Sisällysluettelo
260 suhteet: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Alamaa (Mikkeli), Anttola, Arkeologia, Asila (Mikkeli), Békéscsaba, Borås, Carl Ludvig Engel, Elokuvakerho, Emola, Esikunta, Etelä-Savon ammattiopisto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon maakunta, Haukivuoren kirjasto, Haukivuori, Helluntaiherätys, Helsingin yliopisto, Helsinki, Helsinki-Vantaan lentoasema, Herättäjäjuhlat, Hiirola, Hirvensalmi, Imatra, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen lääni, Itä-Suomen yliopisto, Jakomäki, Jalkaväkimuseo, Janne Kinnunen (yleisurheilija), Jatkosota, Josef Stenbäck, Jussi Jäppinen, Juva, Jyväskylä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kajaani, Kalevankangas (Mikkeli), Kalvitsan Urheilijat, Kampakeraaminen kulttuuri, Kangasniemi, Kansakoulu, Kansallinen Kokoomus, Kansallis-Osake-Pankki, Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto (Suomi), Kantatie, Kantatie 62, Kantatie 72, Karkialampi (varuskunta), ... Laajenna indeksi (210 lisää) »
- Etelä-Savon maakunnan kunnat
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (Aalto BIZ) on Aalto-yliopistoon kuuluva, akateemisesti itsenäinen kauppatieteisiin erikoistunut korkeakoulu.
Katsoa Mikkeli ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Alamaa (Mikkeli)
Alamaa on Mikkelissä sijaitseva kylä, joka on ollut aiemmin osa Mikkelin maalaiskuntaa.
Katsoa Mikkeli ja Alamaa (Mikkeli)
Anttola
Anttola on entinen Suomen kunta Etelä-Savossa.
Katsoa Mikkeli ja Anttola
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s.
Katsoa Mikkeli ja Arkeologia
Asila (Mikkeli)
Asila on Mikkelissä sijaitseva kylä, joka on ollut aiemmin osa Mikkelin maalaiskuntaa.
Katsoa Mikkeli ja Asila (Mikkeli)
Békéscsaba
Békéscsaba on kaupunki Kaakkois-Unkarissa Békésin läänissä, jonka pääkaupunki Békéscsaba on.
Katsoa Mikkeli ja Békéscsaba
Borås
Borås on Ruotsin entinen kaupunki ja nykyinen Boråsin kunnan keskustaajama.
Katsoa Mikkeli ja Borås
Carl Ludvig Engel
Johan Carl Ludvig Engel oli saksalainen arkkitehti, joka työskenteli vuodesta 1816 Suomen suuriruhtinaskunnassa.
Katsoa Mikkeli ja Carl Ludvig Engel
Elokuvakerho
Elokuvakerho on epäkaupallinen yhdistys tai järjestö, jonka tarkoituksena on välittää elokuvakulttuuria.
Katsoa Mikkeli ja Elokuvakerho
Emola
Emola on Mikkelin 7.
Katsoa Mikkeli ja Emola
Esikunta
Esikunta (lyhenne ”E”) tarkoittaa asevoimissa johto-organisaatiota, joka toimii komentajan apuna.
Katsoa Mikkeli ja Esikunta
Etelä-Savon ammattiopisto
Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) on monialainen ammatillinen oppilaitos, jonka toiminta käynnistyi uudistuneelta omistuspohjalta elokuussa 2009.
Katsoa Mikkeli ja Etelä-Savon ammattiopisto
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on yksi Suomen 15:stä ja samalla 4:stä kahden vastuualueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.
Katsoa Mikkeli ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Etelä-Savon maakunta
Etelä-Savo on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Katsoa Mikkeli ja Etelä-Savon maakunta
Haukivuoren kirjasto
Haukivuoren kirjasto on Mikkelin Haukivuoren pitäjän keskustassa (Asemankylä) toimiva yleinen kirjasto.
Katsoa Mikkeli ja Haukivuoren kirjasto
Haukivuori
Haukivuoren Asemankylää. Haukivuori on Etelä-Savossa sijainnut entinen Suomen kunta.
Katsoa Mikkeli ja Haukivuori
Helluntaiherätys
Helluntaiherätys eli helluntailaisuus on yksi suurimmista kristinuskon protestanttisista suunnista maailmassa.
Katsoa Mikkeli ja Helluntaiherätys
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Katsoa Mikkeli ja Helsingin yliopisto
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Katsoa Mikkeli ja Helsinki
Helsinki-Vantaan lentoasema
Porkkalan vuokra-alueen kohdalla. Helsinki-Vantaan lentoasema on Uudenmaan päälentoasema ja samalla koko Suomen suurin lentoasema.
Katsoa Mikkeli ja Helsinki-Vantaan lentoasema
Herättäjäjuhlat
Oulun herättäjäjuhlat 2011, juhlamessu. Herättäjäjuhlat on herännäisyyden eli körttiläisyyden suurin vuosittainen tapahtuma.
Katsoa Mikkeli ja Herättäjäjuhlat
Hiirola
Hiirola on Mikkelin kaupunkiin kuuluva kylä, noin 15 kilometriä Mikkelistä pohjoiseen.
