Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
93 suhteet: Antares, Astroidi, Auringon säde, Aurinko, Descartesin neljän ympyrän lause, Diffraktio, Ellipsi, Endogeeniset prosessit, Episykloidi, Epitrokoidi, Euklidinen geometria, Geostationaarinen kiertorata, Gliese 832 c, Halkaisija, Harppi, Helmholtzin kelat, Hyposykloidi, Hypotrokoidi, Johannes Kepler, Kaarevuus, Kahdeksankulmio, Kalotti (geometria), Kardioidi, Kartio, Kehä (geometria), Kehäkulma, Kepler 42, Keskipakoisvoima, Kiekko (matematiikka), Kohtisuoruus, Kolmion keskinormaalien leikkauspiste, Kolmion kulmanpuolittajien leikkauspiste, Kolmion sisään ja viereen piirretyt ympyrät, Kolmion sisään piirretty ympyrä, Kolmion ympäri piirretty ympyrä, Konstruoituva luku, Konsyklisyys, Kosmiset etäisyystikapuut, Kulma, Kulmanpuolittaja, Kuula (matematiikka), Kuusikulmio, Lieriö, Merkuriuksen tutkimus, Millikanin koe, Mustasilmägalaksi, Napakoordinaatisto, Neproidi, Neutroni, Nopeuspotentiaali, ..., Normaali (matematiikka), Nostopainosumu, Ortokolmio, Pallo (geometria), Pallosegmentti, Pedaalinen kolmio, Pinta-ala, Pisteen potenssi, Protoni, Puolipiiri, R, Radiaani, Sagitta (geometria), Säde, Sektori, Simsonin suora, Sinilause, Spiekerin piste, Steradiaani, Suorakulmio, Sykloidi, Syklotroni, Tangentiaalinen monikulmio, Tangentiaalinen nelikulmio, Tähtitieteelliset symbolit, Thaleen lause, Tilavuus, Trokoidi, Vaippa (geometria), VY Canis Majoris, Vyöongelma, Yhdeksän pisteen ympyrä, Yksikköpallo, Yksikköympyrä, Ympyrä, Ympyrän kaari, Ympyrän keskipiste, Ympyrän keskipisteen konstruointi, Ympyrän neliöiminen, Zbrutšin jumalankuva, (55636) 2002 TX300, 18 Scorpii, 55 Cancri c. Laajenna indeksi (43 lisää) »
Antares
Antares (α Scorpii) on punainen ylijättiläinen ja Skorpionin tähdistön kirkkain tähtijärjestelmä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Antares · Katso lisää »
Astroidi
Astroidi on tasokäyrä, nelikulmainen hyposykloidi.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Astroidi · Katso lisää »
Auringon säde
Auringon säde R_\bigodot on tähtitieteessä usein käytetty mittayksikkö tähtien säteen ilmaisemiseen.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Auringon säde · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Aurinko · Katso lisää »
Descartesin neljän ympyrän lause
Kolmelle annetulle mustalle ympyrälle tarvitaan neljäs punainen ympyrä toteuttamaan yhtälö. Mahdollisia vaihtoehtoja on tässä kaksi. Tällöin k:t voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Descartesin neljän ympyrän lauseen mukaan neljän pareittain toistensa ulkopuolella olevien toisiaan sivuavien ympyröiden säteille r1, r2, r3, r4 on voimassa: \sum_^4 \frac.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Descartesin neljän ympyrän lause · Katso lisää »
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Diffraktio · Katso lisää »
Ellipsi
Ellipsi Ellipsi (suomalaisittain yleensä soikio tai joskus myös ovaali) on suljettu toisen asteen käyrä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Ellipsi · Katso lisää »
Endogeeniset prosessit
Endogeeniset prosessit ovat luonnonmaantieteessä ja geomorfologiassa maapallon sisäsyntyisiä prosesseja.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Endogeeniset prosessit · Katso lisää »
Episykloidi
Geometriassa episykloidi on tasokäyrä, joka syntyy ympyrän kehällä olevan pisteen piirtämänä ympyrän vieriessä ilman luistoa toista ympyrää pitkin.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Episykloidi · Katso lisää »
Epitrokoidi
Epitrokoidi (engl. Epitrochoid) on trokoidi joka kiertää kehän ulkopuolella.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Epitrokoidi · Katso lisää »
Euklidinen geometria
Euklidisessa geometriassa tutkitaan kuvioita käyttäen hyväksi pisteiden ja suorien välisiä etäisyyksiä sekä suorien välisiä kulmia. Kuvassa konstruktio, joka liittyy erääseen Newtonin teoriaan. Euklidinen geometria on geometrian osa-alue, jolla tarkoitetaan yleensä tasoa ja kolmiulotteista avaruutta tutkivaa geometriaa.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Euklidinen geometria · Katso lisää »
Geostationaarinen kiertorata
Geostationaarinen rata Geostationaarinen rata on noin 35 786 kilometrin päässä suoraan Maan pinnan yläpuolella päiväntasaajalla sijaitseva ympyrän muotoinen kiertorata, joka on eräs erikoistapaus geosynkronisesta radasta.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Geostationaarinen kiertorata · Katso lisää »
Gliese 832 c
Gliese 832 c (tunnettu myös nimillä GI 832 c tai GJ 832 c) on eksoplaneetta, joka sijaitsee 16 valovuoden päässä Kurjen tähdistössä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Gliese 832 c · Katso lisää »
Halkaisija
Halkaisija tarkoittaa suomen yleiskielessä useita erilaisia asioita.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Halkaisija · Katso lisää »
Harppi
Harppi Ympyrän piirtäminen harpilla Itä-Saksan lipussa Harppi on piirtämiseen tai mittaamiseen tarkoitettu työväline.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Harppi · Katso lisää »
Helmholtzin kelat
Havainnekuva Helmholtzin keloista Helmholtzin kelat ovat laite, joka koostuu kahdesta ympyränmuotoisesta kelasta, joilla on yhteinen keskiakseli ja joiden välinen etäisyys toisistaan on yhtä suuri kuin kelojen yhteinen säde.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Helmholtzin kelat · Katso lisää »
Hyposykloidi
Hyposykloidi on käyrä, jonka pienempi ympyrä piirtää vieriessään isomman ympyrän sisällä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Hyposykloidi · Katso lisää »
Hypotrokoidi
Hypotrokoidi on käyrä, jonka pienempi ympyrä (säteeltään r) piirtää vieriessään isomman ympyrän (säteeltään R) sisällä ja piirtävän pisteen ollessa etäisyyden d päässä pienemmän ympyrän keskipisteestä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Hypotrokoidi · Katso lisää »
Johannes Kepler
Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 Weil der Stadt – 15. marraskuuta 1630 Regensburg) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Johannes Kepler · Katso lisää »
Kaarevuus
Vaeltava ''Dictyostelium discoideun'' -ameeban solu, jonka rajapinnan väri vaihtelee sen kaarevuuden mukaan. Mittakaava: 5 µm. Matematiikassa kaarevuudella tarkoitetaan useita toisiinsa läheisesti liittyviä geometrisia käsitteitä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kaarevuus · Katso lisää »
Kahdeksankulmio
Säännöllinen kahdeksankulmio Kahdeksankulmion muotoinen "Pakollinen pysähtyminen" -liikennemerkki, arkikielessä STOP-merkki Kahdeksankulmio moskeijan kattokruununa. Kahdeksankulmio eli oktagoni on monikulmio, jossa on kahdeksan kulmaa ja sivua.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kahdeksankulmio · Katso lisää »
Kalotti (geometria)
Kalotti on geometriassa pallon pinnan osa, joka syntyy, kun pallo leikataan tasolla.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kalotti (geometria) · Katso lisää »
Kardioidi
Vierivän ympyrän muodostama kardioidi. Kardioidi. Kardioidi (kreikan sanasta καρδία ’sydän’) on tasokäyrä, jonka piirtää ympyrän kehälle laitettu piste kun ympyrä vierii samansäteisen ympyrän kehää pitkin.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kardioidi · Katso lisää »
Kartio
Kartio Kartio on geometrinen kappale, joka syntyy kun puolisuoraa liikutetaan pitkin tasossa olevaa suljettua (ja itseään leikkaamatonta) käyrää siten, että puolisuoran päätepiste pysyy koko ajan paikallaan.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kartio · Katso lisää »
Kehä (geometria)
Piin arvon ja kehän pituuden välinen yhteys. Ympyrän halkaisija on yksi. Kehä on geometriassa ympyrän reunaviiva eli piiri, joka sulkee ympyräkiekon sisäänsä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kehä (geometria) · Katso lisää »
Kehäkulma
Kaarta AB (punainen) vastaavat keskuskulma \alpha \,.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kehäkulma · Katso lisää »
Kepler 42
Kepler 42:n järjestelmä vertautuu kertolaisten radoilta Jupiterin kuujärjestelmään. Kepler 42 eli KOI-961 on punainen kääpiötähti, jolta on löydetty kolme planeettaa.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kepler 42 · Katso lisää »
Keskipakoisvoima
Keskipakoisvoima eli keskipakovoima on näennäisvoima, joka vaikuttaa vetävän esimerkiksi ympyräliikettä tekevää kappaletta kauemmaksi liikkeen keskipisteestä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Keskipakoisvoima · Katso lisää »
Kiekko (matematiikka)
pienoiskuva Kiekko on alue, jonka ympyrä rajoittaa tasossa.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kiekko (matematiikka) · Katso lisää »
Kohtisuoruus
Euklidisessa geometriassa suorat ovat kohtisuorassa, jos niiden leikkauskulma on 90 astetta.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kohtisuoruus · Katso lisää »
Kolmion keskinormaalien leikkauspiste
Keskinormaalit leikkaavat toisensa yhteisessä pisteessä. Kolmion keskinormaalien leikkauspiste on geometriassa piste, joka syntyy jokaisen sivun keskinormaalin kohdatessa toisensa.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kolmion keskinormaalien leikkauspiste · Katso lisää »
Kolmion kulmanpuolittajien leikkauspiste
Kulman puolittajat leikkaavat pisteessä ''I'', joka on yhtä etäällä kolmion sivuista. Jos keskipisteeseen piirretään ympyrä, jonka säde on kyseinen etäisyys, jolloin ympyrä sivuaa kolmion kaikkia sivuja (piste). Kolmion kulmanpuolittajien leikkauspiste on geometriassa kolmion sisäpiste, joka syntyy, kun kolmion jokaisen kärjen kulmanpuolittaja leikkaa toisensa.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kolmion kulmanpuolittajien leikkauspiste · Katso lisää »
Kolmion sisään ja viereen piirretyt ympyrät
Sisäympyrä ja vierusympyrät Kolmion sisään- ja viereen piirretyt ympyrät ovat geometriassa kolmion sivuja, tai niiden jatkeita, sivuavien ympyröiden lyhennetyt nimitykset.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kolmion sisään ja viereen piirretyt ympyrät · Katso lisää »
Kolmion sisään piirretty ympyrä
Kolmion sisälle piirretty ympyrän keskipiste on samalla kolmion kulmien puolittajien leikkauspiste.Sisään piirretyn ympyrän (keskipiste ''I'') sivuamispisteiden ja kolmion kärkien yhdistävät janat leikkaavat yhteisessä pisteessä ''Ge'', jota kutsutaan Gergonnen pisteeksi. Kolmion sisälle piirretty ympyrä eli kolmion sisäympyrä tarkoittaa geometriassa kolmion kolmea sivua sen sisäpuolelta sivuavaa ympyrää.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kolmion sisään piirretty ympyrä · Katso lisää »
