Sisällysluettelo
129 suhteet: Abhasia, Adjektiivi, Affrikaatta, Akkusatiivi, Aleksandr Puškin, Allofoni, Arabialainen kirjaimisto, Avvakum, Azerbaidžan, Äidinkieli, Baltian maat, Datiivi, De facto, Etelä-Ossetia, Foneemi, Futuuri, Genetiivi, Glagoliittinen kirjaimisto, Imperatiivi, Indikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Instrumentaali, Intonaatio, Israel, Itä-Ukraina, Itämurteet, Itäslaavilaiset kielet, Itsenäisten valtioiden yhteisö, Kazakstan, Kieliopillinen luku, Kielitiede, Kiovan Rus, Kirgisia, Kirkkoslaavi, Konditionaali, Konsonantti, Kristinusko, Kristinusko Venäjällä, Kyrillinen kirjaimisto, Kyrillinen näppäimistö, Kyrillos ja Methodios, Latinalaiset aakkoset, Liudennus, Lokakuun vallankumous, Luettelo suomen venäläisistä lainasanoista, Mihail Lomonosov, Mongolia, Mongolivaltakunta, Moskovan suuriruhtinaskunta, Neuvostoliitto, ... Laajenna indeksi (79 lisää) »
- Itäslaavilaiset kielet
- Neuvostoliiton kulttuuri
Abhasia
Abhasia on kansainvälisesti kiistelty vuonna 1992 itsenäiseksi julistautunut alue Kaukasiassa.
Katsoa Venäjän kieli ja Abhasia
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Katsoa Venäjän kieli ja Adjektiivi
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Katsoa Venäjän kieli ja Affrikaatta
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Katsoa Venäjän kieli ja Akkusatiivi
Aleksandr Puškin
Aleksandr Sergejevitš Puškin (6. kesäkuuta (J: 26. toukokuuta) 1799 Moskova – 10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1837 Pietari) oli romantiikan ajan venäläinen runoilija ja kirjailija, jota on pidetty koko venäläisen kirjallisuuden ja sen noin vuosille 1820–1880 ajoitetun kultakauden synnyttäjänä.
Katsoa Venäjän kieli ja Aleksandr Puškin
Allofoni
Allofoni on kielitieteen termi, jolla tarkoitetaan niitä äänteitä (fooneja), jotka tietyssä kielessä kuuluvat samaan foneemiin.
Katsoa Venäjän kieli ja Allofoni
Arabialainen kirjaimisto
Arabialainen kirjaimisto on kirjaimisto, jota käytetään muun muuassa arabian ja persian kirjoittamiseen.
Katsoa Venäjän kieli ja Arabialainen kirjaimisto
Avvakum
Avvakumin polttaminen roviolla. Pjotr Mjasojedovin maalaus (1897). Avvakum Petrovitš; (1620 tai 1621 – 14. huhtikuuta 1682) oli esipappi ja yksi vanhauskoisuuden perustajista Venäjällä.
Katsoa Venäjän kieli ja Avvakum
Azerbaidžan
Azerbaidžan, virallisesti Azerbaidžanin tasavalta on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla.
Katsoa Venäjän kieli ja Azerbaidžan
Äidinkieli
Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Katsoa Venäjän kieli ja Äidinkieli
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Katsoa Venäjän kieli ja Baltian maat
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Katsoa Venäjän kieli ja Datiivi
De facto
De facto on latinankielinen käsite, joka tarkoittaa ”käytännössä”, ”yleisesti” tai ”todellisuudessa”, yleensä de juren (”lain mukaan”) vastakohtana.
Katsoa Venäjän kieli ja De facto
Etelä-Ossetia
Etelä-Ossetia on alue Kaukasiassa.
Katsoa Venäjän kieli ja Etelä-Ossetia
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Katsoa Venäjän kieli ja Foneemi
Futuuri
Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.
Katsoa Venäjän kieli ja Futuuri
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Katsoa Venäjän kieli ja Genetiivi
Glagoliittinen kirjaimisto
Glagoliittinen kirjaimisto eli glagolitsa on vanhin tunnettu slaavilainen kirjaimisto.
