Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
302 suhteet: A. K. Cajander, Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko), Aktivisti (lehti), Alexis Gripenberg, Anni Savolainen, Anton Kotonen, Antti Favén, Antti Mäkelin, Armahdus, Armas Ståhlberg, Axel Charpentier, Östen Elfving, Äärioikeisto Suomessa, Bertel Rosenbröijer, Cajanderin II hallitus, Carl Bror Emil Aejmelaeus-Äimä, Carl Enckell, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Didrik von Essen, Eduskunnan ikäpuhemies, Eduskunnan pääsihteeri, Eduskuntavaalit 1908, Eduskuntavaalit 1924, Eduskuntavaalit 1930, Eduskuntavaalit 1933, Edvard Nyqvist, Edvard Valpas-Hänninen, Eero Erkko, Eero Kuussaari, Eheytyminen, Einari Laaksovirta, Eino Leino, Eläintarhan kenttä, Elfving (täsmennyssivu), Elli, Elli Schauman, Elmo Kaila, Emil Rautala, Ensimmäinen sortokausi, Erichin hallitus, Erik Rafael Schauman, Ernst Tandefelt, Ester (nimi), Ester Ståhlberg, Etelä-Venäjän armeija, Etsivä keskuspoliisi, Fellmanin kartano, Filip Grönvall, Frans Emil Sillanpää, Haaga (kauppala), ..., Haapajärvi, Hedvig Ståhlberg, Heikki Ritavuori, Heimolan talo, Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys, Helsingin Sanomat, Helsingin suuri alueliitos, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Henrik Tikkanen, Herman Koroleff, HFM, Hietaniemen hautausmaa, Hornborgin komitea, Hugo Rautapää, Hupisaarten kaupunginpuisto, Ilmari Salpakari, Irmeli Vuorela, Isänmaan ja Lain Puolesta, Iso Leikosaari, Itsenäisen Suomen historia, Itsenäisyyspäivän vastaanotto, J. H. Vennola, J. R. Danielson-Kalmari, Jaakko Gummerus, Jaakko Virkkunen, Jaan Tõnisson, Jean Sibelius, Johannes Blenner, Juho, Juho Jännes, Juho Kusti Paasikivi, Juho Niukkanen, Jukka Mähönen, Julius Sundblom, Juristi, K. J. Ståhlbergin kyyditys, K. J. Ståhlbergin lapsuudenkoti, K. J. Ståhlbergin patsas, K. M. Wallenius, Kaarle Alfred Castrén, Kaarlo, Kaarlo Castrén, Kaarlo Castrénin hallitus, Kaarlo Kivekäs (kenraali), Kaarlo Ståhlberg, Kaarlo Ståhlberg (professori), Kagaali, Kainuulaiset, Kallion I hallitus, Kansallinen Edistyspuolue, Karl, Karl Emil Ståhlberg, Karl Hällström, Karl Oskar Elfving nuorempi, Korkein hallinto-oikeus, Kosti-Paavo Eerolainen, Kuka kukin on 1909, Kullervo Manner, Kulosaari, Kultaranta, Kuritushuone, Kyösti Kallio, Kyllikki (nimi), Kyllikki Tuominen, Lahden lyseo, Lainvalmistelukunta, Lapuanliike, Lars Svedberg, Lasaretinsaari, Lauri Ingman, Lauri Kristian Relander, Léon Biaudet, Leo Mechelin, Lex Kallio, Liberalismi, Luettelo 2010-luvun suomalaisista elokuvista, Luettelo eduskunnan puhemiehistä, Luettelo eduskuntaan varasijalta nousseista kansanedustajista, Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, Luettelo Helsingin kaupunginvaltuutetuista, Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista, Luettelo Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaaneista, professoreista ja yliassistenteista, Luettelo henkilöistä suomalaisissa postimerkeissä, Luettelo K. J. Ståhlbergin kyydityksestä tuomituista, Luettelo kansanedustajista, Luettelo Oulun muistolaatoista, Luettelo presidentti Relanderin valtiovierailuista, Luettelo Suomen eronneista ministereistä, Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä, Luettelo Suomen kotimuseoista, Luettelo Suomen pääministereistä, Luettelo Suomen presidenttiehdokkaista, Luettelo Suomen presidenttiehdokkaista puolueen mukaan, Luettelo Suomen presidenttien perheistä, Luettelo Suomen valtiollisista hautajaisista, Luettelo tunnetuista Hietaniemen hautausmaalle haudatuista henkilöistä, Luettelo tunnetuista oululaisista, Luettelo tunnetuista suomussalmelaisista, Luettelo vaalikauden 1908 II kansanedustajista, Luettelo vuonna 1985 kuolleista henkilöistä, Luoteis-Venäjän armeija, Luoteis-Venäjän hallitus, Maaliskuun manifesti, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, Max von Bonsdorff, Mechelinin senaatti, Mikko Mononen, Muilutus, Nikolai Judenitš, Nuorsuomalainen Puolue, Ollin oppivuodet (elokuva), Onni Happonen, Oskari Tokoi, Oulu, Oulun läänin eteläinen vaalipiiri, Oulun Lyseon lukio, P. E. Svinhufvudin patsas, Paasikiven I hallitus, Paasikiven–Kekkosen linja, Paavo Kastari, Paavo Talvela, Paavo Virkkunen, Panssarijoukot, Patkuli, Pauli Ståhlberg, Päivälehti, Pekka Alava, Pentti Arajärvi, Perustuslailliset, Perustuslakivaliokunta, Petsamo, Petsamon lääni, Pielisjoen linna, Pienviljelijäin puolue, Pohjalainen Osakunta, Pohjalaiset, Pohjois-Inkerin Rykmentti, Pohjois-Pohjalainen Osakunta, Porvarihallitus, Presidentit, Presidentti, Pro Finlandia (adressi), Puhemiehet (kirja), Punakaarti, kuningas, vehnäpulla ja porvari, Puolan–Neuvosto-Venäjän sota, Puolustusvoimain lippujuhlan päivä, R. A. Wrede, Rafael Schauman, Räshid Nasretdin, Risto Ryti, Rudolf Holsti, Rudolf Walden, Ruotsalainen vapaamielinen puolue, Saksan interventio Suomen sisällissodassa, Seitsemäntoista, Sortavalan työväenyhdistys, Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö, Sotakorkeakoulu, Sotasyyllisyysoikeudenkäynti, Ståhlberg (täsmennyssivu), Sulo-Weikko Pekkola, Suojeluskunta, Suojeluskuntaselkkaus, Suomalainen Lakimiesyhdistys, Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi, Suomalaiset nimet, Suomen äänioikeuden historia, Suomen elintarveministeriö, Suomen historian aikajana, Suomen itsenäistyminen, Suomen itsenäisyyspäivä, Suomen juutalaiset, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen markka, Suomen presidentinvaali 1919, Suomen presidentinvaali 1925, Suomen presidentinvaali 1931, Suomen presidentinvaali 1937, Suomen presidentinvaali 1946, Suomen presidentinvaali 1950, Suomen presidentti-instituution historia, Suomen presidenttien hautamuistomerkit, Suomen presidenttien vaakunat, Suomen sisällissodan aikajana, Suomen sisällissota, Suomen Suurloosi, Suomen tasavallan presidentin adjutantit, Suomen tasavallan presidentti, Suomen ulkopolitiikka, Suomen valtioneuvosto, Suomen valtionhoitaja, Suomi, Suomi 1920-luvulla, Suomussalmi, Suur-Suomi, Suuret suomalaiset, Suuri kommunistijuttu 1923, Svinhufvudin II hallitus, Taktinen äänestäminen, Talonpoikaismarssi, Tarton rauha, Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe, Tauno Miesmaa, Tehtaankatu (Helsinki), Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä, Tietosanakirja (1909), Tulenkantajat (lehti 1932–1939), Tuotantotalous, Unio Sarlin, Vaalit Suomessa, Valkoiset, Valtalaki, Valtioneuvoston linna, Väinö Hakkila, Väinö Linna, Väinö Tanner, Vennolan I hallitus, Vihtori Kosola, Vilho Viita, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Wäinö Aaltonen, Wredeby, Yrjö Blomstedt (historioitsija), Yrjö Nikula, Zachris Castrén (kansansivistysmies), 14. lokakuuta, 17. helmikuuta, 1865, 1870, 1917, 1918, 1919, 1920, 1921, 1922, 1923, 1924, 1930, 1940, 1945, 1952, 1959, 1965, 2. kesäkuuta, 21. heinäkuuta, 22. syyskuuta, 25. heinäkuuta, 26. heinäkuuta, 28. tammikuuta, 31. toukokuuta, 7. kesäkuuta. Laajenna indeksi (252 lisää) »
A. K. Cajander
Aimo Kaarlo (A. K.) Cajander (4. huhtikuuta 1879 Uusikaupunki – 21. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko, Metsähallituksen ylijohtaja, Kansallisen Edistyspuoleen puheenjohtaja sekä kolminkertainen pääministeri.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja A. K. Cajander · Katso lisää »
Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko)
Ajanlaskukiista oli Suomen ortodoksisessa kirkossa vuosina 1899–1924 käynnissä ollut oppiriita, joka koski siirtymistä vanhasta juliaanisesta ajanlaskusta uuteen gregoriaaniseen.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko) · Katso lisää »
Aktivisti (lehti)
Aktivisti oli vuosina 1930–1931 ilmestynyt suomalainen aikakauslehti, joka oli eräs lapuanliikkeen tunnetuimpia äänenkannattajia.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Aktivisti (lehti) · Katso lisää »
Alexis Gripenberg
Alexis Gripenberg. Claës Alexis Konstantin Gripenberg (17. tammikuuta 1852 Hamina – 10. maaliskuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen virka- ja valtiopäivämies, itsenäisyysaktivisti ja diplomaatti.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Alexis Gripenberg · Katso lisää »
Anni Savolainen
Anna (Anni) Henriikka Savolainen (vuodesta 1926 Savolainen-Tapaninen, 29. tammikuuta 1875 Nilsiä – 5. joulukuuta 1952 Haapajärvi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1918 ja 1924–1927.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Anni Savolainen · Katso lisää »
Anton Kotonen
Anton Kotonen (29. marraskuuta 1876 Virolahti – 25. tammikuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen juristi ja sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi kansanedustajana, oikeusministerinä ja eduskunnan sihteerinä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Anton Kotonen · Katso lisää »
Antti Favén
Yrjö Antti Favén (20. toukokuuta 1882 Helsinki – 17. lokakuuta 1948 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen taidemaalari.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Antti Favén · Katso lisää »
Antti Mäkelin
Antti Mäkelin (12. huhtikuuta 1871 Iitti – 6. maaliskuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1909 ja 1917–1918.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Antti Mäkelin · Katso lisää »
Armahdus