Katsoa Mikkeli ja Hiirola
Hirvensalmi
Hirvensalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Mikkelin länsipuolella.
Katsoa Mikkeli ja Hirvensalmi
Imatra
Imatra on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa Kaakkois-Suomessa.
Katsoa Mikkeli ja Imatra
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Mikkelin lääninhallituksen talossa. Itä-Suomen aluehallintovirasto on yksi Suomen seitsemästä aluehallintovirastosta.
Katsoa Mikkeli ja Itä-Suomen aluehallintovirasto
Itä-Suomen lääni
Itä-Suomen lääni oli vuodesta 1997 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä.
Katsoa Mikkeli ja Itä-Suomen lääni
Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto (ISY,, lyhenne UEF) on Joensuussa ja Kuopiossa toimiva yliopisto.
Katsoa Mikkeli ja Itä-Suomen yliopisto
Jakomäki
Jakomäki on 1960-luvun lopulla valmistunut noin 5 600 asukkaan kerrostalolähiö Koillis-Helsingissä.
Katsoa Mikkeli ja Jakomäki
Jalkaväkimuseo
Jalkaväkimuseo on Mikkelin Nuijamiehen kaupunginosassa toimiva sotatieteellinen erikoismuseo.
Katsoa Mikkeli ja Jalkaväkimuseo
Janne Kinnunen (yleisurheilija)
Janne Kristian Kinnunen (s. 18. elokuuta 1970 Viitasaari) on suomalainen kuntajohtaja ja vuosina 1990–1997 kansallisella tasolla kilpaillut yleisurheilija.
Katsoa Mikkeli ja Janne Kinnunen (yleisurheilija)
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Katsoa Mikkeli ja Jatkosota
Josef Stenbäck
Luvian kirkko (1910) on tyypillinen Stenbäckin kansallisromanttinen graniittikirkko. luovutetussa Karjalassa. Heinäveden kirkko (1891) on Suomen suurimpia puukirkkoja. Se valmistui Stenbäckin kirkoista ensimmäisenä (joskin Hankasalmen kirkon rakentaminen aloitettiin aiemmin).
Katsoa Mikkeli ja Josef Stenbäck
Jussi Jäppinen
Jussi Jäppinen (s. 25. toukokuuta 1948 Joutseno) on suomalainen filosofian tohtori, graafinen suunnittelija, tietokirjailija, valokuvaaja ja tutkija.
Katsoa Mikkeli ja Jussi Jäppinen
Juva
Juva (vanh.) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.
Katsoa Mikkeli ja Juva
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Katsoa Mikkeli ja Jyväskylä
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) on 1.
Katsoa Mikkeli ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kajaani
Kajaani on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella.
Katsoa Mikkeli ja Kajaani
Kalevankangas (Mikkeli)
Kalevankangas on Mikkelin kolmas kaupunginosa, jonka nimi vahvistettiin vuonna 1951.
Katsoa Mikkeli ja Kalevankangas (Mikkeli)
Kalvitsan Urheilijat
Kalvitsan Urheilijat on mikkeliläinen yleisurheiluun keskittynyt urheiluseura, joka on perustettu vuonna 1926.
Katsoa Mikkeli ja Kalvitsan Urheilijat
Kampakeraaminen kulttuuri
ietf-kielikoodi.
Katsoa Mikkeli ja Kampakeraaminen kulttuuri
Kangasniemi
Meijerinlahden rantaa kirkonkylässä. Kunnantaloa. Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.
Katsoa Mikkeli ja Kangasniemi
Kansakoulu
Kansakoululaisia 1920-luvulla Kansakoulu oli Suomessa aluksi viisivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä.
Katsoa Mikkeli ja Kansakoulu
Kansallinen Kokoomus
Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.
Katsoa Mikkeli ja Kansallinen Kokoomus
Kansallis-Osake-Pankki
alt.
Katsoa Mikkeli ja Kansallis-Osake-Pankki
Kansallisarkisto
Helsingissä. Kansallisarkisto (lyhenne KA), (vuosina 1869–1994 Valtionarkisto ja vuosina 1816–1869 Senaatin arkisto) on valtion virasto, joka vastaa arkistotoimesta Suomen alueella.
Katsoa Mikkeli ja Kansallisarkisto
Kansalliskirjasto (Suomi)
Kansalliskirjasto (ruots. Nationalbiblioteket), aiemmin Helsingin yliopiston kirjasto, on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto.
Katsoa Mikkeli ja Kansalliskirjasto (Suomi)
Kantatie
Kantatiet merkitty kartalle keltaisella värillä. kantatietä 42. Kantatien numero­merkki vuoteen 1994 asti. Kantatiet (lyhenne kt; ruots. stamväg) ovat Suomen tieverkon maanteitä, jotka täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä.
Katsoa Mikkeli ja Kantatie
Kantatie 62
Kantatie 62 Kantatie 62 on Kaakkois-Suomessa Mikkelistä Imatran rajanylityspaikalle kulkeva kantatie.
Katsoa Mikkeli ja Kantatie 62
Kantatie 72
Kantatie 72 on Mikkelistä Pieksämäen kautta Suonenjoelle kulkeva kantatie.
Katsoa Mikkeli ja Kantatie 72
Karkialampi (varuskunta)
Vanhoja vaunuja varuskunta-alueen Panssarikumpareella. Myöhemmin entisen aliupseerikoulun läheinen alue aidattiin selvästi sotilasalueeksi ja panssariajoneuvot poistettiin Karkialampi on Mikkelin Karkialammella toiminut, Mikkelin keskustasta noin neljä kilometriä luoteeseen, Jyväskyläntien itäpuolella sijainnut Mikkelin varuskunta.
Katsoa Mikkeli ja Karkialampi (varuskunta)
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katsoa Mikkeli ja Katolinen kirkko
Kattilansilta
Kattilansilta on Mikkelin 12.
Katsoa Mikkeli ja Kattilansilta
Kaukola (Mikkeli)
Kaukola on Mikkelin 4.
Katsoa Mikkeli ja Kaukola (Mikkeli)
Kauppakeskus Akseli
Kauppakeskuksen sisätiloja. Kauppakeskus Akseli on Mikkelissä Savilahden kaupunginosassa Hallitustorin luoteiskulmalla sijaitseva kauppakeskus.
Katsoa Mikkeli ja Kauppakeskus Akseli
Kauppakeskus Stella
Kauppakeskus Stella on Mikkelin keskustassa sijaitseva, Osuuskauppa Suur-Savon omistama kauppakeskus.
Katsoa Mikkeli ja Kauppakeskus Stella
Kauppala
Kauppala on eräs aikaisempaan kunnallishallintoon kuulunut käsite Suomessa ja Ruotsissa.
Katsoa Mikkeli ja Kauppala
Kävelykatu
Turussa. Kuva vuodelta 2008. Kävelykatua Suomessa tarkoittava liikennemerkki. Edellisen tieliikennelain (2006-2020) mukainen kävelykadun liikennemerkki. Kävelyaluetta ilmaiseva virolainen liikennemerkki. Kävelykatu (promenadi) on katu, joka on tarkoitettu jalankulkuun ja pyöräilyyn.
Katsoa Mikkeli ja Kävelykatu
Kenkäveronniemi
Kenkäveronniemi on Mikkelin 16.
Katsoa Mikkeli ja Kenkäveronniemi
Keskustaajama
Keskustaajama tarkoittaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa taajamaa, jossa kunnan hallinto sijaitsee tai joka on talouden kannalta merkittävä.
Katsoa Mikkeli ja Keskustaajama
Kirjala
Kirjala on Mikkelin 6.
Katsoa Mikkeli ja Kirjala
Kirkonkirja
Kirkonkirja Kirkonkirjat ovat seurakuntien ylläpitämä luettelo seurakunnan jäsenistä ja sen alueen kirkollisista toimituksista.
Katsoa Mikkeli ja Kirkonkirja
Korkeakoulu
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen.
Katsoa Mikkeli ja Korkeakoulu
Kouvola
Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.
Katsoa Mikkeli ja Kouvola
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Katsoa Mikkeli ja Kristinusko
Kunnallisvaalit 1976
Kunnallisvaalit järjestettiin Suomen kunnissa 17.–18.
Katsoa Mikkeli ja Kunnallisvaalit 1976
Kunnallisvaalit 1980
Kunnallisvaalit järjestettiin Suomessa 19.– 20. lokakuuta 1980.
Katsoa Mikkeli ja Kunnallisvaalit 1980
Kunnallisvaalit 1984
Kunnallisvaalien 1984 varsinaiset vaalipäivät olivat 21.-22.10.1984 Vaalien äänestysaktiivisuus jäi yli neljä prosenttiyksikköä heikommaksi kuin vuonna 1980.
Katsoa Mikkeli ja Kunnallisvaalit 1984
Kunnallisvaalit 1988
Kunnallisvaalit 1988 olivat Suomessa 15.–16. lokakuuta 1988 järjestetyt vaalit, joissa valittiin kunnanvaltuustot.
Katsoa Mikkeli ja Kunnallisvaalit 1988
Kunnallisvaalit 1992
Kunnallisvaalit järjestettiin Suomessa 18. lokakuuta 1992.
Katsoa Mikkeli ja Kunnallisvaalit 1992
Kunnallisvaalit 1996
Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit 20. lokakuuta 1996.
Katsoa Mikkeli ja Kunnallisvaalit 1996
Kunnallisvaalit 2000
Kunnallisvaalit järjestettiin Suomessa 22. lokakuuta 2000.
Katsoa Mikkeli ja Kunnallisvaalit 2000
Kunnallisvaalit 2004
Vuoden 2004 kunnallisvaalit järjestettiin sunnuntaina 24.
Katsoa Mikkeli ja Kunnallisvaalit 2004
Kunnallisvaalit 2008
Vuoden 2008 kunnallisvaalit järjestettiin sunnuntaina 26.
Katsoa Mikkeli ja Kunnallisvaalit 2008
Kunnallisvaalit 2012
Vuoden 2012 kunnallisvaalit järjestettiin 28.
Katsoa Mikkeli ja Kunnallisvaalit 2012
Kuntavaalit 2017
Äänestyslippu. Vuoden 2017 kuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 9.
Katsoa Mikkeli ja Kuntavaalit 2017
Kuntavaalit 2021
Kuntavaalit 2021 järjestettiin sunnuntaina 13.
Katsoa Mikkeli ja Kuntavaalit 2021
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Katsoa Mikkeli ja Kuopio
Kustaa III:n sota
Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790.
Katsoa Mikkeli ja Kustaa III:n sota
Kymijoen vesistö
Kymijoen vesistö (vesistöaluetunnus 14) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Kymijoki laskee Suomenlahteen.
Katsoa Mikkeli ja Kymijoen vesistö
Kyyvesi
Kyyvesi on Etelä-Savossa Mikkelissä, Kangasniemellä ja Pieksämäellä Haukivuoren lähellä sijaitseva järvi.
Katsoa Mikkeli ja Kyyvesi
Laajalampi
Laajalampi on Mikkelin 27.
Katsoa Mikkeli ja Laajalampi
Lahti
Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.
Katsoa Mikkeli ja Lahti
Lapin sota
Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Katsoa Mikkeli ja Lapin sota
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT eli LUT-yliopisto (LUT, LUT University) on vuonna 1969 perustettu tekniikan, talouden ja yhteiskuntatieteiden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut tiedeyliopisto Lappeenrannassa ja Lahdessa.
Katsoa Mikkeli ja Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Katsoa Mikkeli ja Lappeenranta
Launiala
Launiala on Mikkelin 26.
Katsoa Mikkeli ja Launiala
Laurikkala (Mikkeli)
Laurikkala on Ristiinan kylä ja kuuluu nykyisin Mikkelin kaupungin Rantakylän kaupunginosaan.
Katsoa Mikkeli ja Laurikkala (Mikkeli)
Lähemäki
Lähemäki on Mikkelin 9.
Katsoa Mikkeli ja Lähemäki
Lehmuskylä
Lehmuskylä on Mikkelin 14.
Katsoa Mikkeli ja Lehmuskylä
Lentopommi
SC250-lentopommi Lentopommi on lentokoneesta, ilmalaivasta tai helikopterista pudotettava räjähde, joka laukeaa yleensä osuttuaan maahan tai pienellä viivellä sen jälkeen.
Katsoa Mikkeli ja Lentopommi
Liberaalinen Kansanpuolue
Liberaalinen Kansanpuolue (LKP; vuodesta 2001 Liberaalit Oikeusministeriö. Viitattu 22.3.2011.) oli vuosina 1965–2011 toiminut suomalainen liberalistinen puolue.
Katsoa Mikkeli ja Liberaalinen Kansanpuolue
Liike Nyt
Liike Nyt r.p. (lyhenne Liik.) on suomalainen liberalistinen keskusta-oikeistolainen puolue.
Katsoa Mikkeli ja Liike Nyt
Luettelo Mikkelin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Luettelo Mikkelin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Mikkelin julkiset taideteokset, eli julkisilla paikoilla olevat pysyvät veistokset, patsaat, seinämaalaukset ja muistomerkit.
Katsoa Mikkeli ja Luettelo Mikkelin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Luettelo Mikkelin kaupunginosista
Tämä on luettelo Mikkelin kaupunginosista.
Katsoa Mikkeli ja Luettelo Mikkelin kaupunginosista
Lukio
Lappajärven lukio Lukio, vanhalta nimeltään kymnaasi, on useissa Euroopan maissa yleissivistävä ja vapaaehtoinen toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suoritettuaan peruskoulun.
Katsoa Mikkeli ja Lukio
Lumme-kirjastot
Lumme-kirjastot on kunnallisten kirjastojen muodostama yhteistyöverkosto eli kirjastokimppa Etelä-Savossa ja Pohjois-Savon eteläisimmässä osassa.
Katsoa Mikkeli ja Lumme-kirjastot
Maakunta-arkisto
Maakunta-arkistot ja niitä johtava Kansallisarkisto muodostivat arkistolaitoksen vuoden 2016 loppuun asti.
Katsoa Mikkeli ja Maakunta-arkisto
Maavoimien esikunta
Maavoimien esikunta (lyhenne MAAVE) on Suomen puolustusvoimien maavoimien puolustushaaraa vuoden 2008 alusta johtava esikunta, joka jatkaa entiseen Pääesikunnan maavoimaesikuntaan liittyviä toimintoja Mikkelin Karkialammelle sijoitettuna.
Katsoa Mikkeli ja Maavoimien esikunta
Maistraatti
Maistraatti Oulussa. Maistraatit ovat valtion paikallisia hallintoviranomaisia ja myös nimi virastolle, jossa paikallista hallintoa toimitetaan.
Katsoa Mikkeli ja Maistraatti
Marsalkansauva
Marsalkansauva on marsalkalle kuuluva arvon merkki.
Katsoa Mikkeli ja Marsalkansauva
Matkakeskus
Helsingin matkakeskus. Matkakeskus on joukkoliikenteen solmupiste, jossa pitkän matkan sekä/tai paikallisliikenteen linja-autot ja junat on sijoitettu samaan terminaaliin.
Katsoa Mikkeli ja Matkakeskus
Maunuksela
Maunuksela on Mikkelin 2.
Katsoa Mikkeli ja Maunuksela
Mäntyharju
Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.
Katsoa Mikkeli ja Mäntyharju
Mäntyharjun reitti
Enonveden Enolahti peltoalueen takana. Mäntyharjun reitti on järvireitti Kymijoen vesistössä Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakuntien alueella.
Katsoa Mikkeli ja Mäntyharjun reitti
Mikael (arkkienkeli)
Pyhä arkkienkeli Mikael (hepreaksi מיכאל "Kuka on kuin Jumala?", latinaksi Michael,, Mikhaḗl, vuoden 1938 raamatunsuomennoksessa Miikael) on enkeli, jota sekä juutalaiset että kristityt pitävät ylimpänä arkkienkelinä.
Katsoa Mikkeli ja Mikael (arkkienkeli)
Mikael Agricola
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Katsoa Mikkeli ja Mikael Agricola
Mikkeli (täsmennyssivu)
Mikkeli voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Katsoa Mikkeli ja Mikkeli (täsmennyssivu)
Mikkelin helluntaiseurakunta
Mikkelin helluntaiseurakunta on vuonna 1933 perustettu mikkeliläinen helluntaiseurakunta.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin helluntaiseurakunta
Mikkelin Hiihtäjät
Mikkelin Hiihtäjät on vuonna 1934 perustettu mikkeliläinen urheiluseura.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin Hiihtäjät
Mikkelin hiippakunta
Mikkelin hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin hiippakunta
Mikkelin Jukurit
Mikkelin Jukurit on vuonna 1970 perustettu mikkeliläinen jääkiekkoseura.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin Jukurit
Mikkelin Kampparit
Mikkelin Kampparit on mikkeliläinen jääpallon erikoisseura.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin Kampparit
Mikkelin kaupunginorkesteri
200px Mikkelin kaupunginorkesteri (ruots. St. Michels stadsorkester, engl. St. Michel Strings) on Mikkelin kaupungin ylläpitämä kunnallinen jousiorkesteri.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin kaupunginorkesteri
Mikkelin kaupunginvaltuusto
Mikkelin kaupunginvaltuusto on Mikkelin ylin päättävä elin.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin kaupunginvaltuusto
Mikkelin keskustaajama
Mikkelin keskustaajama on Suomen yhdeksänneksitoista suurin taajama ja Mikkelin kaupungin hallinnollinen keskus, joka sijaitsee Etelä-Savossa Mikkelissä.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin keskustaajama
Mikkelin Kilpa-Veikot
Mikkelin Kilpa-Veikot (MiKV) on vuonna 1902 perustettu mikkeliläinen yleisurheilu- ja telinevoimisteluseura.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin Kilpa-Veikot
Mikkelin Kissat
Mikkelin Pallokissat (lyhenne MiPK) on mikkeliläinen jalkapalloon erikoistunut urheiluseura.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin Kissat
Mikkelin lääni
Mikkelin lääni oli 1831–1997 toiminut entinen Suomen lääni.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin lääni
Mikkelin lentoasema
Mikkelin lentoasema sijaitsee Mikkelissä noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta länteen.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin lentoasema
Mikkelin lukio
Mikkelin lukio Mikkelin lukio on Mikkelissä toimiva lukio.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin lukio
Mikkelin maalaiskunta
Mikkelin maalaiskunta oli Etelä-Savossa sijainnut Suomen kunta, joka yhdistettiin Mikkelin kaupunkiin vuoden 2001 alusta.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin maalaiskunta
Mikkelin musiikkijuhlat
Mikkelin Musiikkijuhlat on Mikkelin musiikkijuhlien kannatusyhdistys ry:n (per. 1991) ylläpitämä klassisen musiikin festivaali.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin musiikkijuhlat
Mikkelin NMKY
Mikkelin NMKY (lyh. MiNMKY) on mikkeliläinen koripalloseura.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin NMKY
Mikkelin Palloilijat
Mikkelin Palloilijat (MP) on mikkeliläinen palloseura, joka on perustettu vuonna 1929.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin Palloilijat
Mikkelin panttivankidraama
Näkymä Maaherrankadulle Mikkelin lääninhallituksen talon eteen. Mikkelin panttivankidraama (myös Jakomäki-Mikkelin panttivankidraama tai Mikkelin pamaus) oli 8.–9.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin panttivankidraama
Mikkelin Passarit
Mikkelin Passarit on mikkeliläinen lentopalloseura.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin Passarit
Mikkelin Pursiseura
Mikkelin Pursiseura eli MPS on vuonna 1905 perustettu veneilyseura, jonka toimisto on Mikkelin matkustajasatamassa.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin Pursiseura
Mikkelin seutukirjasto
Mikkelin seutukirjasto (entiseltä nimeltään Mikkelin kaupunginkirjasto) on Mikkelin pääkirjaston, sivukirjastojen ja lähikuntien kunnankirjastojen yhteinen seudullinen kirjasto.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin seutukirjasto
Mikkelin taidemuseo
Mikkelin taidemuseo on Etelä-Savon alueellinen vastuumuseo.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin taidemuseo
Mikkelin teatteri
Mikkelin teatteri Mikkelin Teatteri on suomalainen Mikkelissä toimiva kannatusyhdistyksen ylläpitämä ammattiteatteri.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin teatteri
Mikkelin tori
Mikkelin toria etelästä pohjoiseen nähtynä. Torikauppaa, taustalla torin itälaidan rakennuksia. Hallitustori eli Mikkelin tori on tori Mikkelin keskustassa Savilahden kaupunginosassa.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin tori
Mikkelin tuomiokirkko
Mikkelin tuomiokirkko on Mikkelin kaupungin pääkirkko ja Mikkelin hiippakunnan piispankirkko.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin tuomiokirkko
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta on Mikkeli Etelä-Savossa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
Mikkelin vaakuna
Mikkelin kaupungin vaakuna Mikkelin vaakuna on Mikkelin kaupungin virallinen tunnus ja sen aiheena on Savon jousi ja marsalkansauvat.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin vaakuna
Mikkelin yliopistokeskus
Mikkelin yliopistokeskus (lyhennys MUC) on verkostomallinen yliopistoyhteisö Mikkelissä.
Katsoa Mikkeli ja Mikkelin yliopistokeskus
Molde
Molde on Norjan Møren ja Romsdalin läänin pääkaupunki.
Katsoa Mikkeli ja Molde
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Katsoa Mikkeli ja Natsi-Saksa
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Katsoa Mikkeli ja Neuvostoliitto
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Katsoa Mikkeli ja Nikolai I
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Mikkeli ja Norja
Norola
Norola on Mikkelin kaupunkiin (aikaisemmin Mikkelin maalaiskuntaan) kuuluva kylä, joka sijaitsee noin 7 km Mikkelistä Kuopioon päin valtatie 5:n varrella.
Katsoa Mikkeli ja Norola
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Katsoa Mikkeli ja Novgorod
Nuijamies (Mikkeli)
Nuijamiestenkatua Nuijamies on Mikkelin 5.
Katsoa Mikkeli ja Nuijamies (Mikkeli)
Nuijasota
Nuijasota oli sodaksi laajennut suuri talonpoikaiskapina Suomessa talvella 1596–1597.
Katsoa Mikkeli ja Nuijasota
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Katsoa Mikkeli ja Ortodoksinen kirkko
Oskari Valtola
Oskari Valtola (s. 3. tammikuuta 1976 Mikkeli) on suomalainen kokoomuslainen poliitikko.
Katsoa Mikkeli ja Oskari Valtola
Otava (Mikkeli)
Otava on sahan, rautatieaseman ja Puulan sataman puitteisiin muodostunut kaupunginosa ja taajama Mikkelissä, 15 kilometriä torilta lounaaseen.
Katsoa Mikkeli ja Otava (Mikkeli)
Otavan linnavuori
Otavan linnavuori on Etelä-Savossa Mikkelissä sijaitseva varmistamaton linnavuori.
Katsoa Mikkeli ja Otavan linnavuori
Otavan Opisto
Otavan Opisto on vuonna 1892 perustettu sitoutumaton kansanopisto Mikkelin Otavassa.
Katsoa Mikkeli ja Otavan Opisto
Otralan linnavuori
Otralan linnavuori eli Ohralan linnavuori on Mikkelissä sijaitseva ehkä rautakautinen linnavuori.
Katsoa Mikkeli ja Otralan linnavuori
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Katsoa Mikkeli ja Oulu
Päämaja
Ylipäällikkö, Suomen Marsalkka Mannerheim aamuratsastuksella Päämajalla tarkoitetaan tässä artikkelissa Suomen sisällissodan, talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikaista ylimmän sodanjohdon toimintaympäristöä, ylipäällikön esikuntaa.
Katsoa Mikkeli ja Päämaja
Päämajakoulu
Päämajakoulu on Mikkelin keskustassa, Kaukolan kaupunginosassa toimiva alakoulu (peruskoulun luokka-asteet 1-6).
Katsoa Mikkeli ja Päämajakoulu
Päämajamuseo
Päämajamuseo on Mikkelin Kaukolassa toimiva museo, joka esittelee talvi- ja jatkosodan aikaisia ylipäällikön ja muun ylimmän sodanjohdon (päämajan) työskentelytiloja silloisessa Mikkelin Keskuskansakoulussa.
Katsoa Mikkeli ja Päämajamuseo
Pähkinäsaaren rauha
Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.
Katsoa Mikkeli ja Pähkinäsaaren rauha
Pellosniemi
Suunnistustaulu, jossa mainitaan Pellosniemi ja Pelloksen tehdas. Pellosniemi on taajama Ristiinassa Mikkelissä.
Katsoa Mikkeli ja Pellosniemi
Peruskoulu
Japanilaisen peruskoulun luokka Peruskoulu on koulu, joka muodostaa yleissivistävän koulutuksen perustan.