Katsoa Venäjän kieli ja Glagoliittinen kirjaimisto
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Katsoa Venäjän kieli ja Imperatiivi
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Katsoa Venäjän kieli ja Indikatiivi
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä.
Katsoa Venäjän kieli ja Indoeurooppalaiset kielet
Instrumentaali
Instrumentaali on sijamuoto, joka ilmaisee, että substantiivi on väline, jolla subjekti suorittaa tekemisen.
Katsoa Venäjän kieli ja Instrumentaali
Intonaatio
Intonaatio on puheen sävelkulkua.
Katsoa Venäjän kieli ja Intonaatio
Israel
Israelin valtio eli Israel on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä.
Katsoa Venäjän kieli ja Israel
Itä-Ukraina
Itä-Ukraina on poliittisena käsitteenä alue pääasiassa Dneprin koillisesta Moskovasta päin katsoen vasemman rannan, missä on runsaasti Venäjän Gazpromin pyytämästä maakaasun hinnoista riippuvaista raskasta teollisuutta.
Katsoa Venäjän kieli ja Itä-Ukraina
Itämurteet
Savolaismurteet (6.) ja kaakkoismurteet (7.) ovat suomen kielen itämurteita. Itämurteet ovat Suomen itäosissa puhuttavia suomen kielen murteita.
Katsoa Venäjän kieli ja Itämurteet
Itäslaavilaiset kielet
Itäslaavilaiset kielet on yksi slaavilaisten kielten kolmesta alaryhmästä, suurin puhujien määrällä mitattuna.
Katsoa Venäjän kieli ja Itäslaavilaiset kielet
Itsenäisten valtioiden yhteisö
Itsenäisten valtioiden yhteisö (lyh. IVY;, lyh. СНГ, SNG) on löyhästi organisoitunut useimpien entisen Neuvostoliiton neuvostotasavaltojen muodostama yhteisö.
Katsoa Venäjän kieli ja Itsenäisten valtioiden yhteisö
Kazakstan
Kazakstan, virallisesti Kazakstanin tasavalta, on Keski-Aasiassa ja läntisimmiltä osiltaan Itä-Euroopassa sijaitseva valtio.
Katsoa Venäjän kieli ja Kazakstan
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Katsoa Venäjän kieli ja Kieliopillinen luku
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Katsoa Venäjän kieli ja Kielitiede
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Katsoa Venäjän kieli ja Kiovan Rus
Kirgisia
Kirgisia, myös Kirgistan tai Kirgisistan (eli Кыргызста́н), virallisesti Kirgisian tasavalta on sisämaavaltio Keski-Aasiassa.
Katsoa Venäjän kieli ja Kirgisia
Kirkkoslaavi
Kirkkoslaavi (vanh. kirkkoslavonia) on muinaisen bulgarian kielen ilmeisesti makedonialaisesta murteesta kehittynyt kieli.
Katsoa Venäjän kieli ja Kirkkoslaavi
Konditionaali
Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.
Katsoa Venäjän kieli ja Konditionaali
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Katsoa Venäjän kieli ja Konsonantti
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Katsoa Venäjän kieli ja Kristinusko
Kristinusko Venäjällä
Kristinusko on Venäjän suurin uskonto, jota tunnustaa yli 60 prosenttia väestöstä.
Katsoa Venäjän kieli ja Kristinusko Venäjällä
Kyrillinen kirjaimisto
Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.
Katsoa Venäjän kieli ja Kyrillinen kirjaimisto
Kyrillinen näppäimistö
Kyrillisiä näppäimistöjä käytetään kyrillisin aakkosin kirjoitettujen kielten kirjoittamiseen.
Katsoa Venäjän kieli ja Kyrillinen näppäimistö
Kyrillos ja Methodios
Kyrillosta ja Metodiosta kuvaava ikoni Kyrillos (noin 827–869) ja Methodios (noin 815–885) (myöhemmin Pyhä Kyrillos ja Pyhä Methodios) olivat 800-luvulla Thessalonikissa syntyneet veljekset, joista tuli kristinuskon lähetyssaarnaajia kasaarien parissa ja Määrissä.
