Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Švaa

Indeksi Švaa

Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteydestä ja tutkimusalasta riippuen tarkoittaa erilaisia vokaaleja.

33 suhteet: Aakkoslaji, Azerin kieli, Ääntötapa, Eksistenssikvanttori, Englannin kieli, Etelä-Pohjanmaan murre, Fonetiikka, Fonologia, Kansainvälinen foneettinen aakkosto, Kielitiede, Kirjain, Konsonantti, Kyrillinen kirjaimisto, Latinalaiset aakkoset, Lavea väljä etuvokaali, Merkkiviittaus, Murre, Nikkud, Oikeinkirjoitus, Ӛ, Ә, Ranskan kieli, Sanskrit, Savolaismurteet, SFS, SFS 5966, Siirtokirjoitus, Suomen kieli, Tarkekirjoitus, Treema, Unicode, Vokaali, Vokaalireduktio.

Aakkoslaji

Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa. Aakkoslaji on yläkäsite, joka kuvaa eräiden äännekirjoitusjärjestelmien tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit eli majuskelit, arkikielessä usein isot kirjaimet) ja pienaakkosiin (gemenat eli minuskelit, arkikielessä usein pienet kirjaimet).

Uusi!!: Švaa ja Aakkoslaji · Katso lisää »

Azerin kieli

Azerin kielen puhuma-alue. Azerin kieli (azeriksi azərbaycan dili) on etupäässä Azerbaidžanin tasavallassa ja Iraniin kuuluvassa Etelä-Azerbaidžanissa asuvien azerien puhuma turkkilainen kieli.

Uusi!!: Švaa ja Azerin kieli · Katso lisää »

Ääntötapa

Ääntötapa eli artikulaatiotapa tarkoittaa kielitieteessä (erityisesti fonetiikassa) tapaa, jolla kieli, huulet ja muut ääntöväylän osat ovat kosketuksissa toisiinsa tiettyä äännettä tuotettaessa.

Uusi!!: Švaa ja Ääntötapa · Katso lisää »

Eksistenssikvanttori

Eksistenssikvanttori eli olemassaolokvanttori (\exists) on predikaattilogiikassa ilmaisu sille, että jokin ominaisuus tai suhde (looginen predikaatti) on totta ainakin yhdelle joukon alkiolle, eli jonkin ominaisuuden toteuttava alkio on olemassa.

Uusi!!: Švaa ja Eksistenssikvanttori · Katso lisää »

Englannin kieli

Englannin kieli on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.

Uusi!!: Švaa ja Englannin kieli · Katso lisää »

Etelä-Pohjanmaan murre

Etelä-Pohjanmaan murteen puhuma-alue Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre, jota puhutaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella.

Uusi!!: Švaa ja Etelä-Pohjanmaan murre · Katso lisää »

Fonetiikka

Fonetiikka on tieteenala, jossa tutkitaan puhetta: ihmisäänen ja kielen äänteiden – vokaalien ja konsonanttien – syntyä, niiden akustista luonnetta ja kuulosignaalin tulkitsemista.

Uusi!!: Švaa ja Fonetiikka · Katso lisää »

Fonologia

Fonologia, eli äänneoppi (kreikan sanoista φωνή /phōnḗ/ 'ääni' ja λόγος /lógos/ 'puhe; järki') on luonnollisen kielen rakennetutkimuksen osa-alue (katso myös kielitiede).

Uusi!!: Švaa ja Fonologia · Katso lisää »

Kansainvälinen foneettinen aakkosto

Kansainvälinen foneettinen aakkosto (suomennettu kaavio) Kansainvälinen foneettinen aakkosto (myös kansainvälinen foneettinen kirjaimisto;, IPA) on foneettiseen merkitsemiseen tarkoitettu kirjaimisto.

Uusi!!: Švaa ja Kansainvälinen foneettinen aakkosto · Katso lisää »

Kielitiede

Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.

Uusi!!: Švaa ja Kielitiede · Katso lisää »

Kirjain

Kreikkalaiset, kyrilliset ja latinalaiset kirjaimet Venn-diagrammissa. Kirjain on äänteisiin perustuvassa kirjoitusjärjestelmässä käytettävä merkki, joka edustaa, pyrkii edustamaan tai on joskus edustanut jotain puhutun kielen foneemia.

Uusi!!: Švaa ja Kirjain · Katso lisää »

Konsonantti

Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.

Uusi!!: Švaa ja Konsonantti · Katso lisää »

Kyrillinen kirjaimisto

Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.

Uusi!!: Švaa ja Kyrillinen kirjaimisto · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset ovat laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Švaa ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Lavea väljä etuvokaali

Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, jota suomen kielen oikeinkirjoituksessa merkitään kirjaimella Ä/ä.