Armahdus on hallinnollinen menettely, jossa hallitsija tai armahdusoikeutta käyttävä toimielin voi vapauttaa tuomitun rikollisen rangaistuksesta tai sen osasta, tai lieventää rangaistusta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Armahdus · Katso lisää »
Armas Ståhlberg
Kaarlo Armas Ståhlberg Gabriel von Bonsdorff, Harald Öhquist. Kaarlo Armas Ståhlberg (15. huhtikuuta 1892 Helsinki – 14. huhtikuuta 1918 Karsturanta, Joutseno) oli suomalainen filosofian kandidaatti ja Suomen sisällissodassa valkoisten puolella kaatunut jääkärimajuri.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Armas Ståhlberg · Katso lisää »
Axel Charpentier
Axel Fredrik Charpentier (4. heinäkuuta 1865 Hamina – 9. maaliskuuta 1949 Hauho) oli suomalainen juristi, joka toimi oikeuskanslerina 1920-luvulla.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Axel Charpentier · Katso lisää »
Östen Elfving
Karl Östen Elfving (27. toukokuuta 1874 Vaasa – 25. heinäkuuta 1936 Boden, Ruotsi) oli suomalainen maatalousasiantuntija ja -poliitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Östen Elfving · Katso lisää »
Äärioikeisto Suomessa
Äärioikeisto Suomessa on ollut vahvimmillaan 1920–1940-luvuilla, järjestöinä muun muassa Akateeminen Karjala-Seura, Lapuan liike, Isänmaallinen kansanliike ja Vientirauha-järjestö.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Äärioikeisto Suomessa · Katso lisää »
Bertel Rosenbröijer
Edvin Bertel Rosenbröijer (14. joulukuuta 1887 Baku, Venäjän keisarikunta – 26. syyskuuta 1943 Tilkan sotilassairaala, Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti ja sotilasasiamies.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Bertel Rosenbröijer · Katso lisää »
Cajanderin II hallitus
Cajanderin II hallitus oli Aimo Kaarlo Cajanderin johtama virkamieshallitus 18.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Cajanderin II hallitus · Katso lisää »
Carl Bror Emil Aejmelaeus-Äimä
Kultarannassa. Carl Bror Emil ”Kalle” Aejmelaeus-Äimä (20. toukokuuta 1882 Porvoo – 13. heinäkuuta 1935 Kiel, Saksa) oli suomalainen eversti.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Carl Bror Emil Aejmelaeus-Äimä · Katso lisää »
Carl Enckell
Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Carl Enckell · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Didrik von Essen
suojelus­kunta­univormussa. Georg Didrik von Essen (10. kesäkuuta 1864 Kajaani – 24. syyskuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, joka toimi suojeluskuntajärjestön ensimmäisenä ylipäällikkönä vuosina 1919–1921.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Didrik von Essen · Katso lisää »
Eduskunnan ikäpuhemies
Eduskunnan ikäpuhemies on epävirallinen nimitys Suomen eduskunnan iältään vanhimmalle kansanedustajalle, joka vuosittain toimii puhemiehenä ennen varsinaisen puhemiehistön valintaa valtiopäivillä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Eduskunnan ikäpuhemies · Katso lisää »
Eduskunnan pääsihteeri
Eduskunnan pääsihteeri on eduskunnan sihteeri ja eduskunnan kanslian päällikkö.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Eduskunnan pääsihteeri · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1908
Suomen toiset eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. heinäkuuta 1908 sen jälkeen, kun keisari Nikolai II oli 6. huhtikuuta hajottanut eduskunnan ennenaikaisesti.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Eduskuntavaalit 1908 · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1924
Suomen 11.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Eduskuntavaalit 1924 · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1930
Suomen 14.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Eduskuntavaalit 1930 · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1933
Suomen 15.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Eduskuntavaalit 1933 · Katso lisää »
Edvard Nyqvist
Edvard Nyqvist (14. lokakuuta 1882 Hämeenlinna – 12. syyskuuta 1948) oli suomalainen muurari, joka toimi vuoden 1918 Suomen sisällissodan aikana Helsingin miliisipäällikkönä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Edvard Nyqvist · Katso lisää »
Edvard Valpas-Hänninen
Edvard Hänninen (käytti nimeä Valpas, myös: Valpas-Hänninen ja Hänninen-Walpas, 6. syyskuuta 1873 Saarijärvi – 11. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka kuului Suomen työväenliikkeen alkukauden merkittävimpiin johtajiin.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Edvard Valpas-Hänninen · Katso lisää »
Eero Erkko
Eero Erkko (18. toukokuuta 1860 Orimattila – 14. lokakuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen sanomalehtimies ja poliitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Eero Erkko · Katso lisää »
Eero Kuussaari
Eero Vilho Kuussaari (vuoteen 1927 Heickell, käytti Saksassa ollessaan peitenimeä Carl Ek; 15. kesäkuuta 1891 Oulu – 29. huhtikuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti, heimosoturi ja sotahistorioitsija.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Eero Kuussaari · Katso lisää »
Eheytyminen
Eheytyminen tarkoittaa Suomen historiassa ajanjaksoa sisällissodan ja talvisodan välissä, jonka aikana suomalaisten kahtiajako punaisiin ja valkoisiin alkoi häilyä ja kansakunta eheytyi yhtenäiseksi puolustamaan maata Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Eheytyminen · Katso lisää »
Einari Laaksovirta
Einari Kustaa Laaksovirta (vuoteen 1903 Dahlström, 17. lokakuuta 1885 Luhanka – marraskuu 1935 Moskova) oli suomalainen työväenliikettä tukenut juristi, joka toimi sisällissodan aikana punaisten hallinnossa ja asui lopun ikänsä emigranttina Neuvosto-Venäjällä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Einari Laaksovirta · Katso lisää »
Eino Leino
Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, 6. heinäkuuta 1878 Paltamo – 10. tammikuuta 1926 Hyvinkään Nuppulinna) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Eino Leino · Katso lisää »
Eläintarhan kenttä
Eläintarhan kenttä on Helsingin Taka-Töölössä Eläintarhan puistossa sijaitseva urheilukenttä, joka valmistui vuonna 1910.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Eläintarhan kenttä · Katso lisää »
Elfving (täsmennyssivu)
Elfving tai Elving voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Elfving (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Elli
Elli on suomalainen naisen etunimi, joka on syntynyt lyhentymänä nimestä Eleonora.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Elli · Katso lisää »
Elli Schauman
Elli Schauman. Elli Schauman, o.s. Ståhlberg, (31. lokakuuta 1898 Helsinki – 5. marraskuuta 1985) oli suomalainen lääkäri.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Elli Schauman · Katso lisää »
Elmo Kaila
Elmo Edvard Kaila (vuoteen 1901 Johansson, 6. helmikuuta 1888 Jokioinen – 16. toukokuuta 1935 Helsinki), Otava 1961.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Elmo Kaila · Katso lisää »
Emil Rautala
Wäinö Bonsdorffin muotokuvaa 18.11.1942. Emil Konstantin Rautala oli suomalainen taidemaalari.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Emil Rautala · Katso lisää »
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »
Erichin hallitus
Erichin hallitus oli Suomen tasavallan 6.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Erichin hallitus · Katso lisää »
Erik Rafael Schauman
Erik Rafael Schauman (20. syyskuuta 1894 Turku – 7. joulukuuta 1987) oli suomalainen lääkäri, joka sai lääkintöneuvoksen arvon.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Erik Rafael Schauman · Katso lisää »
Ernst Tandefelt
Ernst Tandefelt Knut Ernst Robert Tandefelt (10. maaliskuuta 1876 Sysmä – 3. toukokuuta 1948, Nikkilä, Sipoo) oli suomalainen aatelismies, liikemies ja aktivisti.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Ernst Tandefelt · Katso lisää »
Ester (nimi)
Ester on persialaista alkuperää oleva naisen etunimi, joka tarkoittaa tähteä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Ester (nimi) · Katso lisää »
Ester Ståhlberg
Ester Ståhlberg (ent. Hällström, o.s. Elfving, 17. helmikuuta 1870 Vaasa – 21. heinäkuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, opettaja ja toimittaja ja tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin puoliso vuodesta 1920 lähtien.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Ester Ståhlberg · Katso lisää »
Etelä-Venäjän armeija
Venäläiset valkoiset armeijat, kansalliset armeijat ja interventiojoukot Etelä-Venäjän armeija oli yksi Venäjän valkoisista armeijoista, jotka edustivat Venäjän väliaikaista hallitusta ja taistelivat bolševikkeja, Ukrainan itsenäisyysliikettä ja saksalaisia vastaan.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Etelä-Venäjän armeija · Katso lisää »
Etsivä keskuspoliisi
Suomen valtiollisen poliisin pää­toimistona vuodesta 1920 toiminut rakennus Ratakadun ja Fredrikin­kadun risteyksessä Helsingissä. Etsivä keskuspoliisi (lyh. EK) oli vuosina 1919–1938 toiminut Suomen valtiollinen salainen poliisi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Etsivä keskuspoliisi · Katso lisää »
Fellmanin kartano
Kartanon päärakennus toukokuussa 2013. Emil Wikström: ''Aino'' (1909) Fellmanin kartano eli Lahden kartano (alun perin ja) on valtiopäivämies kapteeni August Fellmanin 1898 rakennuttama ja arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema alankomaalaistyyppinen kartano, joka sijaitsee Lahden keskustan ja Pikku-Vesijärven välissä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Fellmanin kartano · Katso lisää »
Filip Grönvall
Filip Grönvall (2. elokuuta 1864 Lohja – 27. heinäkuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen juristi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Filip Grönvall · Katso lisää »
Frans Emil Sillanpää
Frans Emil Sillanpää oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Frans Emil Sillanpää · Katso lisää »
Haaga (kauppala)
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Haaga (kauppala) · Katso lisää »
Haapajärvi
Haapajärvi on kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Haapajärvi · Katso lisää »
Hedvig Ståhlberg
Hedvig Irene Ståhlberg (o.s. Wåhlberg, 31. toukokuuta 1869 Oulu – 26. maaliskuuta 1917 Helsinki Rootsweb. Viitattu 7.12.2013.) oli suomalainen opettaja ja presidentti K. J. Ståhlbergin ensimmäinen puoliso.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Hedvig Ståhlberg · Katso lisää »
Heikki Ritavuori
Heikki Ritavuori (vuoteen 1905 Henrik Rydman; 23. maaliskuuta 1880 Turku – 14. helmikuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen lakitieteen kandidaatti, Edistyspuolueen poliitikko, kansanedustaja, sisäasiainministeri ja lyhyen aikaa myös virkaatekevä oikeusministeri.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Heikki Ritavuori · Katso lisää »
Heimolan talo
Heimolan talo vuonna 1969 ennen purkamista. Heimolan talo oli arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema myöhäisjugendia edustanut rakennus, joka sijaitsi Helsingissä nykyisen Yliopistonkadun ja Vuorikadun kulmassa osoitteessa Yliopistonkatu 5 (tuolloin Hallituskatu 15).
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Heimolan talo · Katso lisää »
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys (lyhyemmin HKTY) on pääkaupunkiseudulla toimiva käsityöyrittäjien yhdistys, joka on perustettu vuonna 1868.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys · Katso lisää »
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Helsingin Sanomat · Katso lisää »
Helsingin suuri alueliitos
536x536px Helsingin suuri alueliitos tarkoittaa vuonna 1946 tapahtunutta Helsingin alueen laajentamista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Helsingin suuri alueliitos · Katso lisää »
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta · Katso lisää »
Henrik Tikkanen
Henrik Tikkanen vuonna 1967. Georg Henrik Tikkanen (9. syyskuuta 1924 Helsinki – 19. toukokuuta 1984 Espoo) oli suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Henrik Tikkanen · Katso lisää »
Herman Koroleff
Herman Koroleff (12. joulukuuta 1883 Helsinki – 5. huhtikuuta 1957 Kauniainen) oli suomalainen juristi ja virkamies.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Herman Koroleff · Katso lisää »
HFM
HFM:n logo Helsingin Miekkailijat (lyh. HFM) on Suomen vanhin miekkailuseura, joka perustettiin 29. marraskuuta 1923.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja HFM · Katso lisää »
Hietaniemen hautausmaa
Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Hietaniemen hautausmaa · Katso lisää »
Hornborgin komitea
Hornborgin komitea oli vuoden 1945 aikana toiminut, historiantutkija ja poliitikko Eirik Hornborgin johtama työryhmä, jonka tehtävänä oli tutkia Suomen poliittisen johdon virkatoimet vuosina 1938–1944.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Hornborgin komitea · Katso lisää »
Hugo Rautapää
Hugo Valentin Rautapää (vuoteen 1906 Gröndahl, 28. helmikuuta 1874 Hämeenlinna – 9. joulukuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen virkamies, Suomalaista puoluetta edustanut poliitikko ja Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti 1919–1922.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Hugo Rautapää · Katso lisää »
Hupisaarten kaupunginpuisto
Silta Pakolansaareen Hupisaarten yleiskartta Merikosken patoa Lasaretinsaaresta kuvattuna Hupisaaret marraskuun iltana Suihkulähteet Hupisaarilla Hupisaarten kaupunginpuisto Oulussa Oulujoen alajuoksulla tunnetaan Valkoisten siltojen saaristona.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Hupisaarten kaupunginpuisto · Katso lisää »
Ilmari Salpakari
Ilmari Salpakari on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjassa esiintyvä fiktiivinen sotilas.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Ilmari Salpakari · Katso lisää »
Irmeli Vuorela
Irmeli Vuorela, o.s. Ståhlberg, (23. huhtikuuta 1938 Helsinki − 16. maaliskuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen geologi, joka oli luomassa 1970-luvulla työmenetelmiä siitepölyanalyysin käyttämiseen tutkittaessa esihistoriallisen ihmisen vaikutuksia luontoon.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Irmeli Vuorela · Katso lisää »
Isänmaan ja Lain Puolesta
Isänmaan ja Lain Puolesta (lyhenne ILP, latinaksi Pro Patria et Lege) oli 1931 laillisuusrintaman tueksi ja pelätyn vallankaappausyrityksen vastaorganisaatioksi perustettu järjestö, joka syntyi Edistyspuolueen piirissä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Isänmaan ja Lain Puolesta · Katso lisää »
Iso Leikosaari
Iso Leikosaari on Helsingin ruotsinkielisten seurakuntien leirisaari.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Iso Leikosaari · Katso lisää »
Itsenäisen Suomen historia
Tämä artikkeli kertoo '''Suomen historiasta''' vuodesta 1917 eteenpäin.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Itsenäisen Suomen historia · Katso lisää »
Itsenäisyyspäivän vastaanotto
Presidentinlinna itsenäisyyspäivänä 2011. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, epävirallisesti Linnan juhlat (ruots. Fest på Slottet), on tasavallan presidentin vuosittain Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta järjestämä juhla, jonne kutsutaan valtion, kuntien, talouselämän ja järjestökentän edustajia sekä erinäisiä vuoden aikana ansioituneita henkilöitä, kuten taiteilijoita ja urheilijoita.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Itsenäisyyspäivän vastaanotto · Katso lisää »
J. H. Vennola
Juho Heikki (J. H.) Vennola (aik. Karhu; 19. kesäkuuta 1872 Oulu – 3. joulukuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen taloustieteilijä ja edistyspuolueen poliitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja J. H. Vennola · Katso lisää »
J. R. Danielson-Kalmari
Johan Richard (J. R.) Danielson-Kalmari (vuoteen 1906 Danielson, 7. toukokuuta 1853 Hauho – 23. toukokuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori, vanhasuomalainen poliitikko ja valtioneuvos.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja J. R. Danielson-Kalmari · Katso lisää »
Jaakko Gummerus
Jaakko Gummerus (13. lokakuuta 1870 Sääminki Runeberg-projekti – 24. marraskuuta 1933 Tampere) oli Helsingin yliopiston professori ja myöhemmin Porvoon ja Tampereen piispa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Jaakko Gummerus · Katso lisää »
Jaakko Virkkunen
Jaakko Juhana Virkkunen (ent. Snellman; 21. huhtikuuta 1912 Karttula – 18. huhtikuuta 1998) oli suomalainen toimittaja ja äärioikeistolainen aktivisti, joka toimi 1930-luvulla Sinimustat-nuorisojärjestön johtajana ja osallistui järjestön suunnittelemaan Viron vallankaappaushankkeeseen 1935.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Jaakko Virkkunen · Katso lisää »
Jaan Tõnisson
Jaan Tõnisson (22. joulukuuta 1868 Viljandi, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1941?) oli virolainen liberaalipoliitikko ja valtiomies.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Jaan Tõnisson · Katso lisää »
Jean Sibelius
Johan Christian Julius ”Jean” SibeliusVasta 1990-luvulla selvisi, että Sibelius oli saanut kasteessa etunimet Johan Christian Julius; hän itse käytti muotoa Johan Julius Christian.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Jean Sibelius · Katso lisää »
Johannes Blenner
Johannes Blenner (23. heinäkuuta 1879 Kööpenhamina – 21. syyskuuta 1936 Helsinki) oli tanskalaissyntyinen liikemies, laivanvarustaja ja jalkapallovaikuttaja, joka asui Suomessa vuodesta 1904 lähtien.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Johannes Blenner · Katso lisää »
Juho
Juho on suomalainen miehen etunimi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Juho · Katso lisää »
Juho Jännes
Juho Kaarle Jännes (vuoteen 1906 Genetz; 28. heinäkuuta 1880 Hämeenlinna – 26. tammikuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen maatalouspoliitikko, joka toimi Maataloustuottajain Keskusliiton (MTK) ensimmäisenä puheenjohtaja vuosina 1917–1918 ja 1923–1955.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Juho Jännes · Katso lisää »
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »
Juho Niukkanen
Kyösti Kallio (vas.) ja Juho Niukkanen (oik.) 1920-luvulla. Juhana (Juho) Niukkanen (27. heinäkuuta 1888 Kirvu – 17. toukokuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen maanviljelijä ja poliitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Juho Niukkanen · Katso lisää »
Jukka Mähönen
Jukka Mähönen on suomalainen oikeustieteilijä, joka on toiminut Helsingin yliopiston ensimmäisenä osuuskuntaoikeuden professorina vuodesta 2018 alkaen ja Oslon yliopiston oikeustieteen professorina vuodesta 2015 alkaen.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Jukka Mähönen · Katso lisää »
Julius Sundblom
August Julius Sundblom (22. kesäkuuta 1865 Jettböle, Jomala – 23. elokuuta 1945 Maarianhamina) oli ahvenanmaalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Julius Sundblom · Katso lisää »
Juristi
Suomen ensimmäinen naisjuristi, Agnes Lundell. Juristi (’oikeustieteet’) eli lakimies on oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut oikeustieteilijä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Juristi · Katso lisää »
K. J. Ståhlbergin kyyditys
Kansalaisjoukko vastaanottamassa kotiin palaavia K. J. Ståhlbergia ja Ester Ståhlbergia Helsingin rautatieasemalla kyydityksen jälkeen 16. lokakuuta 1930. K. J. Ståhlbergin kyyditys oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja K. J. Ståhlbergin kyyditys · Katso lisää »
K. J. Ståhlbergin lapsuudenkoti
K.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja K. J. Ståhlbergin lapsuudenkoti · Katso lisää »
K. J. Ståhlbergin patsas
K.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja K. J. Ståhlbergin patsas · Katso lisää »
K. M. Wallenius
Kurt Martti Wallenius (käytti Saksassa peitenimeä Walle), (25. heinäkuuta 1893 Kuopio – 15. toukokuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri ja kirjailija.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja K. M. Wallenius · Katso lisää »
Kaarle Alfred Castrén
Kaarle Alfred Castrén (26. marraskuuta 1845 Sotkamo – 22. huhtikuuta 1873 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kaarle Alfred Castrén · Katso lisää »
Kaarlo
Kaarlo on suomalainen miehen nimi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kaarlo · Katso lisää »
Kaarlo Castrén
Kaarlo Castrén (28. helmikuuta 1860 Turtola – 19. marraskuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, asianajaja ja talousmies, joka toimi Suomen pääministerinä vuonna 1919 ja valtiovarainministerinä vuosina 1918–1919.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kaarlo Castrén · Katso lisää »
Kaarlo Castrénin hallitus
K.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kaarlo Castrénin hallitus · Katso lisää »
Kaarlo Kivekäs (kenraali)
Kaarlo Edvard Kivekäs (vuoteen 1880 Karl Edvard Backman; 6. joulukuuta 1866 Valkeala – 19. helmikuuta 1940 Hämeenlinna) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka palveli ensin tykistöupseerina Venäjän keisarikunnan armeijassa ja sitten itsenäisen Suomen puolustusvoimissa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kaarlo Kivekäs (kenraali) · Katso lisää »
Kaarlo Ståhlberg
Kaarlo Ludvig Ståhlberg (s. 5. syyskuuta 1933 Oulu) on suomalainen juristi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kaarlo Ståhlberg · Katso lisää »
Kaarlo Ståhlberg (professori)
Kaarlo Ståhlberg (13. syyskuuta 1894 Helsinki – 2. elokuuta 1977) oli suomalainen tekniikan tutkija.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kaarlo Ståhlberg (professori) · Katso lisää »
Kagaali
Kagaalin jäseniä Träskändan kartanossa Espoossa 10. huhtikuuta 1903. Takana P. E. Svinhufvud oven edessä ja Eero Erkko toisena oikealta; edessä Ernst Estlander kädet puuskassa ja Theodor Homén kädet taskuissa. Kagaali oli ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) Suomessa syntynyt vastarintajärjestö.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kagaali · Katso lisää »
Kainuulaiset
Kainuulaiset ovat itäsuomalaisia Kainuun maakunnan asukkaitahttp://www.kainuuhelsingissa.com/.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kainuulaiset · Katso lisää »
Kallion I hallitus
Kallion I hallitus oli Suomen tasavallan 9.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kallion I hallitus · Katso lisää »
Kansallinen Edistyspuolue
Kansallinen Edistyspuolue oli suomalainen liberalistinen puolue, joka toimi vuosina 1918–1951.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kansallinen Edistyspuolue · Katso lisää »
Karl
Karl tai Carl on miehen etunimi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Karl · Katso lisää »
Karl Emil Ståhlberg
Karl Emil Ståhlberg (30. marraskuuta 1862 Kuhmoniemi – 27. kesäkuuta 1919 Helsinki) oli valokuvaamo Atelier Apollon perustaja ja johtaja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Karl Emil Ståhlberg · Katso lisää »
Karl Hällström
Ester Hällström ja heidän poikansa Eero Hällström Karl Theofron Hällström (13. toukokuuta 1860 Varkaus – 7. syyskuuta 1917 Helsinki)Hällström, A J: "Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja XXV".
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Karl Hällström · Katso lisää »
Karl Oskar Elfving nuorempi
Karl Oskar Elfving (27. toukokuuta 1872 Vaasa – 1. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen metsätalousasiantuntija ja -vaikuttaja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Karl Oskar Elfving nuorempi · Katso lisää »
Korkein hallinto-oikeus
Fabianinkadulla Helsingissä valmistui 1901. Suomen korkein hallinto-oikeus (lyh. KHO;, lyh. HFD) käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa ja toimii alempien viranomaisten lainsoveltamisen oikeellisuuden valvojana.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Korkein hallinto-oikeus · Katso lisää »
Kosti-Paavo Eerolainen
Kosti-Paavo Eerolainen (vas.) ja Lauri Oikari Kosti-Paavo Eerolainen (31. toukokuuta 1902 Artjärvi – 22. helmikuuta 1994 Kuusamo) oli Etsivän Keskuspoliisin etsivä ja Lapuan liikkeen organisaattori, yksi liikkeen radikaalin osan aktiiveista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kosti-Paavo Eerolainen · Katso lisää »
Kuka kukin on 1909
Kuka kukin on 1909 on vuonna 1908 julkaistu ensimmäinen suomalainen Kuka kukin on -hakuteos, joka sisältää alanimensä mukaisesti julkisuudessa esiintyvien suomalaisten henkilö- ja elämäkertatietoja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kuka kukin on 1909 · Katso lisää »
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kullervo Manner · Katso lisää »
Kulosaari
Kulosaari on saari, entinen kunta ja nykyinen Helsingin 42. kaupunginosa Kaakkois-Helsingissä, Helsingin suurpiiri 6:ssa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kulosaari · Katso lisää »
Kultaranta
Kultaranta on Naantalissa Luonnonmaan saaressa sijaitseva Suomen tasavallan presidentin kesäasunto.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kultaranta · Katso lisää »
Kuritushuone
Rasphusin kuritushuone Amsterdamissa 1600-luvulla Kuritushuonerangaistus oli Suomen rikoslaissa vuosina 1889–1975 käytössä ollut vapausrangaistus, jossa vangin oli tehtävä pakkotyötä valtion hyväksi, ja tämän sosiaalista kanssakäymistä rajoitettiin pitämällä tätä muita vankeja tiukemmin eristettynä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kuritushuone · Katso lisää »
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kyösti Kallio · Katso lisää »
Kyllikki (nimi)
Kyllikki on suomalainen naisen etunimi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kyllikki (nimi) · Katso lisää »
Kyllikki Tuominen
Kyllikki Tuominen (o.s. Ståhlberg, e. Kovero, 9. elokuuta 1908 Helsinki – 4. kesäkuuta 1994) oli suomalainen opettaja ja oppikirjojen kirjoittaja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Kyllikki Tuominen · Katso lisää »
Lahden lyseo
Lahden lyseo on yksi Lahden kaupungin ylläpitämistä lukiokoulutuksen yksiköistä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Lahden lyseo · Katso lisää »
Lainvalmistelukunta
Lainvalmistelukunta oli Suomessa valtionhallinnon toimielin, jonka tehtävänä oli valmistella esityksiä laeiksi ja asetuksiksi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Lainvalmistelukunta · Katso lisää »
Lapuanliike
Lapuanliike tai Lapuan liike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Lapuanliike · Katso lisää »
Lars Svedberg
Lars Runar Svedberg (s. 23. tammikuuta 1945 Helsinki) on suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja teatteriohjaaja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Lars Svedberg · Katso lisää »
Lasaretinsaari
Lasaretinsaaren kartta. Lasaretinsaari illanhämyssä. Lasaretinsaari on saari Oulun Hupisaarten kaupunginpuistossa Oulujoen suistossa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Lasaretinsaari · Katso lisää »
Lauri Ingman
Lars (Lauri) Johannes Ingman (30. kesäkuuta 1868 Teuva – 25. lokakuuta 1934 Turku) oli suomalainen Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori, arkkipiispa ja kokoomuslainen poliitikko, joka oli kaksi kertaa Suomen pääministerinä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Lauri Ingman · Katso lisää »
Lauri Kristian Relander
Lauri Kristian Relander (ristimänimeltään Lars Kristian, 31. toukokuuta 1883 Kurkijoki – 9. helmikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen agronomi, poliitikko ja Suomen tasavallan toinen presidentti vuosina 1925–1931.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Lauri Kristian Relander · Katso lisää »
Léon Biaudet
Léon Jules Biaudet (9. joulukuuta 1882 Helsinki – 4. helmikuuta 1968) oli suomalainen lääkäri, joka asui Loviisassa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Léon Biaudet · Katso lisää »
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Leo Mechelin · Katso lisää »
Lex Kallio
Laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin vuodelta 1922 tunnetaan Suomessa nimellä Lex Kallio (Kallion laki).