Katsoa Venäjän kieli ja Kyrillos ja Methodios
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Katsoa Venäjän kieli ja Latinalaiset aakkoset
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Katsoa Venäjän kieli ja Liudennus
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Katsoa Venäjän kieli ja Lokakuun vallankumous
Luettelo suomen venäläisistä lainasanoista
Tämä artikkeli on luettelo suomen venäläisperäisistä lainasanoista.
Katsoa Venäjän kieli ja Luettelo suomen venäläisistä lainasanoista
Mihail Lomonosov
Mihail Lomonosov, G. C. Prenner 1750-luku Lomonosovin suurin mosaiikki kuvasi Pultavan taistelua. Yksityiskohta. Pietarissa Mihail Vasiljevitš Lomonosov (19. marraskuuta (J: 8. marraskuuta) 1711 Mišaninskaja (nyk. Lomonosovo), Arkangelin kuvernementti – 15. huhtikuuta (J: 4. huhtikuuta) 1765 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen akateemikko, kirjailija ja tieteentekijä, joka vaikutti merkittävästi maansa kirjallisuuteen, koulutukseen ja tieteeseen.
Katsoa Venäjän kieli ja Mihail Lomonosov
Mongolia
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Katsoa Venäjän kieli ja Mongolia
Mongolivaltakunta
300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi.
Katsoa Venäjän kieli ja Mongolivaltakunta
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Katsoa Venäjän kieli ja Moskovan suuriruhtinaskunta
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Katsoa Venäjän kieli ja Neuvostoliitto
Neuvostotasavalta
Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyh. SNT) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyhennettynä Neuvostoliittoa.
Katsoa Venäjän kieli ja Neuvostotasavalta
Nikolai Karamzin
Nikolai Mihailovitš Karamzin, Aleksei Venezianov 1828, Puškinin taidemuseo Moskova Nikolai Mihailovitš Karamzin (12. joulukuuta (J: 1. joulukuuta) 1766 Mihailovsk, Simbirskin kuvernementti – 3. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1826 Pietari) oli venäläinen kirjailija, kielitieteilijä, toimittaja, kielenkääntäjä ja historioitsija.
Katsoa Venäjän kieli ja Nikolai Karamzin
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Katsoa Venäjän kieli ja Nominatiivi
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Katsoa Venäjän kieli ja Paino (kielitiede)
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Katsoa Venäjän kieli ja Pietari Suuri
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Katsoa Venäjän kieli ja Preesens
Prepositio
Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.
Katsoa Venäjän kieli ja Prepositio
Prepositionaali
Prepositionaali on sija, joka preposition kanssa käytettynä ilmaisee, milloin tai missä jokin asia tapahtuu.
Katsoa Venäjän kieli ja Prepositionaali
Preteriti
Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.
Katsoa Venäjän kieli ja Preteriti
Propositio
Propositio eli väitelause on propositiologiikassa jotakin seikkaa, tapahtumaa tai asiantilaa ilmaiseva lause.
Katsoa Venäjän kieli ja Propositio
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Katsoa Venäjän kieli ja Ruotsin kieli
Rusistiikka
259x259px Euroopan unionin jäsenmaissa Rusistiikka on kielitieteen ja jossain määrin myös kirjallisuustieteen ala, joka tutkii ennen muuta venäjän kieltä mutta myös venäläistä kirjallisuutta.
Katsoa Venäjän kieli ja Rusistiikka
Ruteeni
Ruteeni on itäslaavilainen kieli kuten ukraina, valkovenäjä ja venäjä.
Katsoa Venäjän kieli ja Ruteeni
Sävel
Tavanomaiset sävelten nimet. Sävel on ääni, jonka yksi taajuus eli sävelkorkeus on selvästi muita taajuuksia voimakkaampi desibeleinä mitattuna.
