Sisällysluettelo
39 suhteet: Aavikko, Afrikanpalmunäätä, Aitotumaiset, Australia, Caniformia, Dingo, Eläimet, Eväjalkaiset, Feliformia, Hyeenat, Hylkeet, Isopanda, Järvi, Joki, Karhut, Kasvinsyöjä, Kissaeläimet, Koiraeläimet, Korvahylkeet, Kultapanda, Lihansyöjä, Luettelo petoeläimistä, Madagaskarin petoeläimet, Mangustit, Metsä, Mursu, Näätäeläimet, Nisäkkäät, Pensasaro, Puolikarhut, Pussieläimet, Pussipedot, Saalistus, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Sivettieläimet, Skunkit, Tundra, Vuori.
Aavikko
Hiekkadyynejä aavikolla Sora-aavikkoa eli ''regiä'' Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus.
Katsoa Petoeläimet ja Aavikko
Afrikanpalmunäätä
Afrikanpalmunäätä (Nandinia binotata) on Keski-Afrikassa elävä petoeläin, sukunsa ja heimonsa (afrikanpalmunäädät, Nandiniidae) ainoa laji.
Katsoa Petoeläimet ja Afrikanpalmunäätä
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Katsoa Petoeläimet ja Aitotumaiset
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Katsoa Petoeläimet ja Australia
Caniformia
Caniformia tai Canoidea on koiramaisten petoeläinten muodostama alalahko petoeläinten lahkossa (Carnivora).
Katsoa Petoeläimet ja Caniformia
Dingo
Dingo eli australianvillikoira on Australiassa elävä villikoira.
Katsoa Petoeläimet ja Dingo
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Katsoa Petoeläimet ja Eläimet
Eväjalkaiset
Eväjalkaiset eli hylje-eläimet (Pinnipedia) on suurikokoisten merinisäkkäiden ryhmä, joka koostuu kolmesta heimosta: hylkeet (Phocidae), korvahylkeet (Otaridae) ja mursut (Odobenidae).
Katsoa Petoeläimet ja Eväjalkaiset
Feliformia
Feliformia on toinen petoeläinten lahkon kahdesta alalahkoista.
Katsoa Petoeläimet ja Feliformia
Hyeenat
Hyeenat (Hyaenidae) on petoeläinten heimo.
Katsoa Petoeläimet ja Hyeenat
Hylkeet
Hylkeet (Phocidae) on eväjalkaisiin kuuluva vedessä elävien petoeläinten heimo, johon kuuluu 19 nykyisin elävää lajia.
Katsoa Petoeläimet ja Hylkeet
Isopanda
Isopanda (Ailuropoda melanoleuca), jota kutsutaan myös nimillä bambukarhu, panda, pandakarhu ja jättiläispanda, on Kiinassa elävä nisäkäslaji.
Katsoa Petoeläimet ja Isopanda
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Katsoa Petoeläimet ja Järvi
Joki
Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.
Katsoa Petoeläimet ja Joki
Karhut
Karhut (Ursidae) on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo.
Katsoa Petoeläimet ja Karhut
Kasvinsyöjä
Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja. Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista.
Katsoa Petoeläimet ja Kasvinsyöjä
Kissaeläimet
Kissaeläimet (Felidae) on petoeläinten lahkoon kuuluva heimo, joka jakaantuu kahteen alaheimoon: ”pieniin” kissoihin ja ”isoihin” kissoihin.
Katsoa Petoeläimet ja Kissaeläimet
Koiraeläimet
Kojootti (''Canis latrans'') Harjasusi (''Chrysocyon brachyurus'') Supikoira (''Nyctereutes procyonoides'') Pensaskoira (''Speothos venaticus'') Blanfordinkettu (''Vulpes cana'') Koiraeläimet (Canidae) on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo, johon kuuluu hieman yli 30 lajia.
Katsoa Petoeläimet ja Koiraeläimet
Korvahylkeet
Afrikanmerikarhu (''Arctocephalus pusillus'') Stellerinmerileijona (''Eumetopias jubatus'') Korvahylkeet eli haaremihylkeet (Otariidae) on petoeläimiin kuuluva nisäkäsheimo.
Katsoa Petoeläimet ja Korvahylkeet
Kultapanda
Kultapanda (Ailurus fulgens) eli pikkupanda tai kissakarhu on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäslaji.
Katsoa Petoeläimet ja Kultapanda
Lihansyöjä
Leijonalla on tyypilliset lihansyöjän hampaat. Kihokki houkuttelee hyönteisiä. Lihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä.
Katsoa Petoeläimet ja Lihansyöjä
Luettelo petoeläimistä
Tämä on luettelo petoeläinten (Carnivora) lahkoon kuuluvista nisäkkäiden alalahkoista, heimoista, alaheimoista, suvuista ja lajeista.
Katsoa Petoeläimet ja Luettelo petoeläimistä
Madagaskarin petoeläimet
Madagaskarin petoeläimetVirta-Kovanen, Suvi: Fossa – Madagaskarin taitava kiipeilijä.
Katsoa Petoeläimet ja Madagaskarin petoeläimet
Mangustit
Mangustit (Herpestidae) on petoeläimiin (Carnivora) kuuluva nisäkäsheimo.
Katsoa Petoeläimet ja Mangustit
Metsä
Suomalaista mäntymetsää Porissa. Talvista metsää Ranualla. Hochharzin kansallispuiston metsää Saksassa. Fatu Hivan saarella Ranskan Polynesiassa. Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.
Katsoa Petoeläimet ja Metsä
Mursu
Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji.
Katsoa Petoeläimet ja Mursu
Näätäeläimet
Näätäeläimet (Mustelidae) on lajien määrällä mitattuna suurin petoeläinten lahkoon kuuluva heimo.
Katsoa Petoeläimet ja Näätäeläimet
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Katsoa Petoeläimet ja Nisäkkäät
Pensasaro
Amerikan pensasaroa Pohjois-Amerikan puoliaavikon saguaro-kaktusmetsää ja pensaikkoa Pensasaro on aluetta, missä kasvaa kuivuutta kestäviä ruohoja ja pensaita tasaisena mattona tiheällä peitteelläUusi iso Atlas, Sven Lidman, luova johtaja Sten Pettersson.
Katsoa Petoeläimet ja Pensasaro
Puolikarhut
Puolikarhujen (Procyonidae) heimoon kuuluu 18 lajia, jotka kaikki asuvat Amerikan lauhkeissa ja trooppisissa osissa.
Katsoa Petoeläimet ja Puolikarhut
Pussieläimet
Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.
Katsoa Petoeläimet ja Pussieläimet
Pussipedot
Pussipedot (Dasyuromorphia) on pussieläinlahko, johon kuuluvat melkein kaikki Australiassa elävät lihansyöjät, kuten pussinäädät, pussimuurahaiskarhu, uhanalainen pussiahma ja hiljattain sukupuuttoon kuollut pussihukka.
Katsoa Petoeläimet ja Pussipedot
Saalistus
Nuori haukka syömässä pientä jyrsijää. Saalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita.
Katsoa Petoeläimet ja Saalistus
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Katsoa Petoeläimet ja Selkäjänteiset
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Katsoa Petoeläimet ja Selkärankaiset
Sivettieläimet
Sivettieläimet (Viverridae) on petoeläinten heimo, johon kuuluvat muun muassa sivettikissat, genetit ja linsangit.
Katsoa Petoeläimet ja Sivettieläimet
Skunkit
Haisunäädät eli skunkit (heimo Mephitidae) ovat keskikokoisia, tyypillisesti musta-valkoturkkisia nisäkkäitä.
Katsoa Petoeläimet ja Skunkit
Tundra
Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.
Katsoa Petoeläimet ja Tundra
Vuori
Mount Everest, maapallon korkein vuori Matterhorn auringonlaskussa, Sveitsin Alpit Fuji, Japanin korkein vuori Hokusain puupiirroksessa Vuori on ympäröivää aluetta selvästi korkeampi pinnanmuoto.
Katsoa Petoeläimet ja Vuori
Tunnetaan myös nimellä Carnivora, Fissipedia, Maapedot, Petoeläin, Petonisäkkäät, Petonisäkäs, Pienpeto.