Yhtäläisyyksiä Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalaiset
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalaiset on 24 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Eteläviron kieli, Inkeroisen kieli, Itämerensuomalaiset kansat, Itämeri, Kantasuomi, Karjalan kieli, Kveenin kieli, Latvia, Liivin kieli, Lyydin kieli, Meänkieli, Myöhäiskantasuomi, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomen kieli, Suomi, Uralilaiset kielet, Varhaiskantasuomi, Vatja, Võro, Venäjä, Vepsäläiset, Vepsän kieli, Viro, Viron kieli.
Eteläviron kieli
Eteläviron (võro, seto, Mulgin murre ja Tarton murre sekä sammuneet Leivun murre, Lutsin murre ja Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Eteläviron kieli (eteläviroksi lõunaeesti kiil) tai eteläviron murreryhmä tai eteläviron murteet tai Tarton kieli on Kaakkois-Virossa puhuttava itämerensuomalainen alkuperäiskieli tai viron kielen murreryhmä, johon kuuluu neljä alueellista päämuotoa: Mulgin ja Tarton murteet sekä võron ja seton kielet.
Eteläviron kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Eteläviron kieli ja Suomalaiset ·
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Inkeroisen kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Inkeroisen kieli ja Suomalaiset ·
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Itämerensuomalaiset kansat ja Itämerensuomalaiset kielet · Itämerensuomalaiset kansat ja Suomalaiset ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämerensuomalaiset kielet ja Itämeri · Itämeri ja Suomalaiset ·
Kantasuomi
Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.
Itämerensuomalaiset kielet ja Kantasuomi · Kantasuomi ja Suomalaiset ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Karjalan kieli · Karjalan kieli ja Suomalaiset ·
Kveenin kieli
Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.
Itämerensuomalaiset kielet ja Kveenin kieli · Kveenin kieli ja Suomalaiset ·
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Itämerensuomalaiset kielet ja Latvia · Latvia ja Suomalaiset ·
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Liivin kieli · Liivin kieli ja Suomalaiset ·
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Itämerensuomalaiset kielet ja Lyydin kieli · Lyydin kieli ja Suomalaiset ·
Meänkieli
Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.
Itämerensuomalaiset kielet ja Meänkieli · Meänkieli ja Suomalaiset ·
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Myöhäiskantasuomi · Myöhäiskantasuomi ja Suomalaiset ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomalaiset ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli · Suomalaiset ja Suomen kieli ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomi · Suomalaiset ja Suomi ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Suomalaiset ja Uralilaiset kielet ·
Varhaiskantasuomi
Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Varhaiskantasuomi · Suomalaiset ja Varhaiskantasuomi ·
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Itämerensuomalaiset kielet ja Vatja · Suomalaiset ja Vatja ·
Võro
Võron levinneisyysalue: Võrun maakunta ja setukaisten alue niiden historiallisten rajojen mukaan. Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Võro · Suomalaiset ja Võro ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Venäjä · Suomalaiset ja Venäjä ·
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Itämerensuomalaiset kielet ja Vepsäläiset · Suomalaiset ja Vepsäläiset ·
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Itämerensuomalaiset kielet ja Vepsän kieli · Suomalaiset ja Vepsän kieli ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Viro · Suomalaiset ja Viro ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Viron kieli · Suomalaiset ja Viron kieli ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalaiset
- Mitä heillä on yhteistä Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalaiset
- Yhtäläisyyksiä Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalaiset
Vertailu Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalaiset
Itämerensuomalaiset kielet on 58 suhteet, kun taas Suomalaiset on 167. niillä on yhteistä 24, Jaccard'in indeksi on 10.67% = 24 / (58 + 167).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalaiset. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: