Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Suomen murteet
Suomen kieli ja Suomen murteet on 48 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Astevaihtelu, Diftongi, Englannin kieli, Etelä-Karjalan maakunta, Etelä-Pohjanmaan murre, Etelä-Savon maakunta, Frikatiivi, Geminaatta, Hämäläismurteet, Illatiivi, Imperfekti, Infinitiivi, Järviseudun seutukunta, Jyväskylä, Kaakkoismurteet, Kainuun maakunta, Karjalan kieli, Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet, Keski-Suomen maakunta, Kieliopillinen luku, Koillismaa, Konditionaali, Konsonantti, Kveenin kieli, Lainasana, Lounaismurteet, Luovutettu Karjala, Meänkieli, Murre, Myöhäiskantasuomi, ..., Nomini, Paino (kielitiede), Passiivi, Peräpohjalaiset murteet, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Savon maakunta, Pronomini, Ruotsi, Ruotsin kieli, Saamelaiskielet, Savolaismurteet, Suomenruotsalaiset, Tavu, Tornionlaakso, Venäjän kieli, Viron kieli, Vokaali, Yleiskieli. Laajenna indeksi (18 lisää) »
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Astevaihtelu ja Suomen kieli · Astevaihtelu ja Suomen murteet ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Suomen kieli · Diftongi ja Suomen murteet ·
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Englannin kieli ja Suomen kieli · Englannin kieli ja Suomen murteet ·
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.
Etelä-Karjalan maakunta ja Suomen kieli · Etelä-Karjalan maakunta ja Suomen murteet ·
Etelä-Pohjanmaan murre
Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre.
Etelä-Pohjanmaan murre ja Suomen kieli · Etelä-Pohjanmaan murre ja Suomen murteet ·
Etelä-Savon maakunta
Etelä-Savo on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Etelä-Savon maakunta ja Suomen kieli · Etelä-Savon maakunta ja Suomen murteet ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Frikatiivi ja Suomen kieli · Frikatiivi ja Suomen murteet ·
Geminaatta
Geminaatta eli kaksoiskonsonantti on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia.
Geminaatta ja Suomen kieli · Geminaatta ja Suomen murteet ·
Hämäläismurteet
Hämäläismurteiden puhuma-alue. 1. Perihämäläiset murteet 2. Etelähämäläiset murteet 3. Kaakkoishämäläiset murteet - 3A. Hollolan ryhmä - 3B. Porvoon ryhmä - 3C. Iitin ryhmä 4 Yläsatakuntalaiset murteet. Punaisella vinoviivoituksella on merkitty lounaiset välimurteet. Hämäläismurteet ovat suomen kielen länsimurteisiin kuuluvia murteita, joita puhutaan eteläpohjalaisten murteiden eteläpuolella, lounaismurteiden itäpuolella ja savolaismurteiden länsipuolella.
Hämäläismurteet ja Suomen kieli · Hämäläismurteet ja Suomen murteet ·
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Illatiivi ja Suomen kieli · Illatiivi ja Suomen murteet ·
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Imperfekti ja Suomen kieli · Imperfekti ja Suomen murteet ·
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Infinitiivi ja Suomen kieli · Infinitiivi ja Suomen murteet ·
Järviseudun seutukunta
Seutukunnan kunnat. Järviseudun seutukunta on yksi Suomen seutukunnista.
Järviseudun seutukunta ja Suomen kieli · Järviseudun seutukunta ja Suomen murteet ·
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Jyväskylä ja Suomen kieli · Jyväskylä ja Suomen murteet ·
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Kaakkoismurteet ja Suomen kieli · Kaakkoismurteet ja Suomen murteet ·
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Kainuun maakunta ja Suomen kieli · Kainuun maakunta ja Suomen murteet ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalan kieli ja Suomen kieli · Karjalan kieli ja Suomen murteet ·
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
250px Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ovat suomen kielen murteita, joita puhutaan Etelä-Pohjanmaan järviseudun pohjoispuolelta aina Peräpohjan eteläisimpään osaan asti.
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ja Suomen kieli · Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ja Suomen murteet ·
Keski-Suomen maakunta
Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta.
