Sisällysluettelo
35 suhteet: Abram Arhipov, Akateeminen taide, Aleksei Savrasov, Andrei Rjabuškin, Apollinari Vasnetsov, Arhip Kuindži, Fjodor Vasiljev, Ilja Repin, Illarion Prjanišnikov, Isaak Levitan, Ivan Šiškin, Ivan Kramskoi, Konstantin Savitski, Koulukunta (taidehistoria), Kriittinen realismi, Leonid Pasternak, Maalaustaide, Moskova, Nikolai Ge, Nikolai Jarošenko, Olga Tokarczuk, Pavel Tretjakov, Pietarin taideakatemia, Realismi (taide), Tretjakovin galleria, Vaeltajat (heimo), Vaeltajat (romaani), Valentin Serov, Vasili Maksimov, Vasili Perov, Vasili Polenov, Vasili Surikov, Venäjän keisarikunta, Viktor Vasnetsov, Vladimir Makovski.
Abram Arhipov
Ilja Repinin maalaama Abram Arhipovin muotokuva. Abram Jefimovitš Arhipov (27. elokuuta (J: 15. elokuuta) 1862 Jegorovo, Rjazanin kuvernementti – 25. syyskuuta 1930 Moskova) oli venäläinen realistinen taidemaalari, joka oli sekä Vaeltajien että Mir iskusstvan jäsen.
Katsoa Vaeltajat ja Abram Arhipov
Akateeminen taide
William-Adolphe Bouguereau: ''Kevään tulo'', 1886. Akateeminen taide tarkoittaa sovinnaista ja tiettyjä vakiintuneita taidekäsityksiä noudattavaa taidetta, joka yleensä nojaa antiikin esikuviin ja klassisiin sääntöihin.
Katsoa Vaeltajat ja Akateeminen taide
Aleksei Savrasov
Aleksei Kondratjevitš Savrasov (24. toukokuuta (J: 12. toukokuuta) 1830 Moskova – 8. lokakuuta (J: 26. syyskuuta) 1897 Moskova) oli venäläinen maisemamaalari ja lyyrisen maiseman tyylin perustaja.
Katsoa Vaeltajat ja Aleksei Savrasov
Andrei Rjabuškin
Andrei Petrovitš Rjabuškin (29. lokakuuta (J: 17. lokakuuta) 1861 Stanitšnaja Sloboda – 10. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1904 Didvino) oli venäläinen taidemaalari.
Katsoa Vaeltajat ja Andrei Rjabuškin
Apollinari Vasnetsov
Apollinari Vasnetsov Apollinari Mihailovitš Vasnetsov (6. elokuuta (J: 25. heinäkuuta) 1856 Rjabovo, Vjatkan kuvernementti – 23. tammikuuta 1933 Moskova) oli venäläinen taidemaalari ja graafikko, jonka veli on tunnetumpi Viktor Vasnetsov.
Katsoa Vaeltajat ja Apollinari Vasnetsov
Arhip Kuindži
Viktor Vasnetsovin maalaama muotokuva Arhip Kuindžista. Arhip Ivanovitš Kuindži (27. tammikuuta (J: 16. tammikuuta) 1841 tai 1842 Mariupol – 24. heinäkuuta (J: 11. heinäkuuta) 1910 Pietari) oli venäläinen maisemamaalari.
Katsoa Vaeltajat ja Arhip Kuindži
Fjodor Vasiljev
Fjodor Aleksandrovitš Vasiljev (22. helmikuuta (J: 10. helmikuuta) 1850 Hatsina – 6. lokakuuta (J: 24. syyskuuta) 1873 Jalta) oli venäläinen taidemaalari.
Katsoa Vaeltajat ja Fjodor Vasiljev
Ilja Repin
Repinin maaseutuasunto Valko-Venäjällä. Repinin asunto Kuokkalassa. Ilja Jefimovitš Repin (5. elokuuta (J: 24. heinäkuuta) 1844 Tšugujev, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. syyskuuta 1930 Kuokkala, Terijoki, Suomi) oli ukrainalaissyntyinen Venäjän keisarikunnassa ja Suomessa vaikuttanut taidemaalari ja akateemikko.
Katsoa Vaeltajat ja Ilja Repin
Illarion Prjanišnikov
''Illarion Prjanišnikov'', Vasili Perovin tekemä muotokuva, 1862. Illarion Mihailovitš Prjanišnikov (1. huhtikuuta (J: 20.maaliskuuta) 1840 Timašovon kylä, nyk. Kalugan alue – 24. maaliskuuta (J: 12. maaliskuuta) 1894 Moskova) oli venäläinen taidemaalari, yksi Vaeltajien perustajista.
