Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn

Herakleion (Kreeta)

Indeksi Herakleion (Kreeta)

Herakleion (myös) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.

Sisällysluettelo

  1. 25 suhteet: Amnisos, Antiikin kirjallisuus, Antiikin Kreeta, Antiikin Kreikka, Ída, Geometrinen kausi, Gortyn, Hellenismi, Herakles, Iraklion, Kaivaus, Knossos, Kreeta (alue), Kreikan arkaainen kausi, Kreikka, Kreikkalainen mytologia, Miletos, Minolainen kulttuuri, Neoliittinen Kreikka, Nikean toinen kirkolliskokous, Polis, Roomalainen Kreikka, Stadion (pituusmitta), Stefanos Byzantionlainen, Venetsian tasavalta.

Amnisos

Amnisos (myös Ἀμνισσός, Amnissós) oli minolaisaikainen ja antiikin aikainen kaupunki Kreetan saarella Kreikassa.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Amnisos

Antiikin kirjallisuus

Antiikin kirjallisuus viittaa yleensä antiikin Kreikan ja Rooman kirjallisuuteen, joka oli kirjoitettu pääosin muinaiskreikaksi tai latinaksi.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Antiikin kirjallisuus

Antiikin Kreeta

Kreeta oli antiikin aikana doorilaisten asuttamaa aluetta, ja siellä puhuttiin pääasiassa doorilaisia murteita.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Antiikin Kreeta

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Antiikin Kreikka

Ída

Ída tai Ídi (Ίδη) eli Psiloreítis (Ψηλορείτης) on vuori Kreetan saarella Kreikassa.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Ída

Geometrinen kausi

Geometrinen kausi oli muinaisen Kreikan niin kutsuttuja pimeitä vuosisatoja seurannut aikakausi noin vuosina 900–725/700 eaa.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Geometrinen kausi

Gortyn

Gortyn (myös Gortyna,, Gortys) oli minolaisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Gortyn

Hellenismi

Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Hellenismi

Herakles

Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Herakles

Iraklion

Iraklion (translitteroituna myös muotoihin Heraklion, Herakleion; venetsialaiskaudella Candia) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Ηρακλείου, Dímos Irakleíou), joka sijaitsee Kreetan saarella, Iraklionin alueyksikössä Kreetan alueella.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Iraklion

Kaivaus

Kaivaus Gran Dolinassa Atapuercassa, Espanjassa. Tasokaivausta Harzhornissa, Saksassa. Kaivaus on arkeologian tärkein lähdeaineiston hankintamenetelmä.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Kaivaus

Knossos

Knossos (myös) oli minolais- ja mykeneläisaikainen palatsikeskus ja kaupunki sekä antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Knossos

Kreeta (alue)

Kreeta eli Kreetan alue (Περιφέρεια Κρήτης, Periféreia Krítis) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Kreeta (alue)

Kreikan arkaainen kausi

Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Kreikan arkaainen kausi

Kreikka

Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Kreikka

Kreikkalainen mytologia

Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Kreikkalainen mytologia

Miletos

Miletos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Miletos

Minolainen kulttuuri

Minolainen kulttuuri (kreetalainen kulttuuri) oli Kreetalla ja eräillä lähisaarilla Egeanmeren alueella Kreikassa pronssikaudella noin vuosina 3100–1100 eaa.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Minolainen kulttuuri

Neoliittinen Kreikka

Neoliittinen Kreikka viittaa nykyisen Kreikan alueeseen neoliittisella kaudella eli myöhemmällä kivikaudella.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Neoliittinen Kreikka

Nikean toinen kirkolliskokous

Seitsemännen ekumeenisen kirkolliskokouksen ikoni Seitsemäs ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, katoliseksi ja apostoliseksi" tunnustetun kirkon piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 787 Nikeassa ja Konstantinopolissa nykyisen Turkin alueella.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Nikean toinen kirkolliskokous

Polis

Akropolis. Ateena oli klassisen kauden merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Polis (monikossa poleis) tarkoitti antiikin Kreikassa kaupunkia.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Polis

Roomalainen Kreikka

Roomalainen Kreikka on ajanjakso Kreikan historiassa.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Roomalainen Kreikka

Stadion (pituusmitta)

Olympian stadion Stadion eli stadionmitta oli antiikin kreikkalainen pituusmitta, joka vastasi 600 pusta eli jalkaa, nykymitoissa yleensä noin 177–192 metriä.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Stadion (pituusmitta)

Stefanos Byzantionlainen

Stefanos Byzantionlainen (500-luku) oli bysanttilainen grammaatikko ja leksikografi, joka kirjoitti merkittävän maantieteellisen sanakirjan Ethnika.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Stefanos Byzantionlainen

Venetsian tasavalta

Venetsian tasavalta oli vuosien 697–1797 välillä Adrianmeren pohjukassa sijainnut kauppatasavalta.

Katsoa Herakleion (Kreeta) ja Venetsian tasavalta