Katsoa Venäjän kieli ja Sävel
Separatismi
Separatismi on liikehdintää jonkin alueen tai väestön irrottamiseksi nykyisestä valtiomuodostelmasta.
Katsoa Venäjän kieli ja Separatismi
Siirtokirjoitus
Siirtokirjoitus (toisinaan siirtokirjainnus, siirrekirjoitus tai siirrekirjainnus) on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen.
Katsoa Venäjän kieli ja Siirtokirjoitus
Slaavilaiset kielet
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.
Katsoa Venäjän kieli ja Slaavilaiset kielet
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Katsoa Venäjän kieli ja Sortovuodet
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Katsoa Venäjän kieli ja Substantiivi
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Katsoa Venäjän kieli ja Suku (kielioppi)
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Katsoa Venäjän kieli ja Suomen kieli
Suomen kielipolitiikka
Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.
Katsoa Venäjän kieli ja Suomen kielipolitiikka
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Katsoa Venäjän kieli ja Suomen suuriruhtinaskunta
Suržyk
Suržykin levinneisyys Ukrainassa vuonna 2003 tehdyn sosiologisen kartoituksen mukaan. Ukrainalainen juliste, joka kannustaa välttämään suržykin käyttöä. Suržyk on nimitys, jota käytetään Ukrainassa yleisesti puhutusta ukrainan ja venäjän kielten seka- ja välimuodosta.
Katsoa Venäjän kieli ja Suržyk
Tadžikistan
Tadžikistan, virallisesti Tadžikistanin tasavalta on sisämaavaltio Keski-Aasiassa.
Katsoa Venäjän kieli ja Tadžikistan
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Katsoa Venäjän kieli ja Tavu
Thessaloniki (alueyksikkö)
Thessalonikin alueyksikkö on yksi Kreikan alueyksiköistä.
Katsoa Venäjän kieli ja Thessaloniki (alueyksikkö)
Transnistria
Transnistria ((Транснистриа)), aiemmin joskus myös Transdnestria, on valtaosin Dnestrjoen itärannalla oleva noin 200 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä Moldovan alue, joka rajoittuu idässä Ukrainaan.
Katsoa Venäjän kieli ja Transnistria
Trasjanka
Trasjanka on Valko-Venäjällä puhuttava venäjän ja valkovenäjän kielten väli- ja sekamuoto.
Katsoa Venäjän kieli ja Trasjanka
Ukrainan kieli
Ukrainan kieli eli ukraina on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli ja muodostaa yhdessä ruteenin, valkovenäjän ja venäjän kanssa itäslaavilaisten kielten ryhmän.
Katsoa Venäjän kieli ja Ukrainan kieli
Uzbekistan
Uzbekistan (kyrillinen Ўзбекистон), virallisesti Uzbekistanin tasavalta (kyrillinen Ўзбекистон Республикаси) on Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluva sisämaavaltio ja entinen neuvostotasavalta Keski-Aasiassa.
Katsoa Venäjän kieli ja Uzbekistan
Valko-Venäjä
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.
Katsoa Venäjän kieli ja Valko-Venäjä
Valkovenäjän kieli
Valkovenäjä (белару́ская мо́ва, belaruskaja mova) on itäslaavilainen kieli, jota puhutaan Valko-Venäjällä ja sen ympäristössä.
Katsoa Venäjän kieli ja Valkovenäjän kieli
Vanhauskoisuus
Vanhauskoisuus-termiä käytetään useasta eri asiasta.
Katsoa Venäjän kieli ja Vanhauskoisuus
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Venäjän kieli ja Venäjä
Venäjän äänneoppi
Venäjän äänneoppi käsittelee venäjän kielen äänteiden tuottamista sekä äännejärjestelmän kehitystä.
Katsoa Venäjän kieli ja Venäjän äänneoppi
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Katsoa Venäjän kieli ja Venäjän keisarikunta
Venäjän oikeinkirjoitus ennen 1918
Venäjän oikeinkirjoitus ennen 1918 oli Venäjällä Pietari I Suuren uudistuksista alkaen voimassa ollut oikeinkirjoitus aina vuoteen 1918 asti.
Katsoa Venäjän kieli ja Venäjän oikeinkirjoitus ennen 1918
Venäjän tiedeakatemia
Pietarin tiedekeskus Venäjän tiedeakatemia on Venäjän ylin tieteen instituutio.
Katsoa Venäjän kieli ja Venäjän tiedeakatemia
Venäjän translitterointi
Venäjän translitterointi on venäjänkielisen tekstin esittämistä jollakin muulla kirjaimistolla kuin kyrillisellä.
Katsoa Venäjän kieli ja Venäjän translitterointi
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Katsoa Venäjän kieli ja Verbi
Viron venäläiset
Venäjänkielisten osuus Viron väestöstä kunnittain vuoden 2000 väestönlaskennassa. vanhauskoisten asuttamista kylistä Peipsijärven rannoilla (punaisella). Viron venäläiset ovat Viron toiseksi suurin etninen ryhmä.
Katsoa Venäjän kieli ja Viron venäläiset
Vladimir Suuri
Vladimir Suuri ukrainalaisessa setelissä vuodelta 1992. Rusin valtakunta Vladimir Suuren aikana (vaaleanvihreä alue). Vladimir Suuri (ukr. Володи́мир I Святосла́вич, Volodymyr I Svjatoslavytš) (muinaisslaaviksi: Володи́мѣръ Свѧтосла́вичь) oli Kiovan Rusin ruhtinas vuosina 980–1015.
Katsoa Venäjän kieli ja Vladimir Suuri
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Katsoa Venäjän kieli ja Vokaali
Vokatiivi
Vokatiivi (puhuttelusija) on sijamuoto, joka ilmaisee substantiivin olevan se, jolle puhe kohdistetaan.
Katsoa Venäjän kieli ja Vokatiivi
Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.
Katsoa Venäjän kieli ja Yhdistyneet kansakunnat
К
К on kyrillinen kirjain, joka vastaa latinalaisen kirjaimiston K:ta.
Katsoa Venäjän kieli ja К
П
П on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja П
О
О on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja О
Ё
Ё on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Ё
А
А on kyrillinen kirjain ja lähes poikkeuksetta ensimmäinen kirjain kielestä riippumatta.
Katsoa Venäjän kieli ja А
Н
Н on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Н
Р
Р on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Р
С
С on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja С
Т
Т on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Т
У
У on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja У
Ф
Ф on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Ф
Х
Х on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Х
Ц
Ц on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Ц
Ч
Ч on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Ч
Ш
Ш on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Ш
Щ
Щ on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Щ
Ъ
Ъ (ъ) on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Ъ
Ы
Ы on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Ы
Ь
Ь on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Ь
Э
Э on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Э
Ю
Ю on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Ю
Я
Я on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Я
М
М on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja М
И
И on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja И
Ж
Ж on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Ж
З
З on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja З
Б
Б on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Б
В
В on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja В
Г
Г on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Г
Д
Д on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Д
Е
Е on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Е
Л
Л on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Л
Й
Й on kyrillinen kirjain.
Katsoa Venäjän kieli ja Й
Katso myös
Itäslaavilaiset kielet
- Itäslaavilaiset kielet
- Ruteeni
- Ukrainan kieli
- Valkovenäjän kieli
- Venäjän kieli
Neuvostoliiton kulttuuri
- 60-lukulaiset
- Datša
- Galiaskar Kamalin akateeminen tataariteatteri
- Gopnik
- Homo sovieticus
- Kellomäki
- Maatuska
- Miska-karhu
- Naukograd
- Neuvostojen palatsi
- Neuvostoliiton kulttuuri
- Nonkonformistinen taide
- Proletkult
- Sambo
- Samizdat
- Telnjaška
- UNOVIS
- Ukrainan kansallinen tiedeakatemia
- Uskonto Neuvostoliitossa
- Uusi neuvostoihminen
- Valko-Venäjän kansallinen tiedeakatemia
- Venäjän kieli