Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Varhaiskantasuomi
Suomen kieli ja Varhaiskantasuomi on 30 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Abessiivi, Akkusatiivi, Allofoni, Diftongi, Elatiivi, Essiivi, Foneemi, Geminaatta, Genetiivi, Illatiivi, Inessiivi, Instruktiivi, Itämerensuomalaiset kielet, Kantasaame, Kantaurali, Kieliopillinen luku, Komitatiivi, Murre, Myöhäiskantasuomi, Nominatiivi, Objekti (lauseenjäsen), Partitiivi, Possessiivisuffiksi, Saamelaiskielet, Sija, Tavu, Translatiivi, Uralilaiset kielet, Verbi, Vokaali.
Abessiivi
Abessiivin käyttöä oudossa liikennemerkin lisäkilvessä. Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.
Abessiivi ja Suomen kieli · Abessiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Suomen kieli · Akkusatiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Allofoni
Allofoni on kielitieteen termi, jolla tarkoitetaan niitä äänteitä (fooneja), jotka tietyssä kielessä kuuluvat samaan foneemiin.
Allofoni ja Suomen kieli · Allofoni ja Varhaiskantasuomi ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Suomen kieli · Diftongi ja Varhaiskantasuomi ·
Elatiivi
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.
Elatiivi ja Suomen kieli · Elatiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Essiivi
Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.
Essiivi ja Suomen kieli · Essiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Foneemi ja Suomen kieli · Foneemi ja Varhaiskantasuomi ·
Geminaatta
Geminaatta eli kaksoiskonsonantti on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia.
Geminaatta ja Suomen kieli · Geminaatta ja Varhaiskantasuomi ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Suomen kieli · Genetiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Illatiivi ja Suomen kieli · Illatiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Inessiivi ja Suomen kieli · Inessiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Instruktiivi
Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan.
Instruktiivi ja Suomen kieli · Instruktiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli · Itämerensuomalaiset kielet ja Varhaiskantasuomi ·
Kantasaame
Kantasaame on rekonstruoitu kantakieli, josta polveutuvat saamelaiskielet.
Kantasaame ja Suomen kieli · Kantasaame ja Varhaiskantasuomi ·
Kantaurali
Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.
Kantaurali ja Suomen kieli · Kantaurali ja Varhaiskantasuomi ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Kieliopillinen luku ja Suomen kieli · Kieliopillinen luku ja Varhaiskantasuomi ·
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Komitatiivi ja Suomen kieli · Komitatiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Murre ja Suomen kieli · Murre ja Varhaiskantasuomi ·
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Myöhäiskantasuomi ja Suomen kieli · Myöhäiskantasuomi ja Varhaiskantasuomi ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Nominatiivi ja Suomen kieli · Nominatiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Objekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli · Objekti (lauseenjäsen) ja Varhaiskantasuomi ·
Partitiivi
Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.
Partitiivi ja Suomen kieli · Partitiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Possessiivisuffiksi ja Suomen kieli · Possessiivisuffiksi ja Varhaiskantasuomi ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Saamelaiskielet ja Suomen kieli · Saamelaiskielet ja Varhaiskantasuomi ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Sija ja Suomen kieli · Sija ja Varhaiskantasuomi ·
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Suomen kieli ja Tavu · Tavu ja Varhaiskantasuomi ·
Translatiivi
Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on suuntasija, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.
Suomen kieli ja Translatiivi · Translatiivi ja Varhaiskantasuomi ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Suomen kieli ja Uralilaiset kielet · Uralilaiset kielet ja Varhaiskantasuomi ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Suomen kieli ja Verbi · Varhaiskantasuomi ja Verbi ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kieli ja Varhaiskantasuomi
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kieli ja Varhaiskantasuomi
- Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Varhaiskantasuomi
Vertailu Suomen kieli ja Varhaiskantasuomi
Suomen kieli on 295 suhteet, kun taas Varhaiskantasuomi on 44. niillä on yhteistä 30, Jaccard'in indeksi on 8.85% = 30 / (295 + 44).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kieli ja Varhaiskantasuomi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: