisää »
Tytärsaari
Tytärsaari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.
Uusi!!: Talvisota ja Tytärsaari · Katso lisää »
Ukrainalaiset
Ukrainalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Ukrainan valtiota.
Uusi!!: Talvisota ja Ukrainalaiset · Katso lisää »
Uudenkaupungin rauha
Uudenkaupungin rauha 30.
Uusi!!: Talvisota ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Uusi!!: Talvisota ja Uusi-Seelanti · Katso lisää »
Valesota
Englantilainen juliste valesodan ajalta. "Hitler ei varoita etukäteen – pidä siis kaasunaamarisi aina mukanasi." Valesota (”istumasota”,, ”kummallinen sota”,, ”huijaussota”) oli ajanjakso länsirintamalla toisen maailmansodan alkuvaiheessa.
Uusi!!: Talvisota ja Valesota · Katso lisää »
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Uusi!!: Talvisota ja Valkoiset · Katso lisää »
Valkovenäläiset
Valkovenäläiset eli valkoruteenit ovat pääasiassa Valko-Venäjällä asuva kansa, joka on läheistä sukua ukrainalaisille ja venäläisille.
Uusi!!: Talvisota ja Valkovenäläiset · Katso lisää »
Varsova
Varsova on Puolan pääkaupunki.
Uusi!!: Talvisota ja Varsova · Katso lisää »
Väinö Hakkila
Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa; 29. kesäkuuta 1882 Lempäälä – 18. heinäkuuta 1958 Orivesi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1936–1945, mukaan lukien talvi- ja jatkosodan ajan, sekä oikeusministerinä vuosina 1926–1927 ja Tampereen kunnallispormestarina vuosina 1920–1952.
Uusi!!: Talvisota ja Väinö Hakkila · Katso lisää »
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Talvisota ja Väinö Tanner · Katso lisää »
Väliasema
Väliasema (V-asema) oli talvisodassa Karjalankannaksella sijainnut toinen puolustuslinja, joka kulki Lihaniemi–Näykkijärvi–Muolaanjärvi–Vuoksi–Kiviniemi–Kiimajärvi–Pyhäjärvi–Laatokka-linjaa pitkin ja sen rakennustyöt aloitettiin talvisodan alussa.
Uusi!!: Talvisota ja Väliasema · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Talvisota ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäläisvastaisuus
Puck'', Yhdysvallat, 1903. Venäläisvastaisuus eli russofobia voi esiintyä joko Venäjän keskushallintoon (tämän valtiomuodosta riippumatta) ja valtakoneistoon tai yleisesti venäläisiin kohdistuvana vihamielisyytenä ja syrjintänä.
Uusi!!: Talvisota ja Venäläisvastaisuus · Katso lisää »
Versailles’n rauha
Versailles’n rauha solmittiin ympärysvaltojen ja Saksan välillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 28.
Uusi!!: Talvisota ja Versailles’n rauha · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Talvisota ja Viipuri · Katso lisää »
Viipurin taistelu (1940)
Summan murtumisen jälkeen ylipäällikkö Mannerheim antoi 15.
Uusi!!: Talvisota ja Viipurin taistelu (1940) · Katso lisää »
Viipurinlahti
Viipurinlahti Viipurinlahti yhdistää Saimaan kanavan Suomenlahteen. Viipurinlahti on Suomenlahden itäosassa Leningradin alueella sijaitseva pohjoiseen työntyvä merenlahti, jonka perällä sijaitsee Viipurin kaupunki.
Uusi!!: Talvisota ja Viipurinlahti · Katso lisää »
Viljo Saraja
Viljo Anssi Saraja (sukunimi vuoteen 1927 Snellman; 24. elokuuta 1900 Hausjärvi – 8. maaliskuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.
Uusi!!: Talvisota ja Viljo Saraja · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Talvisota ja Viro · Katso lisää »
Vjatšeslav Molotov
Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.
Uusi!!: Talvisota ja Vjatšeslav Molotov · Katso lisää »
Vladimir Derevjanski
Vladimir Konstantinovitš Derevjanski (1902–1980) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, joka toimi maansa Suomen suurlähettiläänä vuosina 1938–1939.
Uusi!!: Talvisota ja Vladimir Derevjanski · Katso lisää »
Weimarin tasavalta
Weimarin Saksa osavaltioineen. Weimarin tasavalta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta.
Uusi!!: Talvisota ja Weimarin tasavalta · Katso lisää »
Wiljo Einar Tuompo
Viljo (Wiljo) Einar Tuompo (23. syyskuuta 1893 Pornainen – 25. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, Pohjois-Suomen Ryhmän komentaja talvisodassa ja Päämajan komento-osaston päällikkö jatkosodassa.
Uusi!!: Talvisota ja Wiljo Einar Tuompo · Katso lisää »
Wipert von Blücher
Wipert von Blücher (14. heinäkuuta 1883 Schwerin, Saksa – 20. tammikuuta 1963 Garmisch-Partenkirchen, Länsi-Saksa) oli oikeustieteen tohtori, Saksan Helsingin-lähettiläs 12.
