Valenssi (kemia) ja Vety

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Valenssi (kemia) ja Vety

Valenssi (kemia) vs. Vety

Valenssi eli atomiarvo on alkuaineen atomin muodostamien kemiallisten sidosten lukumäärä. Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Alkalimetalli

Alkalimetallit ovat alkuaineiden jaksollisen järjestelmän ensimmäinen pääryhmä.

Alkalimetalli ja Valenssi (kemia) · Alkalimetalli ja Vety · Katso lisää »

Alkuaine

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.

Alkuaine ja Valenssi (kemia) · Alkuaine ja Vety · Katso lisää »

Ammoniakki

Jupiterin kaasukehästä 0,026% on ammoniakkia Ammoniakkikaasupullo Ammoniakki on huoneenlämmössä olomuodoltaan pistävänhajuinen, väritön kaasu.

Ammoniakki ja Valenssi (kemia) · Ammoniakki ja Vety · Katso lisää »

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Atomi ja Valenssi (kemia) · Atomi ja Vety · Katso lisää »

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

Elektroni ja Valenssi (kemia) · Elektroni ja Vety · Katso lisää »

Elektronikuori

Kuvassa on barium-atomi. Kuvassa on kuusi elektronikuorta. Kvanttimekaniikassa elektronikuori eli pääenergiataso on ryhmä atomiorbitaaleja, joilla on sama pääkvanttiluku n. Elektronikuorimallilla voidaan kuvata elektronien keskimääräistä sijaintia atomiytimen ympärillä.

Elektronikuori ja Valenssi (kemia) · Elektronikuori ja Vety · Katso lisää »

Halogeeni

Halogeeneja: kloori, bromi ja jodi. Halogeenit ovat jaksollisen järjestelmän 17.

Halogeeni ja Valenssi (kemia) · Halogeeni ja Vety · Katso lisää »

Hapetusluku

Hapetusluku eli hapetusaste on luku, joka kuvaa jossakin määrin atomin luovuttamaa tai vastaanottamaa elektronijakaumaa.

Hapetusluku ja Valenssi (kemia) · Hapetusluku ja Vety · Katso lisää »

Hiili

Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.

Hiili ja Valenssi (kemia) · Hiili ja Vety · Katso lisää »

IUPAC

Esimerkki IUPAC-nimeämiskäytännöstä. IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry, eli kansainvälinen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto) on järjestö, jonka tehtävänä on standardisoida kemian sanastoa ja mittausmenetelmiä.

IUPAC ja Valenssi (kemia) · IUPAC ja Vety · Katso lisää »

Jaksollinen järjestelmä

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.

Jaksollinen järjestelmä ja Valenssi (kemia) · Jaksollinen järjestelmä ja Vety · Katso lisää »

Kovalenttinen sidos

Kovalenttinen sidos (co- ’yhteinen’, valenssi) on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti.

Kovalenttinen sidos ja Valenssi (kemia) · Kovalenttinen sidos ja Vety · Katso lisää »

Orgaaninen yhdiste

Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.

Orgaaninen yhdiste ja Valenssi (kemia) · Orgaaninen yhdiste ja Vety · Katso lisää »

Rikkihappo

alt.

Rikkihappo ja Valenssi (kemia) · Rikkihappo ja Vety · Katso lisää »

Typpi

Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.

Typpi ja Valenssi (kemia) · Typpi ja Vety · Katso lisää »

Vesi

Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.

Valenssi (kemia) ja Vesi · Vesi ja Vety · Katso lisää »

Yhdiste

Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine.

Valenssi (kemia) ja Yhdiste · Vety ja Yhdiste · Katso lisää »