Keski-Suomen maakunta ja Suomen kieli · Keski-Suomen maakunta ja Suomen murteet ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Kieliopillinen luku ja Suomen kieli · Kieliopillinen luku ja Suomen murteet ·
Koillismaa
Koillismaan sijainti Suomessa Koillismaa on maantieteellinen alue, jonka muodostavat neljä kuntaa: Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa sijaitsevat Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo sekä Peräpohjolassa Lapin maakunnan eteläosassa sijaitseva Posio.
Koillismaa ja Suomen kieli · Koillismaa ja Suomen murteet ·
Konditionaali
Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.
Konditionaali ja Suomen kieli · Konditionaali ja Suomen murteet ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Konsonantti ja Suomen kieli · Konsonantti ja Suomen murteet ·
Kveenin kieli
Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.
Kveenin kieli ja Suomen kieli · Kveenin kieli ja Suomen murteet ·
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Lainasana ja Suomen kieli · Lainasana ja Suomen murteet ·
Lounaismurteet
Lounaismurteiden levinneisyysalue Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio Vihti–Turku–Merikarvia) puhuttuja suomen kielen murteita.
Lounaismurteet ja Suomen kieli · Lounaismurteet ja Suomen murteet ·
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Luovutettu Karjala ja Suomen kieli · Luovutettu Karjala ja Suomen murteet ·
Meänkieli
Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.
Meänkieli ja Suomen kieli · Meänkieli ja Suomen murteet ·
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Murre ja Suomen kieli · Murre ja Suomen murteet ·
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Myöhäiskantasuomi ja Suomen kieli · Myöhäiskantasuomi ja Suomen murteet ·
Nomini
Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.
Nomini ja Suomen kieli · Nomini ja Suomen murteet ·
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Paino (kielitiede) ja Suomen kieli · Paino (kielitiede) ja Suomen murteet ·
Passiivi
Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.
Passiivi ja Suomen kieli · Passiivi ja Suomen murteet ·
Peräpohjalaiset murteet
Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen.
Peräpohjalaiset murteet ja Suomen kieli · Peräpohjalaiset murteet ja Suomen murteet ·
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Pohjois-Karjalan maakunta ja Suomen kieli · Pohjois-Karjalan maakunta ja Suomen murteet ·
Pohjois-Savon maakunta
Pohjois-Savo (ruots. Norra Savolax, vuoteen 1998 Savon maakunta) on yksi Suomen 19 maakunnasta.
Pohjois-Savon maakunta ja Suomen kieli · Pohjois-Savon maakunta ja Suomen murteet ·
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Pronomini ja Suomen kieli · Pronomini ja Suomen murteet ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen kieli · Ruotsi ja Suomen murteet ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Ruotsin kieli ja Suomen kieli · Ruotsin kieli ja Suomen murteet ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Saamelaiskielet ja Suomen kieli · Saamelaiskielet ja Suomen murteet ·
Savolaismurteet
Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
Savolaismurteet ja Suomen kieli · Savolaismurteet ja Suomen murteet ·
Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.
Suomen kieli ja Suomenruotsalaiset · Suomen murteet ja Suomenruotsalaiset ·
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Suomen kieli ja Tavu · Suomen murteet ja Tavu ·
Tornionlaakso
Lapissa. Tornionlaakso (joskus myös Torniojokilaakso) on maantieteellinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa.
Suomen kieli ja Tornionlaakso · Suomen murteet ja Tornionlaakso ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen kieli ja Venäjän kieli · Suomen murteet ja Venäjän kieli ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Suomen kieli ja Viron kieli · Suomen murteet ja Viron kieli ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Suomen kieli ja Vokaali · Suomen murteet ja Vokaali ·
Yleiskieli
Yleiskieli (kutsutaan myös standardikieli) on kaikille kielen puhujille yhteinen kielimuoto.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kieli ja Suomen murteet
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kieli ja Suomen murteet
- Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Suomen murteet
Vertailu Suomen kieli ja Suomen murteet
Suomen kieli on 295 suhteet, kun taas Suomen murteet on 132. niillä on yhteistä 48, Jaccard'in indeksi on 11.24% = 48 / (295 + 132).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kieli ja Suomen murteet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