Uusi!!: Švaa ja Lavea väljä etuvokaali · Katso lisää »

Merkkiviittaus

Merkkiviittaus tai nimiviittaus (usein myös entiteettiviittaus tai pelkkä entiteetti) on HTML:ssä ja muissa merkintäkielissä keino sisällyttää tekstitallenteeseen sellaisia kirjoitusmerkkejä, joita ei voida kirjoittaa sellaisinaan, koska ne eivät sisälly koodattaessa käytettävään merkistöön tai näppäimistöön tai koska niille on määritetty erikoistehtäviä.

Uusi!!: Švaa ja Merkkiviittaus · Katso lisää »

Murre

Kielitieteessä murre on jonkin ryhmän tai yksilön puhuma kielen muoto.

Uusi!!: Švaa ja Murre · Katso lisää »

Nikkud

Nikkud tai niqqud (’pisteytys’) on heprean kirjoittamiseen tarkoitettu vokalisointijärjestelmä, jossa konsonanttikirjaimiin lisätään tarkkeita.

Uusi!!: Švaa ja Nikkud · Katso lisää »

Oikeinkirjoitus

Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.

Uusi!!: Švaa ja Oikeinkirjoitus · Katso lisää »

Ӛ

Ӛ, ӛ on tarkkeella varustettu kyrillinen kirjain, joka sisältyy hantin aakkosiin.

Uusi!!: Švaa ja Ӛ · Katso lisää »

Ә

Ә, ә on kyrillinen švaa-kirjain, joka sisältyy abhaasin, baškiirin, dungaanin, kalmukin, kazakin, kurdin ja tataarin aakkosiin.

Uusi!!: Švaa ja Ә · Katso lisää »

Ranskan kieli

Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.

Uusi!!: Švaa ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Sanskrit

Sanskrit (saṃskṛta ’kokoonpantu; huoliteltu’) on indoeurooppalaisten kielten indoiranilaiseen ryhmään kuuluva kieli, joka muotoutui lopullisesti 300-luvulla eaa. Sanskrit on Intian klassinen sivistyskieli, jonka asema vastaa suunnilleen latinan ja kreikan asemaa Euroopassa.

Uusi!!: Švaa ja Sanskrit · Katso lisää »

Savolaismurteet

Savolaismurteiden puhuma-alue Savolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.

Uusi!!: Švaa ja Savolaismurteet · Katso lisää »

SFS

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on suomalainen standardisoinnin keskusjärjestö.

Uusi!!: Švaa ja SFS · Katso lisää »

SFS 5966

Laajennetun suomalaisen näppäinasettelun kaavio. SFS 5966 on laajennetun suomalaisen tietokone­näppäimistön eli suomalaisen monikielisen näppäimistön määrittelevä kansallinen standardi, jonka Suomen Standardisoimisliitto vahvisti vuonna 2008.

Uusi!!: Švaa ja SFS 5966 · Katso lisää »

Siirtokirjoitus

Siirtokirjoitus (toisinaan siirtokirjainnus, siirrekirjoitus tai siirrekirjainnus) on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen.

Uusi!!: Švaa ja Siirtokirjoitus · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli (suomi) on uralilaisen kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Švaa ja Suomen kieli · Katso lisää »

Tarkekirjoitus

Tarkekirjoitus eli foneettinen kirjoitus eli foneettinen transkriptio on kirjoitusjärjestelmä, jonka avulla puhetta voidaan esittää tieteellisen tarkasti ääntämyksenmukaisena tekstinä.

Uusi!!: Švaa ja Tarkekirjoitus · Katso lisää »

Treema

Treema ypsilonin päällä erottamassa sen eri tavuun alfasta. Treema on diakriittinen merkki eli tarke, jonka muodostaa kaksi kirjaimen, useimmiten vokaalin yläpuolelle merkittyä pistettä:.

Uusi!!: Švaa ja Treema · Katso lisää »

Unicode

Unicode on tietokonejärjestelmiä varten kehitetty merkistöstandardi ja käytännössä sama kuin yleismaailmallisen merkistön (UCS) määrittävä kansainvälinen standardi ISO/IEC 10646.

Uusi!!: Švaa ja Unicode · Katso lisää »

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Uusi!!: Švaa ja Vokaali · Katso lisää »

Vokaalireduktio

Vokaalireduktio eli vajaaääntöisyys on vokaalien joko fonologista tai foneettista muuttumista.

Uusi!!: Švaa ja Vokaalireduktio · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Loisvokaali, Neutraalivokaali, Schwa, Shvaa, Svaavokaali, Välinen keskivokaali, Välivokaali.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »