Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliitto
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliitto on 169 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adolf Hitler, Afganistanin sota, Aleksei Kosygin, Andrei Ždanov, Araljärvi, Armenialaiset, Armenian sosialistinen neuvostotasavalta, Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta, Baltian maat, Berliini, Berliinin taistelu, Bessarabia, Bolševikit, Boris Jeltsin, Brežnevin oppi, Dziga Vertov, Espanjan sisällissota, Gennadi Janajev, Georgi Malenkov, Georgia, Georgian sosialistinen neuvostotasavalta, Glasnost, Grigori Zinovjev, Gulag, Helmikuun vallankumous, Itä-Euroopan vallankumoukset 1989, Itä-Preussi, Itärintama (toinen maailmansota), Itsenäisten valtioiden yhteisö, Josif Stalin, ..., Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta, Juri Andropov, Kansainliitto, Kansandemokratia, Kansanrintama, Kapitalismi, Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta, Kazakit, Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto, KGB, Kiina, Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta, Kirgiisit, Kolhoosi, Komintern, Kommunismi, Konstantin Tšernenko, Korean demokraattinen kansantasavalta, Korean sota, Krim, Kulakki, Kuriilit, Kuuba, Kylmä sota, Latvian sosialistinen neuvostotasavalta, Länsirintama (toinen maailmansota), Leninin mausoleumi, Leonid Brežnev, Lev Kamenev, Lev Trotski, Liettua, Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta, Liittovaltio, Lokakuun vallankumous, Luovutetut alueet, Maakaasu, Maatalouden kollektivisointi, Maikop, Maksim Gorki, Maksim Litvinov, Marshall-apu, Mihail Gorbatšov, Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta, Moldova, Moldovalaiset, Molotov–Ribbentrop-sopimus, Moskova, Moskovan Kreml, Moskovan valtionyliopisto, Nato, NEP, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliiton avaruusohjelma, Neuvostoliiton elokuva, Neuvostoliiton hajoaminen, Neuvostoliiton johtaja, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliiton kulttuuri, Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja, Neuvostoliiton politiikka, Neuvostoliiton rupla, Neuvostoliiton talous, Neuvostoliiton talousongelmat, Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991, Neuvostoliiton valtionpäämies, Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella, Nikita Hruštšov, Nikolai Buharin, Nikolai Podgornyi, NKVD, Oleksandr Dovženko, Operaatio Barbarossa, Panssarilaiva Potemkin (elokuva), Perestroika, Politbyroo, Prahan kevät, Puna-armeija, Puola, Puolan kansantasavalta, Puolan toinen tasavalta, Riian rauha, Romanian kuningaskunta, Romanian vallankumous 1989, Sahalin, Saksan demokraattinen tasavalta, Saksan miehitysvyöhykkeet, Samizdat, Sergei Eisenstein, Sikojenlahden maihinnousu, Siperia, Sosialismi, Sosialistinen realismi, Sputnik 1, Stalingradin taistelu, Stalinin vainot, Suomi, Suuri isänmaallinen sota, Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta, Talvisota, Tšekkoslovakia, Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus, Tbilisi, Toinen maailmansota, Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Turkestan, Turkmeenit, Turkmenistan, Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta, Ukrainalaiset, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, Unkarin kansannousu, Unkarin kansantasavalta, Uskonto Neuvostoliitossa, Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta, Uzbekit, Valko-Venäjä, Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, Valkovenäläiset, Varsovan liitto, Venäjä, Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän sisällissota, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Venäjän valkoinen armeija, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäläiset, Vietnamin sota, Viron sosialistinen neuvostotasavalta, Vladimir Lenin, Vladimir Majakovski, Volgograd, Vsevolod Pudovkin, Weimarin tasavalta, Ydinase, Yhdistyneet kansakunnat, Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (139 lisää) »
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Adolf Hitler ja Neuvostoliiton historia · Adolf Hitler ja Neuvostoliitto ·
Afganistanin sota
Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen tukeman Afganistanin demokraattisen tasavallan ja tätä vastustavien konservatiivisten muslimien ja heimojen välillä.
Afganistanin sota ja Neuvostoliiton historia · Afganistanin sota ja Neuvostoliitto ·
Aleksei Kosygin
Aleksei Kosygin 1967 Aleksei Nikolajevitš Kosygin (kyrillisesti Алексей Николаевич Косыгин, 21. helmikuuta 1904 Pietari – 18. joulukuuta 1980 Moskova) oli venäläinen poliitikko ja Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja eli pääministeri 1964–1980.
Aleksei Kosygin ja Neuvostoliiton historia · Aleksei Kosygin ja Neuvostoliitto ·
Andrei Ždanov
Andrei Ždanov. Andrei Aleksandrovitš Ždanov (26. helmikuuta (J: 14. helmikuuta) 1896 Mariupol – 31. elokuuta 1948 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja taideideologi.
Andrei Ždanov ja Neuvostoliiton historia · Andrei Ždanov ja Neuvostoliitto ·
Araljärvi
Araljärvi eli Aral oli laskujoeton suolajärvi Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella.
Araljärvi ja Neuvostoliiton historia · Araljärvi ja Neuvostoliitto ·
Armenialaiset
Armenialaiset (armeniaksi Hay tai Hai) ovat Kaukasukselta ja itäisestä Vähästä-Aasiasta kotoisin oleva kansa.
Armenialaiset ja Neuvostoliiton historia · Armenialaiset ja Neuvostoliitto ·
Armenian sosialistinen neuvostotasavalta
Armenian sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Armenian SNT, oli Neuvostoliiton osavaltio Kaukasiassa.
Armenian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton historia · Armenian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto ·
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Azerbaidžanin SNT (Azərbaycan Sovet Sosialist Respublikası, Azərbaycan SSR, AzSSR), käsitti nykyisen Azerbaidžanin alueen.
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton historia · Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Neuvostoliiton historia · Baltian maat ja Neuvostoliitto ·
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Berliini ja Neuvostoliiton historia · Berliini ja Neuvostoliitto ·
Berliinin taistelu
Taistelu Berliinistä (usein myös muodossa Berliinin sortuminen) oli toisen maailmansodan viimeisiä taisteluita Euroopassa.
Berliinin taistelu ja Neuvostoliiton historia · Berliinin taistelu ja Neuvostoliitto ·
Bessarabia
Bessarabian sijainti Bessarabia on muinainen maakunta Itä-Euroopassa, joka käsittää suurimman osan nykyisestä Moldovasta ja osan Ukrainasta.
