Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Neuvostoliitto ja Sosialismi
Neuvostoliitto ja Sosialismi on 47 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aasia, Adolf Hitler, Berliini, Bolševikit, Espanjan sisällissota, Glasnost, Helmikuun vallankumous, Ideologia, Imperialismi, Itä-Euroopan vallankumoukset 1989, Josif Stalin, Kansandemokratia, Kansanvihollinen, Kapitalismi, Kiina, Kolhoosi, Komintern, Kommunismi, Korean demokraattinen kansantasavalta, Kulakki, Kulutustavara, Kuuba, Kylmä sota, Latinalainen Amerikka, Lokakuun vallankumous, Marxismi-leninismi, Materialistinen historiankäsitys, NEP, Neuvostoliiton hajoaminen, Neuvostoliiton talousongelmat, ..., Osuuskunta, Perestroika, Porvaristo, Proletariaatin diktatuuri, Puna-armeija, Saksa, Sosialismi kiinalaisin erityispiirtein, Spartakistiliitto, Suunnitelmatalous, Toinen maailmansota, Unkarin kansantasavalta, Uskonnonvastaisuus, Valtio, Venäjä, Venäjän sisällissota, Viisivuotissuunnitelma, Vladimir Lenin. Laajenna indeksi (17 lisää) »
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Aasia ja Neuvostoliitto · Aasia ja Sosialismi ·
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Adolf Hitler ja Neuvostoliitto · Adolf Hitler ja Sosialismi ·
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Berliini ja Neuvostoliitto · Berliini ja Sosialismi ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Neuvostoliitto · Bolševikit ja Sosialismi ·
Espanjan sisällissota
Espanjan sisällissota käytiin vuosina 1936–1939 vapailla vaaleilla valitun Espanjan toisen tasavallan hallituksen (republicanos) ja kenraali Francisco Francon johtamien kansallismielisten (nacionalistas) kapinallisten välillä.
Espanjan sisällissota ja Neuvostoliitto · Espanjan sisällissota ja Sosialismi ·
Glasnost
Glasnost (kirjaimellisesti ”julkisuus”) viittaa poliittiseen avoimuuteen varsinkin 1980-luvun lopun Neuvostoliitossa.
Glasnost ja Neuvostoliitto · Glasnost ja Sosialismi ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun vallankumous ja Neuvostoliitto · Helmikuun vallankumous ja Sosialismi ·
Ideologia
Ideologia eli aatejärjestelmä tai aaterakennelma on ohjeelliseksi muodostunut aatteiden kokoelma, poliittinen näkökulma todellisuuteen tai kaavoittuneeksi muuttunut poliittinen käytäntö, joka heijastaa tietyn yksilön, ryhmän, yhteiskuntaluokan tai kulttuurin tarpeita ja pyrkimyksiä.
Ideologia ja Neuvostoliitto · Ideologia ja Sosialismi ·
Imperialismi
1900-luvun alussa 85 prosenttia maailman maapinta-alasta. Imperialismi tarkoittaa suurvallan pyrkimystä laajentaa omaa maa-aluettaan tai taloudellista vaikutusvaltaansa.
Imperialismi ja Neuvostoliitto · Imperialismi ja Sosialismi ·
Itä-Euroopan vallankumoukset 1989
Brandenburgin portin edessä 10. marraskuuta 1989. Itä-Euroopan vallankumoukset on tapahtumasarja, jossa itäblokin maiden kommunistipuolueet menettivät yksinvaltansa, ja jonka tuloksena lopulta siirryttiin valtiojohtoisesta suunnitelmataloudesta ja sosialismista monipuoluejärjestelmään ja markkinatalouteen.
Itä-Euroopan vallankumoukset 1989 ja Neuvostoliitto · Itä-Euroopan vallankumoukset 1989 ja Sosialismi ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Neuvostoliitto · Josif Stalin ja Sosialismi ·
Kansandemokratia
Kansantasavalta tai kansandemokratia on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa käytetty hallintomuoto.
Kansandemokratia ja Neuvostoliitto · Kansandemokratia ja Sosialismi ·
Kansanvihollinen
Kansanvihollinen (vrag naroda, suomeksi kirjoitettu myös erikseen kansan vihollinen) oli Neuvostoliitossa erityisesti Josif Stalinin valtakaudella käytetty termi, jolla haluttiin osoittaa henkilön tai ryhmän yleinen vihamielisyys Neuvostoliiton sisällä valtiota ja sen politiikkaa vastaan.
Kansanvihollinen ja Neuvostoliitto · Kansanvihollinen ja Sosialismi ·
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Kapitalismi ja Neuvostoliitto · Kapitalismi ja Sosialismi ·
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Kiina ja Neuvostoliitto · Kiina ja Sosialismi ·
Kolhoosi
Juutalainen kolhoosi Ukrainassa 1930-luvulla Kolhoosi eli yhteistoimintatila on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa ja joka toimii osuustoimintaperiaatteella.