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Lex Kallio · Katso lisää »
Liberalismi
Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Liberalismi · Katso lisää »
Luettelo 2010-luvun suomalaisista elokuvista
Luettelo Suomessa tuotetuista elokuvista julkaisuvuoden mukaan.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo 2010-luvun suomalaisista elokuvista · Katso lisää »
Luettelo eduskunnan puhemiehistä
Tämä on luettelo Suomen eduskunnan puhemiehistä ja varapuhemiehistä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo eduskunnan puhemiehistä · Katso lisää »
Luettelo eduskuntaan varasijalta nousseista kansanedustajista
Luettelo eduskuntaan varasijalta nousseista kansanedustajista on järjestetty aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo eduskuntaan varasijalta nousseista kansanedustajista · Katso lisää »
Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Helsingin puistoissa, kaduilla ja aukioilla olevat pysyvät taideteokset ja muistomerkit.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä · Katso lisää »
Luettelo Helsingin kaupunginvaltuutetuista
Luettelo Helsingin kaupunginvaltuutetuista sisältää Helsingin kaupunginvaltuuston käytännössä kaikki sodanjälkiset jäsenet.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Helsingin kaupunginvaltuutetuista · Katso lisää »
Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista
Tämä on luettelo Helsingin yliopiston Filosofisessa tiedekunnassa pidetyistä maisterien ja tohtorien promootioista Turun Kuninkaallisen Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston ajoilta aina nykypäivään.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista · Katso lisää »
Luettelo Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaaneista, professoreista ja yliassistenteista
Tämä on luettelo Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaaneista, professoreista ja yliassistenteista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaaneista, professoreista ja yliassistenteista · Katso lisää »
Luettelo henkilöistä suomalaisissa postimerkeissä
Tämä on luettelo henkilöistä suomalaisissa postimerkeissä, suluissa merkin ilmestymisvuosi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo henkilöistä suomalaisissa postimerkeissä · Katso lisää »
Luettelo K. J. Ståhlbergin kyydityksestä tuomituista
Tämä on luettelo henkilöistä, jotka tuomittiin entisen presidentin K. J. Ståhlbergin ja hänen puolisonsa kyydityksestä Helsingistä Joensuuhun 14.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo K. J. Ståhlbergin kyydityksestä tuomituista · Katso lisää »
Luettelo kansanedustajista
Luettelo kansanedustajista vuodesta 1907 alkaen.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo kansanedustajista · Katso lisää »
Luettelo Oulun muistolaatoista
Luettelo Oulun muistolaatoista sisältää Oulun muistolaatat.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Oulun muistolaatoista · Katso lisää »
Luettelo presidentti Relanderin valtiovierailuista
Suomen tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander matkusteli edeltäjäänsä K. J. Ståhlbergiin verrattuna niin paljon, että sai kansan suussa lisänimet Reissu-Lassi ja Resander.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo presidentti Relanderin valtiovierailuista · Katso lisää »
Luettelo Suomen eronneista ministereistä
Tämä on luettelo Suomen hallituksista kesken toimikauden tapahtuneista ministereiden eroista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Suomen eronneista ministereistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä
Luettelo Suomen hallitsijoista sisältää Suomen valtionpäämiehinä toimineet henkilöt.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen kotimuseoista
Tämä on luettelo Suomen kotimuseoista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Suomen kotimuseoista · Katso lisää »
Luettelo Suomen pääministereistä
Suomen pääministeri on Suomen valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Suomen pääministereistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen presidenttiehdokkaista
Tämä on luettelo ehdokkaista Suomen tasavallan presidentiksi aakkosjärjestyksessä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Suomen presidenttiehdokkaista · Katso lisää »
Luettelo Suomen presidenttiehdokkaista puolueen mukaan
Tämä on luettelo ehdokkaista Suomen tasavallan presidentiksi puolueen mukaan järjestettynä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Suomen presidenttiehdokkaista puolueen mukaan · Katso lisää »
Luettelo Suomen presidenttien perheistä
Luettelo Suomen tasavallan presidentteinä toimineiden perheistä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Suomen presidenttien perheistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen valtiollisista hautajaisista
Tämä on luettelo Suomen itsenäisyyden aikana järjestetyistä valtiollisista hautajaisista. Vuoteen 1989 saakka käytettiin ilmaisua ”haudataan valtion varoin”, minkä jälkeen hallitus teki päätöksen vanhasta menettelystä luopumisesta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo Suomen valtiollisista hautajaisista · Katso lisää »
Luettelo tunnetuista Hietaniemen hautausmaalle haudatuista henkilöistä
Luettelo tunnetuista Hietaniemen hautausmaalle haudatuista henkilöistä käsittää tunnettuja Helsingin Hietaniemen hautausmaan eri osiin haudattuja henkilöitä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo tunnetuista Hietaniemen hautausmaalle haudatuista henkilöistä · Katso lisää »
Luettelo tunnetuista oululaisista
Oululainen runoilija Frans Mikael Franzén (1772–1847) Erland Stenbergin veistoksessa ''Frans Michael Franzénin patsas'', 1879. Tämä on luettelo tunnetuista henkilöistä, jotka ovat syntyneet tai asuneet Oulussa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo tunnetuista oululaisista · Katso lisää »
Luettelo tunnetuista suomussalmelaisista
Tunnettujen suomussalmelaisten listalle kuuluu useita suomalaisia merkkihenkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet tahollansa Suomen historiaan, kulttuuriin, tieteeseen sekä teknologiaan.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo tunnetuista suomussalmelaisista · Katso lisää »
Luettelo vaalikauden 1908 II kansanedustajista
Tämä on luettelo vaalikauden 1908 II kansanedustajista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo vaalikauden 1908 II kansanedustajista · Katso lisää »
Luettelo vuonna 1985 kuolleista henkilöistä
Ei kuvausta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luettelo vuonna 1985 kuolleista henkilöistä · Katso lisää »
Luoteis-Venäjän armeija
Venäläiset valkoiset armeijat, kansalliset armeijat ja interventiojoukot Luoteis-Venäjän armeija oli yksi Venäjän valkoisista armeijoista, jotka taistelivat bolševikkeja vastaan Venäjän sisällissodassa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luoteis-Venäjän armeija · Katso lisää »
Luoteis-Venäjän hallitus
Venäjän luoteisalueen hallitus (Pravitelstvo Russkoi Severo-Zapadnoi oblasti) oli yksi Venäjän sisällissodan valkoisista hallituksista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Luoteis-Venäjän hallitus · Katso lisää »
Maaliskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Maaliskuun manifesti eli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (AsK 20/1917) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös, joka päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Maaliskuun manifesti · Katso lisää »
Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas
Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä monumentti, jossa Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim istuu hevosensa selässä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas · Katso lisää »
Max von Bonsdorff
Max Oskar von Bonsdorff (23. elokuuta 1882 Turku − 12. helmikuuta 1967 Porvoo) oli Porvoon hiippakunnan ensimmäinen piispa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Max von Bonsdorff · Katso lisää »
Mechelinin senaatti
Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Mechelinin senaatti · Katso lisää »
Mikko Mononen
Mikko Mononen on helsinkiläinen hautaustoimisto, jonka maalarimestari Mikko Mononen perusti 1917.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Mikko Mononen · Katso lisää »
Muilutus
Ensimmäinen vuonna 1930 muilutettu oli ''Pohjan Voima'' -lehden toimittaja Ilmari Sormunen. Maalaisliittolaisen ''Maakansa''-lehden pilapiirtäjä Oki Räisänen esitti tapauksen harmittomana. Muilutus tarkoittaa yhdistettyä sieppausta ja pahoinpitelyä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Muilutus · Katso lisää »
Nikolai Judenitš
Nikolai Nikolajevitš Judenitš (30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Nikolai Judenitš · Katso lisää »
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Nuorsuomalainen Puolue · Katso lisää »
Ollin oppivuodet (elokuva)
Kaarle (Kilpi) ja Wolmar (Snellman) neuvottelevat. Ollin oppivuodet, myös nimellä Ollin opintovuodet, on vuonna 1920 kuvattu suomalainen mykkäelokuva.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Ollin oppivuodet (elokuva) · Katso lisää »
Onni Happonen
Onni Happonen (21. toukokuuta 1898 Heinävesi – 1. syyskuuta 1930 Heinävesi) oli suomalainen sosialidemokraattinen kunnallispoliitikko, jonka äärioikeistolainen Lapuan liike murhasi vuonna 1930.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Onni Happonen · Katso lisää »
Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Oskari Tokoi · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Oulu · Katso lisää »
Oulun läänin eteläinen vaalipiiri
Oulun läänin eteläinen vaalipiiri oli Suomen eduskuntavaalien vaalipiiri, joka käsitti silloisen Oulun läänin eteläisen osan, mukaan luettuna Oulun kaupunki ja Kainuu.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Oulun läänin eteläinen vaalipiiri · Katso lisää »
Oulun Lyseon lukio
Oulun Lyseon lukio on yksi kymmenestä Oulun kaupungin ylläpitämästä päivälukiosta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Oulun Lyseon lukio · Katso lisää »
P. E. Svinhufvudin patsas
P.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja P. E. Svinhufvudin patsas · Katso lisää »
Paasikiven I hallitus
Paasikiven senaatti eli Paasikiven I hallitus oli Suomen tasavallan toinen senaatti eli hallitus.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Paasikiven I hallitus · Katso lisää »
Paasikiven–Kekkosen linja
Kultarannassa vuonna 1955. Paasikiven–Kekkosen linja tarkoittaa Suomen toisen maailmansodan jälkeistä ulkopolitiikan puolueettomuuslinjaa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Paasikiven–Kekkosen linja · Katso lisää »
Paavo Kastari
Paavo Kristian Kastari (13. marraskuuta 1907 Kuru – 27. huhtikuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Paavo Kastari · Katso lisää »
Paavo Talvela
Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Paavo Talvela · Katso lisää »
Paavo Virkkunen
Paavo Eemil Virkkunen (vuoteen 1906 Snellman, 27. syyskuuta 1874 Pudasjärvi – 13. heinäkuuta 1959 Pälkäne) oli suomalainen pappi ja poliitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Paavo Virkkunen · Katso lisää »
Panssarijoukot
Panssarijoukot ovat maavoimien aselaji, joka käyttää taistelupanssarivaunuja, rynnäkköpanssarivaunuja ja panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Panssarijoukot · Katso lisää »
Patkuli
Patkuli oli halventava nimitys, jota käyttivät 1930-luvulla Suomessa Lapuan liikkeen kannattajat erityisesti presidentti K. J. Ståhlbergia kannattaneista maltillisista keskustaporvareista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Patkuli · Katso lisää »
Pauli Ståhlberg
Pauli Ståhlberg (s. 24. joulukuuta 1959) on suomalainen lakimies.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Pauli Ståhlberg · Katso lisää »
Päivälehti
Päivälehden etusivu 15. huhtikuuta 1904. Päivälehti oli vuosina 1889–1904 Helsingissä ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Päivälehti · Katso lisää »
Pekka Alava
Pekka Alava (28. marraskuuta 1897 Sortavalan maalaiskunta – 20. tammikuuta 1977) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Pekka Alava · Katso lisää »
Pentti Arajärvi
Pentti Ilkka Olavi Arajärvi (s. 2. kesäkuuta 1948 Helsinki) on suomalainen oikeustieteen tohtori, presidentti Tarja Halosen puoliso sekä sosiaalidemokraattinen poliitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Pentti Arajärvi · Katso lisää »
Perustuslailliset
Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Perustuslailliset · Katso lisää »
Perustuslakivaliokunta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokous Säätytalossa vuonna 1918. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. J. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. A. Wrede, Ernst Estlander, G. G. Rosenqvist, A. O. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J. P. Kokko, Eero Erkko, Tekla Hultin (ei näy), Pekka Pennanen, Elias Tukia, Wilhelmi Malmivaara, F. W. Bergroth, Onni Rantasalo, J. E. Antila ja Lauri Ingman. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri Hjalmar Kahelin. Perustuslakivaliokunta (PeV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Perustuslakivaliokunta · Katso lisää »
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Petsamo · Katso lisää »
Petsamon lääni
Petsamon läänin vaakuna Petsamon lääni syntyi kun Petsamon alue Tarton rauhassa vuonna 1920 sovittiin liitettäväksi Suomeen.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Petsamon lääni · Katso lisää »
Pielisjoen linna
Pielisjoen linna. Pielisjoen linna Ilosaarelta kuvattuna. Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivirakennus: se on vuodelta 1852.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Pielisjoen linna · Katso lisää »
Pienviljelijäin puolue
Pienviljelijäin puolue (1940-luvun alkuun asti Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue, PMP) oli suomalainen 1930-luvulta 1950-luvulle toiminut pientalonpoikien etupuolue.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Pienviljelijäin puolue · Katso lisää »
Pohjalainen Osakunta
Pohjalainen Osakunta on yksi vuonna 1643 Turun akatemiaan perustetuista kuudesta suomalaisosakunnasta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Pohjalainen Osakunta · Katso lisää »
Pohjalaiset
Pohjalaiset on nimitys Pohjanmaan asukkaille yhtenä suomalaisten heimoista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Pohjalaiset · Katso lisää »
Pohjois-Inkerin Rykmentti
Pohjois-Inkerin Rykmentti (myöh. Pohjois-Inkerin Erikoispataljoona) oli vuonna 1919 vapaaehtoisten inkeriläisten muodostama sotilasyksikkö, jonka päämääränä oli taistella autonomisen Inkerin puolesta ja bolševismia vastaan.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Pohjois-Inkerin Rykmentti · Katso lisää »
Pohjois-Pohjalainen Osakunta
Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalainen Osakunta (PPO) syntyi vuonna 1907, kun vanha Pohjalainen Osakunta jakautui kahtia Pohjois- ja Etelä-Pohjalaiseen osakuntaan.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Pohjois-Pohjalainen Osakunta · Katso lisää »
Porvarihallitus
Porvarihallitus on hallitus, joka muodostuu vain porvarillisista puolueista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Porvarihallitus · Katso lisää »
Presidentit
Presidentit on vuosina 2005–2006 Yle TV1:llä esitetty suomalainen televisiosarja, jossa on dramatisoitu Suomen poliittisen historian tapahtumia.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Presidentit · Katso lisää »
Presidentti
Yhdysvaltain presidentin virka-asunto Valkoinen talo. Presidentti on valtionpäämies nykyään lähes kaikissa tasavalloissa, monissa maissa lisäksi hallituksen päämies.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Presidentti · Katso lisää »
Pro Finlandia (adressi)
Kulttuuriadressin ruotsinkielisen kappaleen kansilehti. Alhaalla vasemmalla tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin allekirjoitus. Hän kuului myös kuusihenkiseen valtuuskuntaan, jonka tuli toimittaa adressi keisarille. Pro Finlandia -adressi eli Kulttuuriadressi tai Eurooppalainen adressi oli vuonna 1899 Venäjän keisari Nikolai II:lle osoitettu adressi, jossa otettiin kantaa helmikuun manifestia vastaan ja pyydettiin keisaria säilyttämään Suomen suuriruhtinaskunnan erityisoikeudet ja asema.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Pro Finlandia (adressi) · Katso lisää »
Puhemiehet (kirja)
Puhemiehet.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Puhemiehet (kirja) · Katso lisää »
Punakaarti, kuningas, vehnäpulla ja porvari
Punakaarti, kuningas, vehnäpulla ja porvari on pakinoitsijanimimerkki Sasu Punasen eli toimittaja Yrjö Räisäsen vuonna 1928 julkaisema poliittinen satiirikokoelma.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Punakaarti, kuningas, vehnäpulla ja porvari · Katso lisää »
Puolan–Neuvosto-Venäjän sota
Rajat sodan syttyessä. Galitsian alue kaakossa on oma Länsi-Ukrainan kansantasavalta. Suurin osa Liettuan alueesta ja itäiset alueet olivat bolševikien hallussa helmikuussa 1919. Puolan–Neuvosto-Venäjän sota (helmikuu 1919 − maaliskuu 1921) oli aseellinen konflikti Neuvosto-Venäjän ja Puolan välillä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Puolan–Neuvosto-Venäjän sota · Katso lisää »
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
Uudenmaan prikaati puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa 2014 Valtakadulla Lappeenrannassa Gustaf Mannerheim ja tasavallan presidentti Risto Ryti tarkastavat joukkoja sodan ajan viimeisenä Suomen marsalkan syntymäpäivänä Ensossa 1944 Ohimarssissa Ensossa 1944 saksalaisvalmisteinen rynnäkkötykki Sturmgeschütz III Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on Suomessa vuosittain 4. kesäkuuta vietettävä puolustusvoimien juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Puolustusvoimain lippujuhlan päivä · Katso lisää »
R. A. Wrede
R. A. Wrede kuvattuna 1905–1910 Rabbe Axel (R. A.) Wrede af ElimäFinlands ridderskaps och adels kalender, 1956, sivu 537 (16. heinäkuuta 1851 Anjala – 16. helmikuuta 1938 Anjala) oli suomalainen oikeustieteen professori ja poliitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja R. A. Wrede · Katso lisää »
Rafael Schauman
Viktor Rafael Schauman (19. syyskuuta 1860 Taivassalo – 26. joulukuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Rafael Schauman · Katso lisää »
Räshid Nasretdin
Räshid Nasretdin (ent. Abdul-Räshid; 14. heinäkuuta 1920 – 28. elokuuta 2010) oli tataaritaustainen suomalainen valokuvaaja, joka piti Helsingissä vaimonsa kanssa kymmenien vuosien ajan omaa valokuvausliikettä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Räshid Nasretdin · Katso lisää »
Risto Ryti
Risto Heikki RytiRisto Ryti taivutti omaa nimeään kotiseutunsa murteen mukaisesti "Ryti: Rytin".
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Risto Ryti · Katso lisää »
Rudolf Holsti
Eino Rudolf Woldemar Holsti (8. lokakuuta 1881 Jyväskylä – 4. elokuuta 1945 Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko, toimittaja ja diplomaatti, oppiarvoltaan filosofian tohtori.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Rudolf Holsti · Katso lisää »
Rudolf Walden
Karl Rudolf Walden (1. joulukuuta 1878 Helsinki – 25. lokakuuta 1946 Sysmä) oli suomalainen teollisuusjohtaja ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, Suomen sotaministeri ja sotajoukkoja komentanut ylipäällikkö sekä välirauhan ajan ja jatkosodan ajan hallitusten puolustusministeri.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Rudolf Walden · Katso lisää »
Ruotsalainen vapaamielinen puolue
Ruotsalainen vapaamielinen puolue (RVP) oli suomalainen ruotsinkielisten puolue.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Ruotsalainen vapaamielinen puolue · Katso lisää »
Saksan interventio Suomen sisällissodassa
Saksan interventio Suomen sisällissodassa oli Saksan keisarikunnan vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan tekemä sotilaallinen väliintulo, joka tapahtui sodan valkoisen osapuolen hallituksen pyydettyä apua Saksalta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Saksan interventio Suomen sisällissodassa · Katso lisää »
Seitsemäntoista
Seitsemäntoista on Yleisradion tuottama kolmiosainen television minisarja vuodelta 2017.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Seitsemäntoista · Katso lisää »
Sortavalan työväenyhdistys
Sortavalan työväenyhdistys oli vuonna 1889 Sortavalassa perustettu työväenyhdistys, joka perustettiin kaupungin työväestön yhdyssiteeksi ja edistämään sen henkisiä ja aineellisia etuja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Sortavalan työväenyhdistys · Katso lisää »
Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö
Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö (STPV) oli suomalainen puolueenkaltainen organisaatio, joka perustettiin viranomaisten lakkauttaman Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP) seuraajaksi vuonna 1924.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö · Katso lisää »
Sotakorkeakoulu
Sotakorkeakoulu (lyhenne SKK) oli Helsingissä vuosina 1924–1992 toiminut korkeakoulu, joka antoi ylintä sotilaskoulutusta Suomessa, koulutti yleisesikuntaupseereita Suomen puolustusvoimille sekä järjesti Maanpuolustuskursseja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Sotakorkeakoulu · Katso lisää »
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti säätytalossa marraskuussa 1945. Oikeuden jäsenet hevosenkengän muotoisen pöydän takana, heidän edessään sihteerit ja pikakirjoittajat, selin kolmessa rivissä pöytien ääressä syytetyt ja heidän avustajansa. Vasemmalla syyttäjä, valvontakomission edustajia ja ulkomaisia diplomaatteja, etualalla yleisöä ja lehtimiehiä.Soini: ''Kuin Pietari hiilivalkealla'', s. 181. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnillä tarkoitetaan Suomessa vuosina 1945 ja 1946 käytyä oikeudenkäyntiä, jossa tuomittiin Suomen jatkosodan aikaista poliittista johtoa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Sotasyyllisyysoikeudenkäynti · Katso lisää »
Ståhlberg (täsmennyssivu)
Ståhlberg, Stålberg on ruotsinkielinen sukunimi, joka esiintyy sekä Suomessa että Ruotsissa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Ståhlberg (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Sulo-Weikko Pekkola
Sulo-Weikko Pekkola (23. maaliskuuta 1890 Pornainen – 10. helmikuuta 1931 Porvoo) oli suomalainen kirjailija ja jääkärikapteeni.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Sulo-Weikko Pekkola · Katso lisää »
Suojeluskunta
Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suojeluskunta · Katso lisää »
Suojeluskuntaselkkaus
Suojeluskuntaselkkaus (tunnetaan myös nimellä Suojeluskuntakriisi) oli kesäkuussa 1921 tapahtunut Suomen sisäpoliittinen kriisi, joka olisi pahimmassa tapauksessa voinut johtaa suojeluskuntien toteuttamaan vallankaappaukseen.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suojeluskuntaselkkaus · Katso lisää »
Suomalainen Lakimiesyhdistys
Suomalainen Lakimiesyhdistys on suomalainen oikeustieteen alan tieteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää alan tutkimus- ja koulutustoimintaa, oikeustieteellisen tutkimuksen julkaisemista ja muuta tunnetuksi tekemistä, vaalia oikeuskulttuuria sekä toimia suomalaisten lakimiesten yhdyssiteenä ja muutoinkin edistää lakimieskunnan yhteisiä pyrkimyksiä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomalainen Lakimiesyhdistys · Katso lisää »
Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi
Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi oli kansainvälinen suomalais-ugrilaisten kansojen tapahtuma.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi · Katso lisää »
Suomalaiset nimet
Suomalaiset nimet ovat suomalaisilla käytössä olevia henkilönnimiä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomalaiset nimet · Katso lisää »
Suomen äänioikeuden historia
Suomen äänioikeuden historia alkaa jo sääty-yhteiskunnan ajalta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen äänioikeuden historia · Katso lisää »
Suomen elintarveministeriö
Elintarveministeriö oli Suomessa 1918–1921 toiminut väliaikainen ministeriö, jonka nimenä 1918 oli aluksi elintarvetoimituskunta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen elintarveministeriö · Katso lisää »
Suomen historian aikajana
Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen itsenäisyyspäivä
Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen itsenäisyyspäivä · Katso lisää »
Suomen juutalaiset
Suomen juutalaiset on noin 1 500 hengen kokoinen vähemmistö ja etninen ryhmä Suomessa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen juutalaiset · Katso lisää »
Suomen kansanvaltuuskunta
alt.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen kansanvaltuuskunta · Katso lisää »
Suomen kuningaskuntahanke
Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen kuningaskuntahanke · Katso lisää »
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen markka · Katso lisää »
Suomen presidentinvaali 1919
Suomen presidentinvaali 1919 oli Suomen ensimmäinen presidentinvaali.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen presidentinvaali 1919 · Katso lisää »
Suomen presidentinvaali 1925
Suomen toinen presidentinvaali järjestettiin alkuvuodesta 1925.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen presidentinvaali 1925 · Katso lisää »
Suomen presidentinvaali 1931
Suomen presidentinvaalin 1931 voitti kokoomuspuolueen ehdokas, pääministeri Pehr Evind Svinhufvud, jonka merkittävin kilpailija oli ensimmäisenä tasavallan presidenttinä (1919–1925) toiminut Edistyspuolueen K. J. Ståhlberg.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen presidentinvaali 1931 · Katso lisää »
Suomen presidentinvaali 1937
Suomen presidentinvaalin 1937 voitti toisella äänestyskierroksella Maalaisliiton ehdokas, pääministeri Kyösti Kallio.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen presidentinvaali 1937 · Katso lisää »
Suomen presidentinvaali 1946
Suomen presidentinvaali jouduttiin järjestämään ennenaikaisesti vuonna 1946, koska tasavallan presidentti Gustaf Mannerheim oli ilmoittanut eroavansa huonon terveytensä vuoksi (ja varmistuttuaan, ettei joutunut tuomittavaksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä).
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen presidentinvaali 1946 · Katso lisää »
Suomen presidentinvaali 1950
Suomen presidentinvaalin 1950 voitti tasavallan presidenttinä vuodesta 1946 alkaen toiminut kokoomuspuolueen J. K. Paasikivi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen presidentinvaali 1950 · Katso lisää »
Suomen presidentti-instituution historia
Suomen presidentti-instituution historia alkaa vuodesta 1919, jolloin Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen presidentti-instituution historia · Katso lisää »
Suomen presidenttien hautamuistomerkit
Suomen presidenttien hautamuistomerkit on luettelo Suomen tasavallan presidentteinä toimineiden henkilöiden hautamuistomerkeistä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen presidenttien hautamuistomerkit · Katso lisää »
Suomen presidenttien vaakunat
Suomen tasavallan presidenttien vaakunat ovat viran myötä ritarikuntaan vihittyjen Suomen tasavallan presidenttien henkilökohtaisia ja vaakunaselityksellä heraldisesti kerrottuja embleemisiä tai puhuttelevia vaakunatunnuksia, jotka henkilöt ovat saaneet perimällä tai jäsenyyden myötä yhteen tai useampaan ritarikuntaan esim.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen presidenttien vaakunat · Katso lisää »
Suomen sisällissodan aikajana
Vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan liittyviä tapahtumia luettelomuodossa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen sisällissodan aikajana · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen Suurloosi
Suomen Suurloosi on Suomessa toimiva vapaamuurarijärjestö, jossa oli noin 7 500 jäsentä vuonna 2020.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen Suurloosi · Katso lisää »
Suomen tasavallan presidentin adjutantit
Suomen tasavallan presidentillä on nykyisin käytössään kolme adjutanttia.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen tasavallan presidentin adjutantit · Katso lisää »
Suomen tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen tasavallan presidentti · Katso lisää »
Suomen ulkopolitiikka
Suomen ulkopolitiikka tarkoittaa Suomen valtion harjoittamaa politiikkaa sen suhteissa muihin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen ulkopolitiikka · Katso lisää »
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »
Suomen valtionhoitaja
Valtionhoitaja oli Suomen väliaikainen valtionpäämies vuosina 1918–1919.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomen valtionhoitaja · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomi · Katso lisää »
Suomi 1920-luvulla
Suomi oli 1920-luvulla runsaan kolmen miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta ja nuori itsenäinen tasavalta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomi 1920-luvulla · Katso lisää »
Suomussalmi
Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suomussalmi · Katso lisää »
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suur-Suomi · Katso lisää »
Suuret suomalaiset
Suuret suomalaiset oli vuonna 2004 järjestetty Yleisradion kilpailuohjelma, jossa valittiin kaikille avoimella äänestyksellä kaikkien aikojen suurimman suomalaisen.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suuret suomalaiset · Katso lisää »
Suuri kommunistijuttu 1923
Suuri kommunistijuttu 1923 (myös niin sanottu ”Kallion leikkaus”) oli pääministeri Kyösti Kallion johtaman hallituksen vuonna 1923 toimeenpanema Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP) jäsenten maanlaajuinen joukkopidätys, jota seurasi laaja oikeudenkäynti.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Suuri kommunistijuttu 1923 · Katso lisää »
Svinhufvudin II hallitus
Hallitus ensimmäisessä istunnossaan 4.7.1930. Kuvassa vasemmalta Juho Koivisto, August Raatikainen, K. A. Solitander, Rolf Witting, K. G. Söderholm, P. E. Svinhufvud, presidentti Lauri Kr. Relander, J. H. Vennola, Hjalmar J. Procopé, Paavo Virkkunen, E. V. Kuokkanen, Albin Manner ja E. A. Tuomivaara. Svinhufvudin II hallitus oli Suomen tasavallan 18.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Svinhufvudin II hallitus · Katso lisää »
Taktinen äänestäminen
Taktinen äänestäminen tarkoittaa äänen antamista vaalissa jollekin muulle ehdokkaalle kuin todelliselle suosikilleen, tarkoituksena torjua epätoivottu vaalitulos.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Taktinen äänestäminen · Katso lisää »
Talonpoikaismarssi
Talonpoikaismarssin pääjuhla Senaatintorilla. Talonpoikaismarssi oli Helsingissä 7.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Talonpoikaismarssi · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Tarton rauha · Katso lisää »
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe
talvisodan aikana vuonna 1940. Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe lähetetään Suomessa vuosittain Yleisradion sekä yhdellä radio- että televisiokanavalla uudenvuodenpäivänä, 1.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe · Katso lisää »
Tauno Miesmaa
Tauno Olavi Miesmaa (alk. Messman; 11. maaliskuuta 1891 Helsinki – 11. elokuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Tauno Miesmaa · Katso lisää »
Tehtaankatu (Helsinki)
Tehtaankatu on katu Etelä-Helsingissä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Tehtaankatu (Helsinki) · Katso lisää »
Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä
Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä · Katso lisää »
Tietosanakirja (1909)
''Tietosanakirjan'' hakusana automobiili. ''Tietosanakirjan'' vihreäkantinen versio. Tietosanakirja on 11-osainen vuosina 1909–1922 julkaistu ensimmäinen varsinainen suomenkielinen tietosanakirja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Tietosanakirja (1909) · Katso lisää »
Tulenkantajat (lehti 1932–1939)
Tulenkantajat: Tulenkantajain seuran äänenkannattaja oli vuosina 1932–1939 Helsingissä ilmestynyt poliittis-yhteiskunnallinen kulttuurilehti.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Tulenkantajat (lehti 1932–1939) · Katso lisää »
Tuotantotalous
Tuotantotalous on yritysten taloudellista ja tuotannollista toimintaa tarkasteleva oppiaine.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Tuotantotalous · Katso lisää »
Unio Sarlin
Unio Bernhard Sarlin (6. tammikuuta 1893 Helsinki – 19. maaliskuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja kilpa-ampuja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Unio Sarlin · Katso lisää »
Vaalit Suomessa
Suomessa valitaan vaaleilla 200-jäseninen eduskunta, kunnan väkilukuun kooltaan suhteutetut kunnanvaltuustot, aluevaltuustot, tasavallan presidentti sekä etukäteen päätetty tietty määrä jäseniä Euroopan parlamenttiin.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Vaalit Suomessa · Katso lisää »
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Valkoiset · Katso lisää »
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Valtalaki · Katso lisää »
Valtioneuvoston linna
Valtioneuvoston linna (aikaisemmin Senaatintalo, nykyinen nimi käyttöön 27. marraskuuta 1918) sijaitsee Senaatintorin laidalla Kruununhaassa Helsingissä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Valtioneuvoston linna · Katso lisää »
Väinö Hakkila
Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa; 29. kesäkuuta 1882 Lempäälä – 18. heinäkuuta 1958 Orivesi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1936–1945, mukaan lukien talvi- ja jatkosodan ajan, sekä oikeusministerinä vuosina 1926–1927 ja Tampereen kunnallispormestarina vuosina 1920–1952.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Väinö Hakkila · Katso lisää »
Väinö Linna
Väinö Valtteri Linna oli suomalainen kirjailija ja tieteen akateemikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Väinö Linna · Katso lisää »
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Väinö Tanner · Katso lisää »
Vennolan I hallitus
Vennolan I hallitus työskenteli 15.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Vennolan I hallitus · Katso lisää »
Vihtori Kosola
Iisakki Vihtori Iisakinpoika Kosola (10. tai 28. heinäkuutaKosolan mukaan hänen syntymäpäivänsä oli kirkon kastekirjassa 28.7., mutta hänen äitinsä mukaan 10.7.1884 (Kosola 1935, s. 7–8). Korjus ilmoittaa päiväksi 28.7. (Korjus 1976, s. 7.) ja 10.7. 1884 Ylihärmä – 14. joulukuuta 1936 Lapua) oli suomalainen talonpoika ja aktivisti, joka toimi 1930-luvulla oikeistoradikaalin ja antikommunistisen Lapuan liikkeen johtajana ja keulakuvana sekä sen seuraajaksi perustetun Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) puheenjohtajana vuosina 1932–1936.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Vihtori Kosola · Katso lisää »
Vilho Viita
Vilho Vihtori Viita (vuoteen 1919 saakka Viitanen, 11. huhtikuuta 1895 Turku – 14. joulukuuta 1956 Seinäjoki) oli suomalainen toimittaja sekä lapuanliikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen aktivisti.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Vilho Viita · Katso lisää »
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »
Wäinö Aaltonen
Paavo Nurmen patsasta'', 1924–1925. Pirkkalaisveistoksista, 1929. Wäinö Waldemar Aaltonen (8. maaliskuuta 1894 Karinainen Otavan Iso Fokus, Osa 1 3p, Otava 1972, s. 20–21 – 30. toukokuuta 1966 Helsinki) oli aikansa näkyvimpiä suomalaisia kuvanveistäjiä.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Wäinö Aaltonen · Katso lisää »
Wredeby
Wredeby on Wrede af Elimä -suvun omistama kartano Kymenlaaksossa.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Wredeby · Katso lisää »
Yrjö Blomstedt (historioitsija)
Suomen kuvalehdessä vuonna 1965. Yrjö Reinhold Emanuel Blomstedt (25. maaliskuuta 1926 Helsinki – 13. huhtikuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen historioitsija, koulutukseltaan filosofian tohtori 1958.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Yrjö Blomstedt (historioitsija) · Katso lisää »
Yrjö Nikula
Yrjö Nikula vuonna 1930. Yrjö Matias (Matti) Johannes Nikula (23. huhtikuuta 1895 Vaasa Vaasa 31.8.1923, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.4.2021. – 17. lokakuuta 1965 Seinäjoki) oli suomalainen pankinjohtaja, nimismies, lehdenkustantaja ja lapuanliikkeen jyrkän siiven tärkeä taustavaikuttaja.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Yrjö Nikula · Katso lisää »
Zachris Castrén (kansansivistysmies)
Zachris Castrén (12. joulukuuta 1868 Oulu – 31. tammikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen kansansivistysmies, työväenopiston johtaja ja liberaali poliitikko.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja Zachris Castrén (kansansivistysmies) · Katso lisää »
14. lokakuuta
14.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 14. lokakuuta · Katso lisää »
17. helmikuuta
17.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 17. helmikuuta · Katso lisää »
1865
Ei kuvausta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1865 · Katso lisää »
1870
Ei kuvausta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1870 · Katso lisää »
1917
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1917 · Katso lisää »
1918
Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1918 · Katso lisää »
1919
Vuosi 1919 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1919 · Katso lisää »
1920
Vuosi 1920 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1920 · Katso lisää »
1921
Vuosi 1921 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1921 · Katso lisää »
1922
Ei kuvausta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1922 · Katso lisää »
1923
Vuosi 1923 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1923 · Katso lisää »
1924
Vuosi 1924 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1924 · Katso lisää »
1930
Vuosi 1930 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1930 · Katso lisää »
1940
Vuosi 1940 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1940 · Katso lisää »
1945
Vuosi 1945 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1945 · Katso lisää »
1952
Vuosi 1952 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1952 · Katso lisää »
1959
Vuosi 1959 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1959 · Katso lisää »
1965
Vuosi 1965 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 1965 · Katso lisää »
2. kesäkuuta
2.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 2. kesäkuuta · Katso lisää »
21. heinäkuuta
21.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 21. heinäkuuta · Katso lisää »
22. syyskuuta
22.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 22. syyskuuta · Katso lisää »
25. heinäkuuta
25.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 25. heinäkuuta · Katso lisää »
26. heinäkuuta
26.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 26. heinäkuuta · Katso lisää »
28. tammikuuta
28.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 28. tammikuuta · Katso lisää »
31. toukokuuta
31.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 31. toukokuuta · Katso lisää »
7. kesäkuuta
7.
Uusi!!: K. J. Ståhlberg ja 7. kesäkuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Juho Ståhlberg, K.J. Ståhlberg, Kaarlo Juho Ståhlberg, Ståhlberg.