Katsoa Vaeltajat ja Illarion Prjanišnikov
Isaak Levitan
Isaak Iljitš Levitan (30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1860 Kybartai – 4. elokuuta (J: 22. heinäkuuta) 1900 Moskova) oli venäläinen taidemaalari, joka oli peredvižnikkien eli Vaeltajiksi kutsutun, kiertäviä taidenäyttelyitä järjestäneen taiteilijayhdistyksen jäsen.
Katsoa Vaeltajat ja Isaak Levitan
Ivan Šiškin
Ivan Ivanovitš Šiškin (25. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1832 Jelabuga, Venäjän keisarikunta – 20. maaliskuuta (J: 8. maaliskuuta) 1898 Pietari) oli venäläinen taidemaalari ja maalaustaiteiden professori.
Katsoa Vaeltajat ja Ivan Šiškin
Ivan Kramskoi
Ilja Repin, ''Ivan Kramskoi'', 1882. Ivan Nikolajevitš Kramskoi (8. kesäkuuta (J: 27. toukokuuta) 1837 Ostrogožsk, Voronežin kuvernementti – 5. huhtikuuta (J: 24. maaliskuuta) 1887 Pietari) oli venäläinen taidemaalari ja taidekriitikko.
Katsoa Vaeltajat ja Ivan Kramskoi
Konstantin Savitski
Konstantin Apollonovitš Savitski (6. kesäkuuta (J: 25. toukokuuta) 1844 Taganrog – 13. helmikuuta (J: 31. tammikuuta) 1905 Penza) oli venäläinen realistinen taidemaalari.
Katsoa Vaeltajat ja Konstantin Savitski
Koulukunta (taidehistoria)
Koulukunta kuvaa taiteilijaryhmää, joiden teokset osoittavat tyylillistä, maantieteellistä tai ajallista samanlaisuutta.
Katsoa Vaeltajat ja Koulukunta (taidehistoria)
Kriittinen realismi
Kriittinen realismi on tietoteoreettinen näkemys ja havaitsemisen teoria, jonka mukaan todellisuutta ei pystytä havaitsemaan sellaisenaan, mutta tiede yrittää saavuttaa yhä parempaa tietoa todellisuudesta.
Katsoa Vaeltajat ja Kriittinen realismi
Leonid Pasternak
Leonid Osipovitš Pasternak (alk. Jitzhok-Leib tai Isaak Josifovitš Pasternak;, 4. huhtikuuta (J: 22. maaliskuuta) 1862 Odessa, Venäjä – 31. toukokuuta 1945 Oxford, Britannia) oli venäläinen jälki-impressionistinen taidemaalari.
Katsoa Vaeltajat ja Leonid Pasternak
Maalaustaide
Artemisia Gentileschi, ''Omakuva maalauksen allegoriana'', 1653. Maalaustaide on eräs kuvataiteen pääalueista.
Katsoa Vaeltajat ja Maalaustaide
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Katsoa Vaeltajat ja Moskova
Nikolai Ge
Nikolai Nikolajevitš Ge (27. helmikuuta (J: 15. helmikuuta) 1831 – 13. kesäkuuta (J: 1. kesäkuuta) 1894) oli venäläinen taidemaalari ja peredvižnikkien eli vaeltajiksi kutsutun, kiertäviä taidenäyttelyitä järjestäneen taiteilijayhdistyksen jäsen.
Katsoa Vaeltajat ja Nikolai Ge
Nikolai Jarošenko
''Omakuva'', 1895 Nikolai Aleksandrovitš Jarošenko (13. joulukuuta (J: 1. joulukuuta) 1846 Pultava – 7. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1898 Kislovodsk) oli venäläinen taidemaalari.
Katsoa Vaeltajat ja Nikolai Jarošenko
Olga Tokarczuk
Olga Nawoja Tokarczuk (s. 29. tammikuuta 1962) on puolalainen kirjailija, jota pidetään yhtenä tärkeimmistä puolalaisista nykykirjailijoista.
Katsoa Vaeltajat ja Olga Tokarczuk
Pavel Tretjakov
Ilja Repin, ''Pavel Mihailovitš Tretjakov'', 1901. Ivan Kramskoi, ''Vera Nikolajevna Tretjakova'', 1876. Pavel Mihailovitš Tretjakov (27. joulukuuta (J: 15. joulukuuta) 1832 Moskova – 16. joulukuuta (J: 4. joulukuuta) 1898 Moskova) oli venäläinen kauppias, taidekerääjä, filantrooppi ja mesenaatti, joka tunnetaan nimeään kantavasta taidekokoelmasta ja museosta, Tretjakovin galleriasta.