Katsoa Mikkeli ja Peruskoulu
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset r.p., lyhenne PS on suomalainen kansalliskonservatiivinen ja arvokonservatiivinen puolue.
Katsoa Mikkeli ja Perussuomalaiset
Pieksämäki
Pieksämäen kaupungin vaakuna vuoden 2006 loppuun asti. Pieksämäki (vuoteen 1938 Pieksämä) on Suomen kaupunki Etelä-Savon maakunnan luoteisosassa.
Katsoa Mikkeli ja Pieksämäki
Pitäjä
Pitäjä (aikaisemmin myös pitäjäs) on Suomessa jo esihistoriallisena aikana käytetty sana, joka on ollut erilaisten hallinnollisten ja kirkollisten paikallisyhteisöiden nimenä 1800-luvulle asti.
Katsoa Mikkeli ja Pitäjä
Pitkäjärvi (kaupunginosa)
Pitkäjärvi on Mikkelin 13.
Katsoa Mikkeli ja Pitkäjärvi (kaupunginosa)
Pogosta
Pogosta tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Mikkeli ja Pogosta
Porrassalmen taistelu
Porrassalmen taistelu käytiin Mikkelissä 13.
Katsoa Mikkeli ja Porrassalmen taistelu
Porrassalmen Urheilijat -62
Porrassalmen Urheilijat -62 (PU-62) on mikkeliläinen jalkapalloseura, joka keskittyy nais- ja tyttöjalkapalloon.
Katsoa Mikkeli ja Porrassalmen Urheilijat -62
Pursiala
Pursiala on Mikkelin 15.
Katsoa Mikkeli ja Pursiala
Puula
Puula (myös Puulavesi) on Etelä-Savossa Hirvensalmella, Kangasniemellä ja Mikkelissä sekä Keski-Suomen Joutsassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön.
Katsoa Mikkeli ja Puula
Puumala
Puumalan satamatori ja Puumalansalmen silta elokuussa 2009. Puumala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.
Katsoa Mikkeli ja Puumala
Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kreikkalaiskatolinen kirkko
Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kreikkalaiskatolinen kirkko (paikallisten suussa ns. Ryssän kirkko) oli Mikkelin Linnamäellä sijainnut, vuonna 1906 rakennettu Pyhälle Yrjölle omistettu ortodoksinen kirkko.
Katsoa Mikkeli ja Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kreikkalaiskatolinen kirkko
Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko
Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko on Mikkelin ortodoksisen seurakunnan keskus, joka aloitti toimintansa vuonna 1958 arkkipiispa Paavalin vihkimänä.
Katsoa Mikkeli ja Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko
Rahatoimikamari
Rahatoimikamari oli Suomessa kaupungin virasto, joka hoiti kaupungin omaisuutta ja raha-asioita, kantoi verot, suoritti kaupungin maksut ja laati talousarvion.
Katsoa Mikkeli ja Rahatoimikamari
Rantakylä (Mikkeli)
Rantakylä on Mikkelin 31.
Katsoa Mikkeli ja Rantakylä (Mikkeli)
Rautu (Viipurin lääni)
Raudun epävirallinen perinnevaakuna. Rautu on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Katsoa Mikkeli ja Rautu (Viipurin lääni)
Rejlers
Rejlers AB on ruotsalainen yhtiö, joka tarjoaa insinööripalveluja teollisuuden, energian, rakentamisen ja infran asiakaskunnille.
Katsoa Mikkeli ja Rejlers
Rieska
Ruisrieska ja perunarieska. Eteläsavolaista ohrarieskaa munavoilla. Rieska tarkoittaa isossa osassa Suomea ohutta, nostattamatonta leipää, joka tehdään ilman hiivaa tai hapatusta ohrasta, kaurasta tai perunasta, joihin yleensä lisätään vehnää sitkon aikaansaamiseksi.
Katsoa Mikkeli ja Rieska
Ristiina
Martan baarin terassi alkukesän päivänä. Astuvansalmen Kalliomaalauksissa. Ristiina on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Savon maakunnassa.
Katsoa Mikkeli ja Ristiina
Ristiinan kirjasto
Ristiinan kirjasto tai Ristiinan lähikirjasto on Mikkelin Ristiinan kirkonkylällä toimiva yleinen kirjasto.
Katsoa Mikkeli ja Ristiinan kirjasto
Rokkala
Rokkala on Mikkelin 8.
Katsoa Mikkeli ja Rokkala
Rovaniemi
Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.
Katsoa Mikkeli ja Rovaniemi
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Mikkeli ja Ruotsi
Ruutukaava
Manhattanin säännöllistä ruutukaavaa. Kartta vuodelta 1920. Ruutukaava eli ruutuasemakaava (vanha nimitys suuntaisjärjestelmä) tarkoittaa kaavoituksessa eli kaupunkisuunnittelussa asemakaavaa, jossa kadut leikkaavat toisiaan suorassa kulmassa muodostaen näin ollen ruudukon.
Katsoa Mikkeli ja Ruutukaava
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Katsoa Mikkeli ja Saimaa
Saimaan ortodoksinen seurakunta
Saimaan ortodoksinen seurakunta on Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan kuuluva seurakunta.