Kolmion ympäri piirretty ympyrä
Kolmion ympäri piirretty ympyrä voidaan konstruoiden sivujen keskinormaalien avulla. Keskinormaalit leikkaavat samassa pisteessä, missä on ympyrän keskipiste. Kolmion ympäri piirretty ympyrä tarkoittaa geometriassa kolmion kärkien kautta kulkevaa ympyrää.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kolmion ympäri piirretty ympyrä · Katso lisää »
Konstruoituva luku
Luvun 2 neliöjuuri on konstruoituva Tason piste on konstruoituva, jos se voidaan konstruoida geometrisesti käyttäen harppia ja viivainta.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Konstruoituva luku · Katso lisää »
Konsyklisyys
Pistejoukon kautta kulkeva ympyrä. Pisteparin A ja F kautta on piirretty punainen keskinormaali, joka leikkaa ympyrän keskipisteessä pisteparien F ja E sinisen keskinormaalin ja pisteparien B ja C vihreän keskinormaalin. Konsyklisyys tarkoittaa geometriassa pistejoukon ominaisuutta, että joukon kaikkien pisteiden kautta voidaan piirtää yhteinen ympyrä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Konsyklisyys · Katso lisää »
Kosmiset etäisyystikapuut
Kosmisten etäisyystikapuiden askelmien soveltuvuusalueet. Kosmiset etäisyystikapuut on yhteisnimitys menetelmille, joilla kosmologiassa määritetään taivaankappaleiden etäisyys havaitsijasta.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kosmiset etäisyystikapuut · Katso lisää »
Kulma
Kulma (josta käytetään erotukseksi avaruuskulmasta myös nimitystä tasokulma) on geometriassa kahden säteen väliin jäävän tason osa.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kulma · Katso lisää »
Kulmanpuolittaja
Kuva 1: Kulmanpuolittaja (punainen puolisuora AD) jakaa kulman BAC kahteen yhtäsuureen osaan. Kulmanpuolittajan pisteet sijaitsevat yhtä etäällä kummastakin kulman kyljestä. Esimerkiksi piste D on yhtä kaukana pisteistä E ja F, jotka ovat korkeusjanan kantapisteitä. Kulmanpuolittaja on geometriassa suora tai sen osa, joka jakaa kulman kahteen yhtä suureen osaan.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kulmanpuolittaja · Katso lisää »
Kuula (matematiikka)
euklidista normia Kuulat ovat topologiassa metrisen avaruuden osajoukkoja, jotka koostuvat niistä avaruuden pisteistä, jotka ovat metriikan määritelmään kuuluvan etäisyyden sisällä erikseen määritellystä avaruuden pisteestä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kuula (matematiikka) · Katso lisää »
Kuusikulmio
Säännöllinen kuusikulmio. Kuusiomutteri ja kuusiokolopultti. Kuusikulmio eli heksagoni on monikulmio, jossa on kuusi kulmaa ja sivua.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Kuusikulmio · Katso lisää »
Lieriö
Suora, ympyräpohjainen lieriö Lieriö on pinta, jonka suora muodostaa kulkiessaan umpinaista käyrää pitkin, pysyen koko ajan samansuuntaisena.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Lieriö · Katso lisää »
Merkuriuksen tutkimus
Tämä artikkeli käsittelee planeetta Merkuriuksen tutkimusta.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Merkuriuksen tutkimus · Katso lisää »
Millikanin koe
Millikanin koejärjestely. Millikanin kokeen suorittivat Robert Millikan ja Harvey Fletcher vuonna 1909.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Millikanin koe · Katso lisää »
Mustasilmägalaksi
Mustasilmägalaksin (joka tunnetaan myös "Pahan silmän galaksina", "Nukkuvan kauneuden galaksina", M64:nä ja NGC 4826:na) löysi Edward Pigott 23.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Mustasilmägalaksi · Katso lisää »
Napakoordinaatisto
Napakoordinaatisto. Napakoordinaatisto on kaksiulotteinen koordinaatisto, jossa jokainen piste on määritetty kiertokulman \theta ja säteen r funktiona.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Napakoordinaatisto · Katso lisää »
Neproidi
Neproidi on punainen käyrä vuosi.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Neproidi · Katso lisää »
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Uusi!!: Säde (geometria) ja Neutroni · Katso lisää »
Nopeuspotentiaali
Nopeuspotentiaali on virtaavan fluidin nopeutta kuvaava potentiaalifunktio.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Nopeuspotentiaali · Katso lisää »
Normaali (matematiikka)
Kohtisuoruus merkitään kuvioon kulmakaarella, jonka sisällä on piste tai pienellä neliöllä. Normaali on geometriassa vektori tai suora, joka leikkaa tasossa kohtisuorasti toista janaa, suoraa, vektoria tai käyrää vasten, taikka tilassa myös tasoa tai pintaa vasten.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Normaali (matematiikka) · Katso lisää »
Nostopainosumu
Nostopainosumu eli M27 on planetaarinen sumu Ketun tähdistössä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Nostopainosumu · Katso lisää »
Ortokolmio
Punaisten korkeusjanojen kantapisteet a, b ja c muodostavat tummansinisen ortokolmion. Ortokolmion sisään voidaan piirtää sen kaikkia sivuja sivuava ympyrä, jonka keskipiste sijaitsee kolmion ortokeskuksessa. Ortokolmioksi kutsutaan geometriassa sellaista kolmiota, joka saadaan yhdistämällä referenssikolmion korkeusjanojen kantapisteet janoilla toisiinsa.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Ortokolmio · Katso lisää »
Pallo (geometria)
Pallon säde on r. Pallo on täysin symmetrinen geometrinen muoto.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Pallo (geometria) · Katso lisää »
Pallosegmentti
Taso jakaa pallon kahteen kappaleeseen, joita kutsutaan pallosegmenteiksi.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Pallosegmentti · Katso lisää »
Pedaalinen kolmio
Pedaalinen piste (sininen) toimii normaalien (pisteviivat) leikkauspisteenä, ja normaalien kantapisteet (harmaat) ovat pedaalisen kolmion (punainen) kärkinä. Pedaalinen kolmio on geometriassa kolmioon, annetun pisteen P avulla, muodostettu uusi kolmio.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Pedaalinen kolmio · Katso lisää »
Pinta-ala
Pinta-ala (myös ala, tunnus A; lyhenne yleiskielessä pa.) on pinnan tai alueen koon mitta.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Pinta-ala · Katso lisää »
Pisteen potenssi
Pisteen potenssi on tasogeometriassa ympyrään ja sen sekantin tai jänteen pisteeseen liittyvä suure, joka kuvaa pisteen sijaintia suhteessa ympyrään ympyrän keskipisteeseen.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Pisteen potenssi · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Protoni · Katso lisää »
Puolipiiri
Puolipiiri eli piirin puolikas tarkoittaa geometriassa monikulmion tai muun tasokuvion piirin jakamista kahteen yhtäpitkään osaan, joiden yhteinen pituus on koko kuvion piiri.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Puolipiiri · Katso lisää »
R
R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.