Katsoa Vaeltajat ja Pavel Tretjakov
Pietarin taideakatemia
Akatemiarakennus rakennettiin 1764–1789 Jean-Baptiste Vallin de la Mothen ja Aleksandr Kokorinovin suunnitelmien mukaan. Akatemia 1900-luvun alussa. Valeri Jakobi, ''Taideakatemian vihkiäiset'', 1889. Repin-instituutti eli Pietarin taideakatemia on osa Venäjän taideakatemiaa ja toimii Moskovan Surikov-instituutin ohella Venäjän korkeinta kuvataiteen ja arkkitehtuurin opetusta tarjoavana oppilaitoksena.
Katsoa Vaeltajat ja Pietarin taideakatemia
Realismi (taide)
Gustave Courbet, ''Bonjour, Monsieur Courbet'', 1854. Tunnettu realistinen maalaus. Taiteilija tapaa mesenaattinsa maalaisympäristössä. Realismi (todenmukaisuus) on kuvataiteissa ja kirjallisuudessa 1800-luvun puolenvälin suuntaus, joka alkoi Ranskasta.
Katsoa Vaeltajat ja Realismi (taide)
Tretjakovin galleria
Tretjakovin gallerian vanhan galleriarakennuksen julkisivu on taidemaalari Viktor Vasnetsovin suunnittelema. Tretjakovin galleria sijaitsee Moskovassa ja on eräs Euroopan suurimmista taidemuseoista.
Katsoa Vaeltajat ja Tretjakovin galleria
Vaeltajat (heimo)
Vaeltajat (Emmelichthyidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo.
Katsoa Vaeltajat ja Vaeltajat (heimo)
Vaeltajat (romaani)
Vaeltajat on Olga Tokarczukin romaani vuodelta 2007.
Katsoa Vaeltajat ja Vaeltajat (romaani)
Valentin Serov
Valentin Aleksandrovitš Serov (19. tammikuuta (J: 7. tammikuuta) 1865 Pietari – 5. joulukuuta (J: 22. marraskuuta) 1911 Moskova) oli venäläinen taidemaalari.
Katsoa Vaeltajat ja Valentin Serov
Vasili Maksimov
Vasili Maksimov: ''Taiteilijan omakuva''. Vasili Maksimovitš Maksimov (29. tammikuuta (J: 17. tammikuuta) 1844 Lopinonin kylä, Novgorodin kuvernementti – 1. joulukuuta (J: 18. marraskuuta) 1911 Pietari) oli venäläinen taidemaalari, merkittävä peredvižnikkien eli Vaeltajiksi kutsutun, kiertäviä taidenäyttelyitä järjestäneen taiteilijayhdistyksen jäsen.
Katsoa Vaeltajat ja Vasili Maksimov
Vasili Perov
''Omakuva'' (1851) Vasili Grigorjevitš Perov (2. tammikuuta 1834 (J: 21. joulukuuta 1833) Tobolsk, Venäjä – 10. kesäkuuta (J: 29. toukokuuta) 1882 Kuzminki, nykyisin osa Moskovaa) oli venäläinen taidemaalari ja Vaeltajien koulukunnan perustajia.
Katsoa Vaeltajat ja Vasili Perov
Vasili Polenov
Vasili Dmitrijevitš Polenov (1. kesäkuuta (J: 20. toukokuuta) 1844 Pietari – 18. heinäkuuta 1927 Borok, Tulan oblasti) oli paitsi venäläinen taidemaalari niin myös huomattava teatterimies.
Katsoa Vaeltajat ja Vasili Polenov
Vasili Surikov
Vasili Ivanovitš Surikov (24. tammikuuta (J: 12. tammikuuta) 1848 Krasnojarsk – 19. maaliskuuta (J: 6. maaliskuuta) 1916 Moskova) oli venäläinen taidemaalari.
Katsoa Vaeltajat ja Vasili Surikov
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Katsoa Vaeltajat ja Venäjän keisarikunta
Viktor Vasnetsov
Viktor Vasnetsov: ''Omakuva'', 1873, Tretjakovin galleria Viktor Mihailovitš Vasnetsov (15. toukokuuta (J: 3. toukokuuta) 1848 Vjatkan läänin Lopjalin kylä – 23. heinäkuuta 1926 Moskova) oli venäläinen taidemaalari, jonka päätyö on Kiovan Vladimirin basilikan suurisuuntainen koristaminen bysanttilaistyylisillä freskoilla.
Katsoa Vaeltajat ja Viktor Vasnetsov
Vladimir Makovski
Vladimir Jegorovitš Makovski (7. helmikuuta (J: 26. tammikuuta) 1846 Moskova – 21. helmikuuta 1920 Petrograd) oli venäläinen laatukuvamaalari, muotokuvamaalari ja taiteenkeräilijä.
Katsoa Vaeltajat ja Vladimir Makovski