Uusi!!: Talvisota ja Wipert von Blücher · Katso lisää »
Wladimir Gröndahl
Wladimir Gröndahl noin vuonna 1938. Wladimir Gröndahl oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen kenraalieversti.
Uusi!!: Talvisota ja Wladimir Gröndahl · Katso lisää »
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisota ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »
Ylimääräiset harjoitukset
Karjalankannakselle siirtyviä joukkoja. Ylimääräiset harjoitukset, YH tai ylimääräiset kertausharjoitukset olivat Suomessa vuoden 1939 lokakuussa aloitettu sotilastoimenpide.
Uusi!!: Talvisota ja Ylimääräiset harjoitukset · Katso lisää »
Yrjö Jylhä
Yrjö Olavi Jylhä (vuoteen 1906 Lindeman, 21. heinäkuuta 1903 Tampere – 30. joulukuuta 1956 Turku) oli suomalainen runoilija ja suomentaja.
Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Jylhä · Katso lisää »
1. divisioona (talvisota)
Kollaanjoella. 1.
Uusi!!: Talvisota ja 1. divisioona (talvisota) · Katso lisää »
1. helmikuuta
1.
Uusi!!: Talvisota ja 1. helmikuuta · Katso lisää »
10. divisioona (talvisota)
10.
Uusi!!: Talvisota ja 10. divisioona (talvisota) · Katso lisää »
11. divisioona (talvisota)
Divisioonan komentaja eversti Eino Koskimies kuvassa vasemmalla. 11.
Uusi!!: Talvisota ja 11. divisioona (talvisota) · Katso lisää »
12. divisioona (talvisota)
Suomalaisjoukot vetäytymässä Suojärveltä, joka kuului 12. divisioonan puolustusalueeseen 12.
Uusi!!: Talvisota ja 12. divisioona (talvisota) · Katso lisää »
13. divisioona (talvisota)
13.
Uusi!!: Talvisota ja 13. divisioona (talvisota) · Katso lisää »
13. maaliskuuta
13.
Uusi!!: Talvisota ja 13. maaliskuuta · Katso lisää »
1918
Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Talvisota ja 1918 · Katso lisää »
1920
Vuosi 1920 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Talvisota ja 1920 · Katso lisää »
1921
Vuosi 1921 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Talvisota ja 1921 · Katso lisää »
1937
Ei kuvausta.
Uusi!!: Talvisota ja 1937 · Katso lisää »
1938
Ei kuvausta.
Uusi!!: Talvisota ja 1938 · Katso lisää »
1939
Tänä vuonna alkaa toinen maailmansota, ihmiskunnan historian suurin ja kuolettavin konflikti.
Uusi!!: Talvisota ja 1939 · Katso lisää »
1940
Vuosi 1940 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Talvisota ja 1940 · Katso lisää »
1953
Vuosi 1953 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Talvisota ja 1953 · Katso lisää »
30. marraskuuta
30.
Uusi!!: Talvisota ja 30. marraskuuta · Katso lisää »
4. divisioona (talvisota)
Maxim-konekivääri asemissa. Näitä aseita oli myös 4. divisioonan joukkojen käytössä. 4.
Uusi!!: Talvisota ja 4. divisioona (talvisota) · Katso lisää »
5. divisioona (talvisota)
Divisioonan tehtävänä sodan alkaessa oli puolustaa Mannerheim-linjaa Summan alueella. Linnoitustöiden keskeneräisyys käy hyvin ilmi tästä joulukuun puolivälissä Summankylässä otetusta kuvasta. 5.
Uusi!!: Talvisota ja 5. divisioona (talvisota) · Katso lisää »
5. helmikuuta
5.
Uusi!!: Talvisota ja 5. helmikuuta · Katso lisää »
5. joulukuuta
5.
Uusi!!: Talvisota ja 5. joulukuuta · Katso lisää »
5. maaliskuuta
5.
Uusi!!: Talvisota ja 5. maaliskuuta · Katso lisää »
6. divisioona (talvisota)
Divisioonan joukot kohtasiva tulikasteessaan puna-armeijan hyökkäysvaunuja II Armeijakunnan suuren vastahyökkäyksen aikana 23. joulukuuta. Kuvassa T-26 Kollaanjoella. 6.
Uusi!!: Talvisota ja 6. divisioona (talvisota) · Katso lisää »
7. joulukuuta
7.
Uusi!!: Talvisota ja 7. joulukuuta · Katso lisää »
8. divisioona (talvisota)
8.
Uusi!!: Talvisota ja 8. divisioona (talvisota) · Katso lisää »
9. divisioona (talvisota)
Divisioonan esikunta kuvattuna Raatteen taisteluiden jälkeen. 9.
Uusi!!: Talvisota ja 9. divisioona (talvisota) · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
105 kunnian päivää, Talvisodan ihme.