Uusi!!: Säde (geometria) ja R · Katso lisää »
Radiaani
Kun kulman suuruus on 1 radiaani, niin ympyrän säde ja kulmaa vastaava ympyrän kaari ovat yhtä pitkät. Radiaani (tunnus rad) on SI-järjestelmän mukainen tasokulman suuruuden mittayksikkö.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Radiaani · Katso lisää »
Sagitta (geometria)
Jana s on sagitta, l on jänne ja r on säde Geometriassa sagitta on ympyrään ja säännölliseen monikulmioon liittyvä käsite.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Sagitta (geometria) · Katso lisää »
Säde
Säde voi viitata seuraaviin asioihin.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Säde · Katso lisää »
Sektori
säde r ja kulma \alpha. Sektori on tietty osa ympyrästä tai pallosta.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Sektori · Katso lisää »
Simsonin suora
Simsonin suora/jana syntyy pedaalipisteen kantapisteiden keskinäisestä kollineaarisuudesta. Simsonin suora on geometriassa kolmioon ja ympyrään liittyvä seuraava tulos.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Simsonin suora · Katso lisää »
Sinilause
Sinilause on trigonometrian tulos, jonka avulla voi määrittää kolmion sivun pituuden tai kulman suuruuden silloin, kun kolmiosta tunnetaan jokin pari (sivu ja kulma) vastakkaisia osia.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Sinilause · Katso lisää »
Spiekerin piste
Spiekerin piste on geometriassa eräs kolmion merkillinen piste.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Spiekerin piste · Katso lisää »
Steradiaani
Steradiaani ω (lyhenne sr) on SI-järjestelmän mukainen avaruuskulman suuruuden mittayksikkö.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Steradiaani · Katso lisää »
Suorakulmio
Suorakulmio eli suorakaide on geometriassa yksinkertainen nelikulmio, jonka kaikki kulmat ovat määritelmän mukaan suoria eli 90°.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Suorakulmio · Katso lisää »
Sykloidi
Vierivän ympyrän muodostama sykloidi. Sykloidi on vierintäkäyrä, jonka muodostavat pyörän pinnalla olevan pisteen sijainnit eri ajanhetkinä, kun pyörä vierii suoraan tasaisella alustalla.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Sykloidi · Katso lisää »
Syklotroni
Ernest Lawrencen vuonna 1934 patentoiman syklotronin kaavakuva Syklotronista lähtevä sininen hiukkassuihku Syklotroni on syklinen hiukkaskiihdytin, jolla voidaan kiihdyttää varattuja hiukkasia sähkökentän avulla.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Syklotroni · Katso lisää »
Tangentiaalinen monikulmio
Tangentiaalisessa monikulmiossa sisäympyrän säteet ovat sivuamispisteiden normaaleja ja sisäympyrän keskipisteen ja kärken välinen jana on kulmanpuolittaja. Tangentiaalinen monikulmio eli ympyrän ympäri piirretty monikulmio on geometriassa monikulmio, jonka kaikki sivut sivuavat monikulmion sisälle piirrettyä ympyrää.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Tangentiaalinen monikulmio · Katso lisää »
Tangentiaalinen nelikulmio
Tangentiaalisen nelikulmion sivuamispisteet ovat tangentteja ja ne ovat kohtisuorassa säteitä eli korkeusjanoja vastaan. Tangentiaalisen nelikulmion tangenttien välissä kulmanpuolittaja osuu ympyrän keskipisteeseen. Tangentiaalinen nelikulmio eli ympyrän ympäri piirretty nelikulmio on geometriassa nelikulmio, jonka jokainen sivu sivuaa sisään piirrettyä ympyrää.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Tangentiaalinen nelikulmio · Katso lisää »
Tähtitieteelliset symbolit
Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähtitieteellisiä ilmiöitä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Tähtitieteelliset symbolit · Katso lisää »
Thaleen lause
Thaleen lause puoliympyrän kehäkulmasta, joka on suora Thaleen lause on geometrian lause, jonka mukaan puoliympyrän sisältämä kehäkulma on suora.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Thaleen lause · Katso lisää »
Tilavuus
Tilavuus (vetoisuus, tunnus V) on kolmiulotteisen kappaleen koon mitta.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Tilavuus · Katso lisää »
Trokoidi
Sykloidi (yleisemmin trokoidi) vierivän ympyrän piirtämänä Trokoidi on käyrä, jonka Gilles de Roberval kehitti.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Trokoidi · Katso lisää »
Vaippa (geometria)
Pyörähdyskappaleen vaippa (keltainen) muodostuu käyrän pyörähtämisestä akselin ympäri. Ylä- ja alapohja ovat piirtämättä. Vaippa on avaruusgeometriassa symmetria-akselin suhteen suuntautuneiden kappaleiden ympäröimä pinta, joka voi olla yksi- tai moniosainen.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Vaippa (geometria) · Katso lisää »
VY Canis Majoris
VY Canis Majoris (VY CMa) on punainen hyperjättiläistähti Ison koiran tähdistössä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja VY Canis Majoris · Katso lisää »
Vyöongelma
Vyöongelma on ristissä olevan hihnan matemaattinen ongelma, missä pitää määrittää ristissä olevan hihnan pituus.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Vyöongelma · Katso lisää »
Yhdeksän pisteen ympyrä
Yhdeksän pisteen ympyrä Yhdeksän pisteen ympyrä eli Eulerin ympyrä eli Feuerbachin ympyrä tarkoittavat geometriassa samaa kolmioon liittyvää ympyrää.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Yhdeksän pisteen ympyrä · Katso lisää »
Yksikköpallo
Yksikköpallon säde on 1.Geometriassa yksikköpallo on koordinaatistossa oleva pallo, jonka keskipiste on origo ja säde 1.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Yksikköpallo · Katso lisää »
Yksikköympyrä
Yksikköympyrä on suorakulmaisessa koordinaatistossa ympyrä, jonka säde on 1 ja jonka keskipiste sijaitsee origossa.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Yksikköympyrä · Katso lisää »
Ympyrä
Ympyrä ja sen osia Ympyrä on geometriassa kaikkien niiden tason pisteiden joukko, joiden etäisyys annetusta pisteestä (ympyrän ''keskipisteestä'') on yhtä suuri kuin ympyrän säde r. Kehän pisteeltä toiselle kulkevaa janaa kutsutaan jänteeksi.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Ympyrä · Katso lisää »
Ympyrän kaari
Kaari (violetti), jänne (sininen), sagitta (musta) ja säteet (punainen). Ympyrän kaari tarkoittaa geometriassa ympyrän kehän osaa.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Ympyrän kaari · Katso lisää »
Ympyrän keskipiste
'''Ympyrän keskipiste O''' on säteen '''r''' matkan päässä ympyrän kehän pisteistä.Ympyrän keskipiste on geometriassa tason piste, joka on säteeksi kutsutun etäisyyden päässä ympyrän kehän pisteistä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Ympyrän keskipiste · Katso lisää »
Ympyrän keskipisteen konstruointi
Ympyrän keskipisteen konstruointi tarkoittaa annetun ympyrän keskipisteen löytämistä.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Ympyrän keskipisteen konstruointi · Katso lisää »
Ympyrän neliöiminen
Kuvan ympyrän ja neliön pinta-alat ovat yhtä suuret Ympyrän neliöiminen on yksi antiikin suurista konstruktio-ongelmista.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Ympyrän neliöiminen · Katso lisää »
Zbrutšin jumalankuva
Zbrutšin jumalankuva Krakovan arkeologisessa museossa vuonna 2013. Zbrutšin jumalankuva tai Zbrutšin idoli tai Zbrutšin kivijumala on Länsi-Ukrainassa Zbrutšjoesta löytynyt slaavilaisen esikristillisen kulttipalvonnan kohteena ollut reliefiveistoksilla että kaiverruksilla koristeltu ja useita pakanajumalia edustava monoliittinen kiviobeliski tai –patsas.
Uusi!!: Säde (geometria) ja Zbrutšin jumalankuva · Katso lisää »
(55636) 2002 TX300
(55636) 2002 TX300 on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä kohde, joka kuuluu Kuiperin vyöhykkeeseen.
Uusi!!: Säde (geometria) ja (55636) 2002 TX300 · Katso lisää »
18 Scorpii
18 Scorpii (18 Sco, HR 6060) on Maata lähinnä oleva ns.
Uusi!!: Säde (geometria) ja 18 Scorpii · Katso lisää »
55 Cancri c
55 Cancri c on tähteä 55 Cancri A kiertävä eksoplaneetta.
Uusi!!: Säde (geometria) ja 55 Cancri c · Katso lisää »