Bessarabia ja Neuvostoliiton historia · Bessarabia ja Neuvostoliitto ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Neuvostoliiton historia · Bolševikit ja Neuvostoliitto ·
Boris Jeltsin
Boris Nikolajevitš Jeltsin (1. helmikuuta 1931 Butka, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 23. huhtikuuta 2007 (luettu 23.4.2007) Moskova, Venäjä) oli Venäjän ensimmäinen presidentti vuosina 1991–1999.
Boris Jeltsin ja Neuvostoliiton historia · Boris Jeltsin ja Neuvostoliitto ·
Brežnevin oppi
Leonid Brežnev. Brežnevin oppi on Neuvostoliiton johtajan Leonid Brežnevin mukaan nimetty sotilaallinen ja poliittinen doktriini, jonka mukaan toisten sosialististen maiden tulee puuttua asiaan, jos jokin niistä on luopumassa sosialismista.
Brežnevin oppi ja Neuvostoliiton historia · Brežnevin oppi ja Neuvostoliitto ·
Dziga Vertov
Dziga Vertov (syntyjään David Abelevitš Kaufman; 2. tammikuuta 1896 (J: 21. joulukuuta 1895) Białystok, Venäjän keisarikunta – 12. helmikuuta 1954 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen elokuva- ja uutiskatsausohjaaja.
Dziga Vertov ja Neuvostoliiton historia · Dziga Vertov ja Neuvostoliitto ·
Espanjan sisällissota
Espanjan sisällissota käytiin vuosina 1936–1939 vapailla vaaleilla valitun Espanjan toisen tasavallan hallituksen (republicanos) ja kenraali Francisco Francon johtamien kansallismielisten (nacionalistas) kapinallisten välillä.
Espanjan sisällissota ja Neuvostoliiton historia · Espanjan sisällissota ja Neuvostoliitto ·
Gennadi Janajev
Gennadi Ivanovitš Janajev (26. elokuuta 1937 – 24. syyskuuta 2010) oli venäläinen poliitikko.
Gennadi Janajev ja Neuvostoliiton historia · Gennadi Janajev ja Neuvostoliitto ·
Georgi Malenkov
Georgi Maksimilianovitš Malenkov (8. tammikuuta 1902 (J: 26. joulukuuta 1901) Orenburg – 14. tammikuuta 1988 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko, Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja (pääministeri) vuosina 1953–1955.
Georgi Malenkov ja Neuvostoliiton historia · Georgi Malenkov ja Neuvostoliitto ·
Georgia
Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.
Georgia ja Neuvostoliiton historia · Georgia ja Neuvostoliitto ·
Georgian sosialistinen neuvostotasavalta
Georgian sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Georgian SNT, suomeksi yleensä Gruusian SNT, oli nykyisen Georgian käsittänyt neuvostotasavalta.
Georgian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton historia · Georgian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto ·
Glasnost
Glasnost (kirjaimellisesti ”julkisuus”) viittaa poliittiseen avoimuuteen varsinkin 1980-luvun lopun Neuvostoliitossa.
Glasnost ja Neuvostoliiton historia · Glasnost ja Neuvostoliitto ·
Grigori Zinovjev
Grigori Zinovjev puhumassa vuonna 1920. Grigori Jevsejevitš Zinovjev (oikea nimi Ovsei-Geršon Aronovitš Radomyslski,; tunnettu myös nimellä Hirsch Apfelbaum; 23. syyskuuta (J: 11. syyskuuta) 1883 Jelisavetgrad, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Grigori Zinovjev ja Neuvostoliiton historia · Grigori Zinovjev ja Neuvostoliitto ·
Gulag
Rekonstruktio Perm-36 -vankileirin makuulavereista. Gulag tai GULAG (lyh., ’leirihallitus’, ’leiriasioiden keskusvirasto’) oli Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin NKVD:n osa, joka hallinnoi maan noin 30 000 ojennustyöleiriä.
Gulag ja Neuvostoliiton historia · Gulag ja Neuvostoliitto ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun vallankumous ja Neuvostoliiton historia · Helmikuun vallankumous ja Neuvostoliitto ·
Itä-Euroopan vallankumoukset 1989
Brandenburgin portin edessä 10. marraskuuta 1989. Itä-Euroopan vallankumoukset on tapahtumasarja, jossa itäblokin maiden kommunistipuolueet menettivät yksinvaltansa, ja jonka tuloksena lopulta siirryttiin valtiojohtoisesta suunnitelmataloudesta ja sosialismista monipuoluejärjestelmään ja markkinatalouteen.
Itä-Euroopan vallankumoukset 1989 ja Neuvostoliiton historia · Itä-Euroopan vallankumoukset 1989 ja Neuvostoliitto ·
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Itä-Preussi ja Neuvostoliiton historia · Itä-Preussi ja Neuvostoliitto ·
Itärintama (toinen maailmansota)
Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa.
Itärintama (toinen maailmansota) ja Neuvostoliiton historia · Itärintama (toinen maailmansota) ja Neuvostoliitto ·
Itsenäisten valtioiden yhteisö
Itsenäisten valtioiden yhteisö (lyh. IVY;, lyh. СНГ, SNG) on löyhästi organisoitunut useimpien entisen Neuvostoliiton neuvostotasavaltojen muodostama yhteisö.
Itsenäisten valtioiden yhteisö ja Neuvostoliiton historia · Itsenäisten valtioiden yhteisö ja Neuvostoliitto ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Neuvostoliiton historia · Josif Stalin ja Neuvostoliitto ·
Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta
Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta oli vuosien 1943 ja 1991 välillä Etelä-Euroopassa sijainnut sosialistinen valtio.
Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta ja Neuvostoliiton historia · Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta ja Neuvostoliitto ·
Juri Andropov
Juri Vladimirovitš Andropov (15. kesäkuuta (J: 2. kesäkuuta) 1914 luult. Nagutskoje, Stavropolin lähellä – 9. helmikuuta 1984 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja NKP:n pääsihteeri 12.
Juri Andropov ja Neuvostoliiton historia · Juri Andropov ja Neuvostoliitto ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Kansainliitto ja Neuvostoliiton historia · Kansainliitto ja Neuvostoliitto ·
Kansandemokratia
Kansantasavalta tai kansandemokratia on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa käytetty hallintomuoto.
Kansandemokratia ja Neuvostoliiton historia · Kansandemokratia ja Neuvostoliitto ·
Kansanrintama
Kansanrintama on poliittinen yhteistyömuodostelma, jossa kommunistit liittoutuivat sosiaalidemokraattien ja keskiryhmien, muun muassa liberaalien, kanssa vastustaakseen 1930-luvulla voimistunutta fasismia ja kansallissosialismia.
Kansanrintama ja Neuvostoliiton historia · Kansanrintama ja Neuvostoliitto ·
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Kapitalismi ja Neuvostoliiton historia · Kapitalismi ja Neuvostoliitto ·
Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta
Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Kazahstanin SNT oli nykyisen Kazakstanin alueen käsittävä neuvostotasavalta.
Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton historia · Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto ·
Kazakit
Kazakit (myös kazahit, qasaqit) ovat turkkilainen kansa Keski-Aasiassa, pääasiassa Kazakstanissa, sekä ympäröivillä alueilla kuten Venäjällä, Mongoliassa ja Kiinassa.
Kazakit ja Neuvostoliiton historia · Kazakit ja Neuvostoliitto ·
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto eli SEV oli vuosina 1949–1991 sosialististen valtioiden talousyhteisö ja vastine Euroopan talousyhteisölle.
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto ja Neuvostoliiton historia · Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto ja Neuvostoliitto ·
KGB
KGB, SNTL:n valtion turvallisuuskomitea oli Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi vuodesta 1954 vuoteen 1991.
KGB ja Neuvostoliiton historia · KGB ja Neuvostoliitto ·
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Kiina ja Neuvostoliiton historia · Kiina ja Neuvostoliitto ·
Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta
Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Kirgiisien SNT oli Neuvostoliiton osavaltio Keski-Aasiassa.
Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton historia · Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto ·
Kirgiisit
Kirgiisit ovat pääasiassa Kirgisiassa asuva etninen ryhmä.
Kirgiisit ja Neuvostoliiton historia · Kirgiisit ja Neuvostoliitto ·
Kolhoosi
Juutalainen kolhoosi Ukrainassa 1930-luvulla Kolhoosi eli yhteistoimintatila on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa ja joka toimii osuustoimintaperiaatteella.
Kolhoosi ja Neuvostoliiton historia · Kolhoosi ja Neuvostoliitto ·
Komintern
Kommunistinen internationaali (lyhenne Komintern) oli vuosina 1919–1943 toiminut, Venäjän kommunistisen puolueen (bolševikit) aloitteesta perustettu kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena oli ”kansainvälisen porvariston” kukistaminen työväenluokan (proletariaatti) nimissä.
Komintern ja Neuvostoliiton historia · Komintern ja Neuvostoliitto ·
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Kommunismi ja Neuvostoliiton historia · Kommunismi ja Neuvostoliitto ·
Konstantin Tšernenko
Konstantin Ustinovitš Tšernenko (24. syyskuuta (J: 11. syyskuuta) 1911 Bolšaja Tes, Siperia – 10. maaliskuuta 1985 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja NKP:n pääsihteeri 13. helmikuuta 1984 lähtien kuolemaansa asti.
Konstantin Tšernenko ja Neuvostoliiton historia · Konstantin Tšernenko ja Neuvostoliitto ·
Korean demokraattinen kansantasavalta
Korean demokraattinen kansantasavalta (Josŏn minjujuŭi inmin konghwaguk), epävirallisesti Pohjois-Korea (Puk-Chosŏn, Etelä-Koreassa käytetään myös nimeä Puk-Han), on valtio Itä-Aasiassa, Korean niemimaan pohjoisosassa.
Korean demokraattinen kansantasavalta ja Neuvostoliiton historia · Korean demokraattinen kansantasavalta ja Neuvostoliitto ·
Korean sota
Korean sota käytiin vuosina 1950–1953 Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korea) ja Korean tasavallan (Etelä-Korea) välillä.
Korean sota ja Neuvostoliiton historia · Korean sota ja Neuvostoliitto ·
Krim
Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.
Krim ja Neuvostoliiton historia · Krim ja Neuvostoliitto ·
Kulakki
Kulakkeja rakentamassa latoa vuonna 1930. Kulakki (kulak, suom. nyrkki, bolševikeille kyläkapitalisti, keinottelija, pomo) oli Stalinin nimitys varakkaista talonpojista eli maanviljelijöistä, jotka jaoteltiin kolmeen eri ryhmään vaarallisuutensa mukaisesti.
Kulakki ja Neuvostoliiton historia · Kulakki ja Neuvostoliitto ·
Kuriilit
Kuriilit eli Kuriilien saaret (tai 千島列島, Chishima rettō, "Tuhansien saarten saaristo" tai 千島, Chishima, "Tuhannet saaret") on saaristo Japanin suuren pohjoissaaren Hokkaidōn sekä Venäjän Kamtšatkan niemimaan välisellä alueella Tyynessämeressä.
Kuriilit ja Neuvostoliiton historia · Kuriilit ja Neuvostoliitto ·
Kuuba
Kuuban tasavalta eli Kuuba on Karibialla sijaitseva saarivaltio, joka koostuu Kuuban pääsaaresta, pienemmästä Isla de la Juventudin saaresta sekä useista muista pienemmistä saarista.
Kuuba ja Neuvostoliiton historia · Kuuba ja Neuvostoliitto ·
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Kylmä sota ja Neuvostoliiton historia · Kylmä sota ja Neuvostoliitto ·
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Latvian SNT oli kommunistien Latvian alueelle perustama hallinto.
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton historia · Latvian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto ·
Länsirintama (toinen maailmansota)
Länsirintama toisessa maailmansodassa viittaa liittoutuneiden ja akselivaltojen välisiin sotatoimiin Länsi-Euroopassa.
Länsirintama (toinen maailmansota) ja Neuvostoliiton historia · Länsirintama (toinen maailmansota) ja Neuvostoliitto ·
Leninin mausoleumi
Leninin mausoleumi on Neuvostoliiton ja bolševikkipuolueen perustajan Vladimir Iljitš Leninin hautamuistomerkki Punaisen torin varrella Moskovassa. Nykyinen rakennus on peräisin vuodelta 1930. Sen suunnitteli arkkitehti Aleksei Štšusev. Neuvostoliiton aikana mausoleumi toimi korokkeena, jolta vastaanotettiin sotilasparaateja, ja jonne politbyroon jäsenet nousivat kansan nähtäville juhlapäivinä. Mausoleumilla sijaitsivat myös Neuvostoliiton päävartio ja ikuinen tuli.
Leninin mausoleumi ja Neuvostoliiton historia · Leninin mausoleumi ja Neuvostoliitto ·
Leonid Brežnev
Leonid Iljitš Brežnev (19. joulukuuta 1906 (J: 6. joulukuuta 1906) Kamenskoje – 10. marraskuuta 1982 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja valtiojohtaja.
Leonid Brežnev ja Neuvostoliiton historia · Leonid Brežnev ja Neuvostoliitto ·
Lev Kamenev
Lev Borisovitš Kamenev (oik. Rosenfeld; 18. heinäkuuta (J: 6 heinäkuuta) 1883 Moskova, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Lev Kamenev ja Neuvostoliiton historia · Lev Kamenev ja Neuvostoliitto ·
Lev Trotski
Lev Davidovitš Trotski (alkuaan, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.
Lev Trotski ja Neuvostoliiton historia · Lev Trotski ja Neuvostoliitto ·
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Liettua ja Neuvostoliiton historia · Liettua ja Neuvostoliitto ·
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta eli Liettuan SNT oli vuodesta 1940 vuoteen 1990 yksi Neuvostoliittoon kuuluneista neuvostotasavalloista.
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton historia · Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto ·
Liittovaltio
Maailman liittovaltiot Liittovaltio eli federaatio on federalistinen valtio, joka koostuu useista sisäisistä itsehallinnollisista alueista, joilla voi olla oma kulttuuri-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikkansa.
Liittovaltio ja Neuvostoliiton historia · Liittovaltio ja Neuvostoliitto ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Neuvostoliiton historia · Lokakuun vallankumous ja Neuvostoliitto ·
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Luovutetut alueet ja Neuvostoliiton historia · Luovutetut alueet ja Neuvostoliitto ·
Maakaasu
Maakaasusäiliö Maakaasu eli luonnonkaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista (CH4) koostuva kaasu, joka on merkittävä fossiilinen polttoaine asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa.
Maakaasu ja Neuvostoliiton historia · Maakaasu ja Neuvostoliitto ·
Maatalouden kollektivisointi
Maatalouden kollektivisointi (kollektivointi) on Neuvostoliitossa ja joissakin muissa sosialistisissa maissa toteutettu maatilojen pakko-ottaminen yhteiskunnan haltuun, yksityisomistuksen lakkauttaminen ja yksityisten tilojen yhdistäminen suuriksi kollektiivitiloiksi (kolhoosit) tai valtiontiloiksi (sovhoosit).
Maatalouden kollektivisointi ja Neuvostoliiton historia · Maatalouden kollektivisointi ja Neuvostoliitto ·
Maikop
Maikop (adygeiksi Myequape) on Adygeian pääkaupunki maan keskiosassa, Kubanin sivujoki Belajajoen varrella Etelä-Venäjällä, Itä-Eurooppaan kuuluvan Pohjois-Kaukasian alueella.
Maikop ja Neuvostoliiton historia · Maikop ja Neuvostoliitto ·
Maksim Gorki
Maksim Gorki ((ven. горький, 'kitkerä'), oikealta nimeltään Aleksei Maksimovitš Peškov, (28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1868 Nižni Novgorod, Venäjän keisarikunta – 18. kesäkuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen, sittemmin neuvostovenäläinen kirjailija, poliittinen aktivisti ja kirjallisuuden sosialistisen realismin perustajia.
Maksim Gorki ja Neuvostoliiton historia · Maksim Gorki ja Neuvostoliitto ·
Maksim Litvinov
Maksim Maksimovitš Litvinov (syntyään Meir Henoch Mojszewicz Wallach-Finkelstein) (17. heinäkuuta (J: 5. heinäkuuta) 1876 – 31. joulukuuta 1951) oli neuvostoliittolainen valtiomies ja diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton ulkoministerinä vuosina 1930–1939.
Maksim Litvinov ja Neuvostoliiton historia · Maksim Litvinov ja Neuvostoliitto ·
Marshall-apu
Marshall-apu, Marshall-suunnitelma tai Euroopan jälleenrakennusohjelma oli Yhdysvaltain ensisijainen ohjelma Euroopan jälleenrakentamiseksi toisen maailmansodan jälkeen.
Marshall-apu ja Neuvostoliiton historia · Marshall-apu ja Neuvostoliitto ·
Mihail Gorbatšov
Mihail Sergejevitš Gorbatšov (2. maaliskuuta 1931 Privolnoje, Stavropolin aluepiiri, Neuvostoliitto – 30. elokuuta 2022 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viimeisenä pääsihteerinä vuosina 1985–1991 ja Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1988–1991.
Mihail Gorbatšov ja Neuvostoliiton historia · Mihail Gorbatšov ja Neuvostoliitto ·
Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta
Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Moldavian SNT oli nykyisen Moldovan alueen käsittänyt neuvostotasavalta.
Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton historia · Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto ·
Moldova
Moldova, virallisesti Moldovan tasavalta on sisämaavaltio Itä-Euroopassa.
Moldova ja Neuvostoliiton historia · Moldova ja Neuvostoliitto ·
Moldovalaiset
Moldovalaiset Moldovalaiset tai moldovanromanialaiset ovat lähinnä Moldovan alueella eli itäisessä Moldovan valtiossa ja läntisessä Romanian Moldovassa asuvat etniset romanialaiset, jotka puhuvat romanian kieltä.
Moldovalaiset ja Neuvostoliiton historia · Moldovalaiset ja Neuvostoliitto ·
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Vjatšeslav Molotov allekirjoittaa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan. Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23.
Molotov–Ribbentrop-sopimus ja Neuvostoliiton historia · Molotov–Ribbentrop-sopimus ja Neuvostoliitto ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Neuvostoliiton historia · Moskova ja Neuvostoliitto ·
Moskovan Kreml
Kreml yläviistosta. Moskovan Kreml on Moskovan keskustassa sijaitseva historiallinen linnoitus, kreml, jossa sijaitsevat merkittävimmät Venäjän hallintoelimet.
Moskovan Kreml ja Neuvostoliiton historia · Moskovan Kreml ja Neuvostoliitto ·
Moskovan valtionyliopisto
Moskovan valtionyliopiston päärakennus. Moskovan valtionyliopisto, koko nimeltään M. V. Lomonosovin Moskovan valtionyliopisto on Venäjän vanhin yhtäjaksoisesti toiminut yliopisto.
Moskovan valtionyliopisto ja Neuvostoliiton historia · Moskovan valtionyliopisto ja Neuvostoliitto ·
Nato
Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Nato ja Neuvostoliiton historia · Nato ja Neuvostoliitto ·
NEP
NEP (eli 'uusi talouspolitiikka'Passinen, s. 4) on Neuvostoliitossa 1921–1928 harjoitettua talouspolitiikkaa, jolla oli tarkoitus saada maan talous kuntoon surkean sotakommunismin ajan jälkeen ja saada pysähtyneisyyden tilalle tehokkuutta, teollistumista, teknistä kehitystä, koulutusta ja uusi neuvostoihminen.
NEP ja Neuvostoliiton historia · NEP ja Neuvostoliitto ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Neuvostoliiton historia · Neuvosto-Venäjä ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton avaruusohjelma
Molnija-tyypin satelliitti (yläoikea) ensimmäinen avaruusmönkijä, ''Lunohod 1'' (alaoikea) ensimmäinen avaruusasema, ''Saljut 1'' (vasemmalla) ensimmäinen modulaarinen avaruusasema, ''Mir'' (ylävasemmalla). Neuvostoliiton avaruusohjelma pohjautui venäläisen opettajan Konstantin Tsiolkovskin 1900-luvun alusta alkaen yksin tekemään tutkimustyöhön.
Neuvostoliiton avaruusohjelma ja Neuvostoliiton historia · Neuvostoliiton avaruusohjelma ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton elokuva
Elokuva Neuvostoliitossa oli varsinkin Neuvostoliiton valtion alkuvuosikymmeninä tärkeä propagandakeino aikansa uusimpana ja kiinnostavimpana joukkotiedotuksen välineenä.
Neuvostoliiton elokuva ja Neuvostoliiton historia · Neuvostoliiton elokuva ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.
Neuvostoliiton hajoaminen ja Neuvostoliiton historia · Neuvostoliiton hajoaminen ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton johtaja
Neuvostoliiton johtajat luotsasivat Neuvostoliittoa sen historian ajan 1922–1991.
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliiton johtaja · Neuvostoliiton johtaja ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue · Neuvostoliiton kommunistinen puolue ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton kulttuuri
Neuvostoliiton kulttuuri muodostui eri neuvostotasavaltojen kulttuureista.
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliiton kulttuuri · Neuvostoliiton kulttuuri ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja
Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja oli pääministeriä vastaava Neuvostoliiton hallituksen johtaja.
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja · Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton politiikka
Tämä artikkeli käsittelee Neuvostoliiton politiikkaa.
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliiton politiikka · Neuvostoliiton politiikka ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton rupla
Neuvostoliiton rupla oli Neuvostoliiton rahayksikkö vuosina 1923–1991.
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliiton rupla · Neuvostoliiton rupla ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton talous
Neuvostoliiton talous oli suunnitelmatalous, jossa toteutettiin marxilais-leninististä sosialismia.
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliiton talous · Neuvostoliiton talous ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton talousongelmat
Öljyn maailmanmarkkinahinta 1970–2007. 1980-luvulla öljyn maailmanmarkkinahinta romahti. Saudi-Arabia ilmoitti muutoksesta öljypolitiikkaansa 13. syyskuuta 1985 ja öljyn maailmanmarkkinahinta romahti, kun Saudi-Arabian öljyntuotanto kasvoi kolminkertaiseksi. Neuvostoliiton talousongelmat käsittelee Neuvostoliitossa koettuja talouteen liittyviä ongelmia.
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliiton talousongelmat · Neuvostoliiton talousongelmat ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991
Neuvostoliiton vallankaappausyritys tai Elokuun vallankaappaus (Avgustovski puttš) 19.–21.
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991 · Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991 ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliiton valtionpäämies
Neuvostoliiton valtionpäämies oli valtion muodollinen johtaja, jonka valta oli paljon vähäisempi kuin tosiasiallisella Neuvostoliiton johtajalla eli kommunistisen puolueen (NKP) pääsihteerillä.
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliiton valtionpäämies · Neuvostoliiton valtionpäämies ja Neuvostoliitto ·
Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella
Bush, presidentti Ronald Reagan ja Gorbatšov New Yorkissa 1988. Gorbatšovin aikakaudella pyrittiin uudistamaan Neuvostoliittoa, mikä ajoi maan valtataisteluun ja valtion hajoamiseen.
Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella · Neuvostoliitto ja Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella ·
Nikita Hruštšov
Nikita Sergejevitš Hruštšov (vanhentunut translitterointi Hruštšev) (15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1894 Kalinovka, Kurskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 11. syyskuuta 1971 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964.
Neuvostoliiton historia ja Nikita Hruštšov · Neuvostoliitto ja Nikita Hruštšov ·
Nikolai Buharin
Nikolai Buharin Nikolai Ivanovitš Buharin (9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1888 Moskova – 13. maaliskuuta 1938 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja marxilainen teoreetikko.
Neuvostoliiton historia ja Nikolai Buharin · Neuvostoliitto ja Nikolai Buharin ·
Nikolai Podgornyi
Nikolai Podgornyi Nikolai-Podgornyi Tampereella vuonna 1969. Nikolai Viktorovitš Podgornyi (18. helmikuuta (J: 5. helmikuuta) 1903 Karlovka – 12. tammikuuta 1983 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko.
Neuvostoliiton historia ja Nikolai Podgornyi · Neuvostoliitto ja Nikolai Podgornyi ·
NKVD
NKVD (sisäasiainkansankomissariaatti) oli Neuvostoliiton sisäministeriö, joka perustettiin Neuvosto-Venäjällä vuonna 1918.
NKVD ja Neuvostoliiton historia · NKVD ja Neuvostoliitto ·
Oleksandr Dovženko
Oleksandr Dovženkon muistomerkki Berliinissä Oleksandr Petrovytš Dovženko (10. syyskuuta (J: 29. elokuuta) 1894 Sosnytsja – 25. marraskuuta 1956 Moskova) oli ukrainalaissyntyinen neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja kirjailija.
Neuvostoliiton historia ja Oleksandr Dovženko · Neuvostoliitto ja Oleksandr Dovženko ·
Operaatio Barbarossa
Operaation kartta. Operaatio Barbarossa (’tapaus Barbarossa’) oli Saksan Neuvostoliittoon vuonna 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.
Neuvostoliiton historia ja Operaatio Barbarossa · Neuvostoliitto ja Operaatio Barbarossa ·
Panssarilaiva Potemkin (elokuva)
Panssarilaiva Potemkin on Sergei Eisensteinin vuonna 1925 ohjaama neuvostoliittolainen mykkäelokuva, jonka tuotti Goskino.
Neuvostoliiton historia ja Panssarilaiva Potemkin (elokuva) · Neuvostoliitto ja Panssarilaiva Potemkin (elokuva) ·
Perestroika
Perestroika-postimerkki vuodelta 1988. Perestroika tarkoittaa Mihail Gorbatšovin uskorenijen epäonnistumisen jälkeen alullepanemaa prosessia Neuvostoliitossa, jonka tarkoituksena sanottiin olevan taloudellisen järjestelmän uudistaminen.
Neuvostoliiton historia ja Perestroika · Neuvostoliitto ja Perestroika ·
Politbyroo
Poliittinen toimikunta eli politbyroo (’poliittinen toimisto’, lyh. политбюро́) on leniniläisten kommunististen puolueiden korkein toimeenpaneva elin, keskuskomitean vaikutusvaltaisimmista jäsenistä koottu osasto.
Neuvostoliiton historia ja Politbyroo · Neuvostoliitto ja Politbyroo ·
Prahan kevät
Prahan kevät päättyi Varsovan liiton joukkojen suorittamaan miehitykseen elokuussa 1968. Kuvassa miehitystä vastustavat tšekit kantavat Tšekkoslovakian lippua palavan panssarivaunun vieressä Prahassa. Prahan kevät oli joulukuussa 1967 alkanut kahdeksan kuukauden mittainen uudistusten ja vapautumisen ajanjakso Tšekkoslovakiassa.
Neuvostoliiton historia ja Prahan kevät · Neuvostoliitto ja Prahan kevät ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Neuvostoliiton historia ja Puna-armeija · Neuvostoliitto ja Puna-armeija ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Neuvostoliiton historia ja Puola · Neuvostoliitto ja Puola ·
Puolan kansantasavalta
Puolan kansantasavalta oli Puolan virallinen nimi vuodesta 1952 vuoteen 1990.
Neuvostoliiton historia ja Puolan kansantasavalta · Neuvostoliitto ja Puolan kansantasavalta ·
Puolan toinen tasavalta
Puolan tasavalta oli 1918 ensimmäisen maailmansodan lopussa Saksan tappion vuoksi saksalaisten miehittämälle alueelle ensimmäistä kertaa uudelleen muodostunut valtio, joka oli itsenäinen vuoteen 1939 saakka.
Neuvostoliiton historia ja Puolan toinen tasavalta · Neuvostoliitto ja Puolan toinen tasavalta ·
Riian rauha
Itäisen Keski-Euroopan rajat sopimuksen solmimisen jälkeen. Riian rauhansopimus solmittiin Riiassa 18.
Neuvostoliiton historia ja Riian rauha · Neuvostoliitto ja Riian rauha ·
Romanian kuningaskunta
Romanian kuningaskunta oli valtio, joka muodostui vuonna 1859 Moldovan ja Valakian ruhtinaskuntien yhdistyttyä.
Neuvostoliiton historia ja Romanian kuningaskunta · Neuvostoliitto ja Romanian kuningaskunta ·
Romanian vallankumous 1989
Romanian vallankumous viittaa 16.–25. joulukuuta 1989 kestäneisiin levottomuuksiin ja mellakoihin, jotka johtivat Romanian kommunistisen diktatuurin kukistumiseen.
Neuvostoliiton historia ja Romanian vallankumous 1989 · Neuvostoliitto ja Romanian vallankumous 1989 ·
Sahalin
Sahalin lähiympäristöineen. Sahalin on saari Tyynen valtameren luoteisrannikolla.
Neuvostoliiton historia ja Sahalin · Neuvostoliitto ja Sahalin ·
Saksan demokraattinen tasavalta
Saksan demokraattinen tasavalta (SDT;, DDR), epäviralliselta nimeltään Itä-Saksa, oli marxismi-leninismiä virallisena ideologianaan tunnustanut valtio, joka oli olemassa vuodesta 1949 vuoteen 1990.
Neuvostoliiton historia ja Saksan demokraattinen tasavalta · Neuvostoliitto ja Saksan demokraattinen tasavalta ·
Saksan miehitysvyöhykkeet
Saksan miehitysvyöhykkeet olivat toisen maailmansodan voittajavaltioiden liittoutuneiden neljä miehitysvyöhykettä Saksasta vuosina 1945–1949.
Neuvostoliiton historia ja Saksan miehitysvyöhykkeet · Neuvostoliitto ja Saksan miehitysvyöhykkeet ·
Samizdat
Puolalaisia samizdat-julkaisuja. Samizdat oli Neuvostoliitossa ja myös muissa sosialistisissa maissa harjoitettua maanalaista julkaisutoimintaa.
Neuvostoliiton historia ja Samizdat · Neuvostoliitto ja Samizdat ·
Sergei Eisenstein
Sergei Mihailovitš Eisenstein (23. tammikuuta (J.: 10. tammikuuta) 1898 Riika, Venäjän keisarikunta – 11. helmikuuta 1948 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja elokuvateoreetikko.
Neuvostoliiton historia ja Sergei Eisenstein · Neuvostoliitto ja Sergei Eisenstein ·
Sikojenlahden maihinnousu
Sikojenlahden maihinnousu (Invasión de Playa Girón tai Batalla de Girón) oli Yhdysvaltojen tukema yritys syöstä Fidel Castron hallitus vallasta CIA:n kuubalaispakolaisista kouluttamilla joukoilla vuonna 1961.
Neuvostoliiton historia ja Sikojenlahden maihinnousu · Neuvostoliitto ja Sikojenlahden maihinnousu ·
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Neuvostoliiton historia ja Siperia · Neuvostoliitto ja Siperia ·
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Neuvostoliiton historia ja Sosialismi · Neuvostoliitto ja Sosialismi ·
Sosialistinen realismi
Työläisiä, talonpoikia ja sotilaita kuvaava veistos Mao Zedongin mausoleumissa Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä. Sosialistinen realismi oli vuosina 1934–1991 Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa esiintynyt realismia edustava taidesuuntaus ja menetelmä, jonka tarkoituksena oli edistää sosialismin ja kommunismin päämääriä.
Neuvostoliiton historia ja Sosialistinen realismi · Neuvostoliitto ja Sosialistinen realismi ·
Sputnik 1
Sputnik 1 (Matkatoveri-1) oli ensimmäinen Maata kiertävä keinotekoinen satelliitti eli tekokuu.
Neuvostoliiton historia ja Sputnik 1 · Neuvostoliitto ja Sputnik 1 ·
Stalingradin taistelu
Englanninkielinen kartta Stalingradin taistelun rintamasta marras–joulukuussa 1942. Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan itärintaman taisteluiden käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista.
Neuvostoliiton historia ja Stalingradin taistelu · Neuvostoliitto ja Stalingradin taistelu ·
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Neuvostoliiton historia ja Stalinin vainot · Neuvostoliitto ja Stalinin vainot ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Neuvostoliiton historia ja Suomi · Neuvostoliitto ja Suomi ·
Suuri isänmaallinen sota
Äiti synnyinmaa''). Veistoksen korkeus on 62 metriä, museon piilottavan jalustarakennuksen kanssa 102 metriä. Alueella on sotahistoriallisen museon ja sotilaskalustonäyttelyn lisäksi myös sotilaiden ja partisaanien taistelulle sekä sodan ja keskitysleirien siviiliuhreille omistettuja monumentteja. Museo nimettiin uudelleen vuonna 2015; sen aikaisempi nimi oli Suuren isänmaallisen sodan museo. Suuri isänmaallinen sota on Venäjällä ja entisissä neuvostotasavalloissa (lukuun ottamatta Baltian maita, Georgiaa ja Ukrainaa) käytetty nimitys, jolla viitataan natsi-Saksan ja Neuvostoliiton väliseen sotaan toisen maailmansodan aikana.
Neuvostoliiton historia ja Suuri isänmaallinen sota · Neuvostoliitto ja Suuri isänmaallinen sota ·
Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta
Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Tadžikistanin SNT oli Neuvostoliiton osavaltio Keski-Aasiassa.
Neuvostoliiton historia ja Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta · Neuvostoliitto ja Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Neuvostoliiton historia ja Talvisota · Neuvostoliitto ja Talvisota ·
Tšekkoslovakia
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu oli Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1918–1992.
Neuvostoliiton historia ja Tšekkoslovakia · Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia ·
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
Onnettomuuspaikan sijainti kartalla. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui 26.
Neuvostoliiton historia ja Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus · Neuvostoliitto ja Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ·
Tbilisi
Tbilisi (aiemmin, joissakin kielissä Tiflis) on Georgian pääkaupunki ja suurin kaupunki.
Neuvostoliiton historia ja Tbilisi · Neuvostoliitto ja Tbilisi ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Neuvostoliiton historia ja Toinen maailmansota · Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota ·
Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, lyhyemmin Transkaukasian SFNT tai TSFNT (lyh. Закавказская СФСР tai ЗСФСР, Zakavkazskaja Sovetskaja Federativnaja Sotsialistitšeskaja Respublika, lyh. Zakavkazskaja SFSR tai ZSFSR) oli vuosina 1922–1936 olemassa ollut neuvostotasavalta, joka jaettiin vuonna 1936 Armenian sosialistisen neuvostotasavallan, Azerbaidžanin sosialistisen neuvostotasavallan ja Gruusian sosialistisen neuvostotasavallan kesken.
Neuvostoliiton historia ja Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Neuvostoliitto ja Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta ·
Turkestan
Varsinainen Turkestan tummemmalla värillä. Vaaleamman alueen jotkut katsovat kuuluneen mukaan niin sanottuun "Suur-Turkestaniin". Mahmud al-Kashgarin kartta turkinsukuisten asuma-alueesta 1000-luvulta Turkestan on noin kolmen miljoonan neliökilometrin laajuinen alue Keski-Aasiassa.
Neuvostoliiton historia ja Turkestan · Neuvostoliitto ja Turkestan ·
Turkmeenit
Turkmeenit (turkmeeniksi Түркменлер, Türkmenler) ovat noin kahdeksan miljoonainen turkinsukuinen keskiaasialainen kansa, joka elää pääasiassa Turkmenistanissa, Uzbekistanissa, Afganistanissa ja Koillis-Iranissa.
Neuvostoliiton historia ja Turkmeenit · Neuvostoliitto ja Turkmeenit ·
Turkmenistan
Turkmenistan ('turkmeenien maa', käytetään joskus epävirallista muotoa Turkmenia) on valtio Keski-Aasiassa.
Neuvostoliiton historia ja Turkmenistan · Neuvostoliitto ja Turkmenistan ·
Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta
Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta (Türkmenistan Sowet Sotsialistik Respublikasy), lyhyemmin Turkmenistanin SNT (Türkmenistan SSR, TürSSR), oli Neuvostoliiton osavaltio Keski-Aasiassa.
Neuvostoliiton historia ja Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta · Neuvostoliitto ja Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta ·
Ukrainalaiset
Ukrainalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Ukrainan valtiota.
Neuvostoliiton historia ja Ukrainalaiset · Neuvostoliitto ja Ukrainalaiset ·
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Ukrainan SNT, oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Neuvostoliiton historia ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta · Neuvostoliitto ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta ·
Unkarin kansannousu
Unkarin kansannousu oli Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinin kuolemaa vuonna 1953 seuranneen suojasään ja sisäisten uudistusten hitauden aiheuttaman tyytymättömyyden innoittama kansannousu Unkarin kommunistihallintoa vastaan vuonna 1956.
Neuvostoliiton historia ja Unkarin kansannousu · Neuvostoliitto ja Unkarin kansannousu ·
Unkarin kansantasavalta
Unkarin kansantasavalta oli Unkarin valtion virallinen nimi vuosina 1949–1989, jolloin Unkarin kommunistisella puolueella oli johtava asema.
Neuvostoliiton historia ja Unkarin kansantasavalta · Neuvostoliitto ja Unkarin kansantasavalta ·
Uskonto Neuvostoliitossa
Kristus Vapahtajan katedraali Moskovassa. Tämä artikkeli käsittelee uskontoa Neuvostoliitossa eli noin vuosina 1922–1991.
Neuvostoliiton historia ja Uskonto Neuvostoliitossa · Neuvostoliitto ja Uskonto Neuvostoliitossa ·
Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta
Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Uzbekistanin SNT, oli Neuvostoliiton osavaltio Keski-Aasiassa.
Neuvostoliiton historia ja Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta · Neuvostoliitto ja Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta ·
Uzbekit
Uzbekit ovat turkkilainen kansa, kotoisin laajemmalta Keski-Aasian alueelta ja kuuluvat sen suurimpiin turkkilaisiin etnisiin ryhmiin.
Neuvostoliiton historia ja Uzbekit · Neuvostoliitto ja Uzbekit ·
Valko-Venäjä
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.
Neuvostoliiton historia ja Valko-Venäjä · Neuvostoliitto ja Valko-Venäjä ·
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Valko-Venäjän SNT oli asukasluvultaan viidenneksi ja pinta-alaltaan kuudenneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Neuvostoliiton historia ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta · Neuvostoliitto ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta ·
Valkovenäläiset
Valkovenäläiset eli valkoruteenit ovat pääasiassa Valko-Venäjällä asuva kansa, joka on läheistä sukua ukrainalaisille ja venäläisille.
Neuvostoliiton historia ja Valkovenäläiset · Neuvostoliitto ja Valkovenäläiset ·
Varsovan liitto
Varsovan liitto, viralliselta nimeltään Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta (myös Varsovan sopimus), oli sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat 14.
Neuvostoliiton historia ja Varsovan liitto · Neuvostoliitto ja Varsovan liitto ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Neuvostoliiton historia ja Venäjä · Neuvostoliitto ja Venäjä ·
Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde
Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde oli eräs modernismin huomattavista avantgarde-ilmiöistä, jolla oli merkittävä vaikutus vuosien 1900 ja 1930 välillä mutta jonka kukoistuskausi ajoittui vuosille 1914–1922.
Neuvostoliiton historia ja Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde · Neuvostoliitto ja Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Neuvostoliiton historia ja Venäjän keisari · Neuvostoliitto ja Venäjän keisari ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Neuvostoliiton historia ja Venäjän keisarikunta · Neuvostoliitto ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Neuvostoliiton historia ja Venäjän sisällissota · Neuvostoliitto ja Venäjän sisällissota ·
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Neuvostoliiton historia ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Neuvostoliitto ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta ·
Venäjän valkoinen armeija
Venäjän valkoinen armeija tai Valkokaartit oli venäläinen monarkistiliike, joka taisteli Venäjän sisällissodassa (1918–1921) punaisia sekä niin sanottuja Vihreää armeijaa (nationalistit) ja Mustaa armeijaa (anarkistit) vastaan.
Neuvostoliiton historia ja Venäjän valkoinen armeija · Neuvostoliitto ja Venäjän valkoinen armeija ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Neuvostoliiton historia ja Venäjän väliaikainen hallitus · Neuvostoliitto ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Neuvostoliiton historia ja Venäläiset · Neuvostoliitto ja Venäläiset ·
Vietnamin sota
Vietnamin sota (myös Toinen Indokiinan sota,,, ”vastarintasota Yhdysvaltoja vastaan”) oli Vietnamissa vuosina 1955–1975 käyty sota, joka käytiin Pohjois- ja Etelä-Vietnamin valtioiden sekä kummankin osapuolen kansainvälisten liittolaisten välillä.
Neuvostoliiton historia ja Vietnamin sota · Neuvostoliitto ja Vietnamin sota ·
Viron sosialistinen neuvostotasavalta
Viron sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Viron SNT (suomeksi myös Eestin sosialistinen neuvostotasavalta tai Eestin SNT) oli Baltian maiden miehityksen myötä Viron tasavallan alueelle perustettu Neuvostoliiton jäsentasavalta.
Neuvostoliiton historia ja Viron sosialistinen neuvostotasavalta · Neuvostoliitto ja Viron sosialistinen neuvostotasavalta ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Neuvostoliiton historia ja Vladimir Lenin · Neuvostoliitto ja Vladimir Lenin ·
Vladimir Majakovski
Vladimir Vladimirovitš Majakovski; 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1893 Baghdati, Georgia, Venäjän keisarikunta – 14. huhtikuuta 1930 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen runoilija sekä futurismin runouden merkkihenkilö. Majakovski oli tulisieluinen vallankumousrunoilija, taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, joka nousi bolševikkien valtaannousun symboliksi. Myös maailmanlyriikassa hän on huomattava nimi poliittisen ja kantaa ottavan runouden saralla. Majakovskin tunnetuimpia teoksia on runoelma Pilvi housuissa. Hänen teoksiaan on suomentanut Arvo Turtiainen.
Neuvostoliiton historia ja Vladimir Majakovski · Neuvostoliitto ja Vladimir Majakovski ·
Volgograd
Volgograd on runsaan miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan varrella Itä-Euroopassa.
Neuvostoliiton historia ja Volgograd · Neuvostoliitto ja Volgograd ·
Vsevolod Pudovkin
Vsevolod Pudovkin Vsevolod Illarionovitš Pudovkin (28. helmikuuta (J: 16. helmikuuta) 1893 Penza, Venäjä – 30. kesäkuuta 1953 Riika, Latvian SNT) oli neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja, joka uudisti elokuvan kertomistapaa.
Neuvostoliiton historia ja Vsevolod Pudovkin · Neuvostoliitto ja Vsevolod Pudovkin ·
Weimarin tasavalta
Weimarin Saksa osavaltioineen. Weimarin tasavalta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta.
Neuvostoliiton historia ja Weimarin tasavalta · Neuvostoliitto ja Weimarin tasavalta ·
Ydinase
Operaatio Ivyn ''Mike''-pommin räjähdys. Ydinase (aiemmin myös atomiase) on pommi, joka saa räjähdysvoiman ydinfissiosta tai ydinfuusiosta.
Neuvostoliiton historia ja Ydinase · Neuvostoliitto ja Ydinase ·
Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.
Neuvostoliiton historia ja Yhdistyneet kansakunnat · Neuvostoliitto ja Yhdistyneet kansakunnat ·
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on yksi Yhdistyneiden kansakuntien päättävistä elimistä.
Neuvostoliiton historia ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto · Neuvostoliitto ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Neuvostoliiton historia ja Yhdysvallat · Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliitto
- Mitä heillä on yhteistä Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliitto
- Yhtäläisyyksiä Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliitto
Vertailu Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliitto
Neuvostoliiton historia on 394 suhteet, kun taas Neuvostoliitto on 570. niillä on yhteistä 169, Jaccard'in indeksi on 17.53% = 169 / (394 + 570).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Neuvostoliiton historia ja Neuvostoliitto. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