Kolhoosi ja Neuvostoliitto · Kolhoosi ja Sosialismi ·
Komintern
Kommunistinen internationaali (lyhenne Komintern) oli vuosina 1919–1943 toiminut, Venäjän kommunistisen puolueen (bolševikit) aloitteesta perustettu kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena oli ”kansainvälisen porvariston” kukistaminen työväenluokan (proletariaatti) nimissä.
Komintern ja Neuvostoliitto · Komintern ja Sosialismi ·
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Kommunismi ja Neuvostoliitto · Kommunismi ja Sosialismi ·
Korean demokraattinen kansantasavalta
Korean demokraattinen kansantasavalta (Josŏn minjujuŭi inmin konghwaguk), epävirallisesti Pohjois-Korea (Puk-Chosŏn, Etelä-Koreassa käytetään myös nimeä Puk-Han), on valtio Itä-Aasiassa, Korean niemimaan pohjoisosassa.
Korean demokraattinen kansantasavalta ja Neuvostoliitto · Korean demokraattinen kansantasavalta ja Sosialismi ·
Kulakki
Kulakkeja rakentamassa latoa vuonna 1930. Kulakki (kulak, suom. nyrkki, bolševikeille kyläkapitalisti, keinottelija, pomo) oli Stalinin nimitys varakkaista talonpojista eli maanviljelijöistä, jotka jaoteltiin kolmeen eri ryhmään vaarallisuutensa mukaisesti.
Kulakki ja Neuvostoliitto · Kulakki ja Sosialismi ·
Kulutustavara
Kulutustavara on tuote, joka on tarkoitettu pääasiassa kuluttajille eikä niinkään tuotannon tarpeisiin.
Kulutustavara ja Neuvostoliitto · Kulutustavara ja Sosialismi ·
Kuuba
Kuuban tasavalta eli Kuuba on Karibialla sijaitseva saarivaltio, joka koostuu Kuuban pääsaaresta, pienemmästä Isla de la Juventudin saaresta sekä useista muista pienemmistä saarista.
Kuuba ja Neuvostoliitto · Kuuba ja Sosialismi ·
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Kylmä sota ja Neuvostoliitto · Kylmä sota ja Sosialismi ·
Latinalainen Amerikka
Latinalainen Amerikka. Latinalainen Amerikka on kulttuurillis-maantieteellinen alue, johon kuuluu Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan maita Meksikosta Etelä-Amerikan eteläkärkeen.
Latinalainen Amerikka ja Neuvostoliitto · Latinalainen Amerikka ja Sosialismi ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Neuvostoliitto · Lokakuun vallankumous ja Sosialismi ·
Marxismi-leninismi
Kenen mukaan? Käsite marxismi-leninismi (myös marksismi-leninismi;, ’leniniläinen marxismi’) oli NKP:n pääsihteeri J. V. Stalinin (1878–1953) käyttöön ottama nimitys Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ideologialle.
Marxismi-leninismi ja Neuvostoliitto · Marxismi-leninismi ja Sosialismi ·
Materialistinen historiankäsitys
Materialistinen historiankäsitys eli historiallinen materialismi”Historiallinen materialismi paremmin: materialistinen historiankäsitys.” on dialektisen materialismin mukainen yhteiskuntatieteellinen ja filosofinen teoria.
Materialistinen historiankäsitys ja Neuvostoliitto · Materialistinen historiankäsitys ja Sosialismi ·
NEP
NEP (eli 'uusi talouspolitiikka'Passinen, s. 4) on Neuvostoliitossa 1921–1928 harjoitettua talouspolitiikkaa, jolla oli tarkoitus saada maan talous kuntoon surkean sotakommunismin ajan jälkeen ja saada pysähtyneisyyden tilalle tehokkuutta, teollistumista, teknistä kehitystä, koulutusta ja uusi neuvostoihminen.
NEP ja Neuvostoliitto · NEP ja Sosialismi ·
Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.
Neuvostoliiton hajoaminen ja Neuvostoliitto · Neuvostoliiton hajoaminen ja Sosialismi ·
Neuvostoliiton talousongelmat
Öljyn maailmanmarkkinahinta 1970–2007. 1980-luvulla öljyn maailmanmarkkinahinta romahti. Saudi-Arabia ilmoitti muutoksesta öljypolitiikkaansa 13. syyskuuta 1985 ja öljyn maailmanmarkkinahinta romahti, kun Saudi-Arabian öljyntuotanto kasvoi kolminkertaiseksi. Neuvostoliiton talousongelmat käsittelee Neuvostoliitossa koettuja talouteen liittyviä ongelmia.
Neuvostoliiton talousongelmat ja Neuvostoliitto · Neuvostoliiton talousongelmat ja Sosialismi ·
Osuuskunta
Osuuskunta (lyhenne osk, aiemmin ok.) on yhtiömuoto, jonka avulla harjoitetaan osuustoimintaa.
Neuvostoliitto ja Osuuskunta · Osuuskunta ja Sosialismi ·
Perestroika
Perestroika-postimerkki vuodelta 1988. Perestroika tarkoittaa Mihail Gorbatšovin uskorenijen epäonnistumisen jälkeen alullepanemaa prosessia Neuvostoliitossa, jonka tarkoituksena sanottiin olevan taloudellisen järjestelmän uudistaminen.
Neuvostoliitto ja Perestroika · Perestroika ja Sosialismi ·
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Neuvostoliitto ja Porvaristo · Porvaristo ja Sosialismi ·
Proletariaatin diktatuuri
Proletariaatin diktatuuri on marxilaisuudessa esiintyvä käsite, joka tarkoittaa väkivaltaisen vallankumouksen seurauksena perustettavaa poliittista järjestelmää, jossa proletariaatti eli työväenluokka tai sitä edustava puolue on ainoa vallankäyttäjä.
Neuvostoliitto ja Proletariaatin diktatuuri · Proletariaatin diktatuuri ja Sosialismi ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Neuvostoliitto ja Puna-armeija · Puna-armeija ja Sosialismi ·
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Neuvostoliitto ja Saksa · Saksa ja Sosialismi ·
Sosialismi kiinalaisin erityispiirtein
Sosialismi kiinalaisin erityispiirtein on Kiinan kommunistisen puolueen, ja sitä kautta myös Kiinan kansantasavallan, virallinen pääideologia.
Neuvostoliitto ja Sosialismi kiinalaisin erityispiirtein · Sosialismi ja Sosialismi kiinalaisin erityispiirtein ·
Spartakistiliitto
Spartakistiliitto oli vasemmistolainen, marxilainen ja vallankumouksellinen järjestö, joka organisoitiin Saksassa ensimmäisen maailmansodan ja sen jälkeisinä poliittisesti epävakaina vuosina.
Neuvostoliitto ja Spartakistiliitto · Sosialismi ja Spartakistiliitto ·
Suunnitelmatalous
Suunnitelmatalous, ääritapauksissa tunnetaan myös nimellä komentotalous, tarkoittaa talouden valtiojohtoista kehittämistä.
Neuvostoliitto ja Suunnitelmatalous · Sosialismi ja Suunnitelmatalous ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota · Sosialismi ja Toinen maailmansota ·
Unkarin kansantasavalta
Unkarin kansantasavalta oli Unkarin valtion virallinen nimi vuosina 1949–1989, jolloin Unkarin kommunistisella puolueella oli johtava asema.
Neuvostoliitto ja Unkarin kansantasavalta · Sosialismi ja Unkarin kansantasavalta ·
Uskonnonvastaisuus
Uskonnonvastaisuus tarkoittaa kaikenlaisen uskonnon ja siihen kuuluvien uskomusten ja instituutioiden vastustamista.
Neuvostoliitto ja Uskonnonvastaisuus · Sosialismi ja Uskonnonvastaisuus ·
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Neuvostoliitto ja Valtio · Sosialismi ja Valtio ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Neuvostoliitto ja Venäjä · Sosialismi ja Venäjä ·
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Neuvostoliitto ja Venäjän sisällissota · Sosialismi ja Venäjän sisällissota ·
Viisivuotissuunnitelma
Viisivuotissuunnitelma on termi, jota monet valtiososialistiset maat (Neuvostoliitto, Kiina, Jugoslavia, Saksan demokraattinen tasavalta, Romania) ja muun muassa Intia, Pakistan, Nepal ja Korean demokraattinen kansantasavalta, Malesia, Argentiina, Saudi-Arabia, Iran ja Oman ovat käyttäneet tai käyttävät kansantalouden suunnitteluun.
Neuvostoliitto ja Viisivuotissuunnitelma · Sosialismi ja Viisivuotissuunnitelma ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Neuvostoliitto ja Vladimir Lenin · Sosialismi ja Vladimir Lenin ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Neuvostoliitto ja Sosialismi
- Mitä heillä on yhteistä Neuvostoliitto ja Sosialismi
- Yhtäläisyyksiä Neuvostoliitto ja Sosialismi
Vertailu Neuvostoliitto ja Sosialismi
Neuvostoliitto on 570 suhteet, kun taas Sosialismi on 306. niillä on yhteistä 47, Jaccard'in indeksi on 5.37% = 47 / (570 + 306).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Neuvostoliitto ja Sosialismi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