Katsoa Mikkeli ja Saimaan ortodoksinen seurakunta
Sairilan linnavuori
Sairilan linnavuori on Etelä-Savossa Mikkelin Sairilan länsipuolella sijaitseva linnavuori.
Katsoa Mikkeli ja Sairilan linnavuori
Savilahden Urheilijat
Savilahden Urheilijat (SavU) on vuonna 1946 perustettu jalkapalloseura Mikkelistä.
Katsoa Mikkeli ja Savilahden Urheilijat
Savilahti
Savilahti, myöhemmin Suur-Savo, oli Savon vanhin kirkkopitäjä.
Katsoa Mikkeli ja Savilahti
Savilahti (Mikkeli)
Savilahti (myös nimellä Mikkelin keskustaajama) on Mikkelin 1.
Katsoa Mikkeli ja Savilahti (Mikkeli)
Savitaipale
Savitaipale on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.
Katsoa Mikkeli ja Savitaipale
Savo
Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.
Katsoa Mikkeli ja Savo
Savon rata
Savon rata on osa Suomen rataverkkoa.
Katsoa Mikkeli ja Savon rata
Savonlinja
Savonlinja-yhtiöt on Mikkelissä kotipaikkaansa pitävä, Suomen toiseksi suurin yksityinen linja-autoyhtiö.
Katsoa Mikkeli ja Savonlinja
Savonlinna
Savonlinna on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.
Katsoa Mikkeli ja Savonlinna
Säästöpankki
Säästöpankki on Suomessa ja useissa muissa maissa esiintyvä pankkimuoto.
Katsoa Mikkeli ja Säästöpankki
Seppälä (Mikkeli)
Seppälä (tunnettu aikaisemmin nimellä Seppola) on Mikkelissä sijaitseva kylä, joka on ollut aiemmin osa Mikkelin maalaiskuntaa.
Katsoa Mikkeli ja Seppälä (Mikkeli)
Siekkilä
Siekkilä on Mikkelin 21.
Katsoa Mikkeli ja Siekkilä
Siirtoväki
Evakkoja siirtymässä luovutetusta Karjalasta jäljelle jääneen Suomen alueelle talvisodan päätyttyä. Siirtoväki tarkoittaa Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan seurauksena luovuttamilta alueilta eli talvisodan jälkeen luovutetusta Karjalasta, Kuusamon ja Sallan silloisista itäosista ja Petsamon Kalastajasaarennon luoteisosasta, jatkosodan jälkeen samoilta alueilta sekä koko Petsamosta ja Porkkalan vuokra-alueelta, vuonna 1947 Jäniskosken–Niskakosken alueelta evakuoituja henkilöitä, evakkoja, jotka viimeistään jatkosodan päätyttyä oli ryhdyttävä asuttamaan pysyvästi Suomen uuden rajan sisäpuolelle.
Katsoa Mikkeli ja Siirtoväki
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto
Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto (Elka) on arkisto, joka pyrkii turvaamaan suomalaista elinkeinoelämää koskevan ja sivuavan historiatiedon ja -perinteen säilymisen.
Katsoa Mikkeli ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.
Katsoa Mikkeli ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (lyh. SKDL; jäsen kansandemokraatti, lyh kd.) oli vasemmistolainen yhteistyöpuolue, joka osallistui useisiin hallituksiin ja oli kahdesti (1946–1948 ja 1958–1962) eduskunnan suurin puolue, ja kerran eduskuntavaaleissa korkeimman kannatuksen saanut puolue (1958).
Katsoa Mikkeli ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Suomen kaupungit
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja väkiluvultaan selvästi maan suurin kunta. Suomessa kaupungilla tarkoitetaan kaupunkinimitystä käyttävää kuntaa tai kaupunkialuetta.
Katsoa Mikkeli ja Suomen kaupungit
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Katsoa Mikkeli ja Suomen Keskusta
Suomen Kristillisdemokraatit
Suomen Kristillisdemokraatit, lyhyemmin KD on suomalainen keskusta-oikeistolainen ja kristillisdemokraattinen puolue.
Katsoa Mikkeli ja Suomen Kristillisdemokraatit
Suomen Maaseudun Puolue
Suomen Maaseudun Puolue (lyhenne SMP) oli vuosina 1959–1995 toiminut suomalainen keskustapopulistinen puolue, joka henkilöityi pitkälti johtajaansa Veikko Vennamoon.
Katsoa Mikkeli ja Suomen Maaseudun Puolue
Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko on Suomessa toimiva autonominen osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa.
Katsoa Mikkeli ja Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen puolustusvoimat
Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 postimerkin, joka kuvasi Suomen sen hetkisiä puolustusvoimia osana kolmimerkkistä sarjaa. Puolustusvoimat on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen.
Katsoa Mikkeli ja Suomen puolustusvoimat
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Katsoa Mikkeli ja Suomen sisällissota
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Katsoa Mikkeli ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Yhdyspankki
Suomen Yhdyspankin logo Suomen Yhdyspankki Oy eli SYP (lyh. FBF) oli vuosina 1862–1995 toiminut suomalainen liikepankki.
Katsoa Mikkeli ja Suomen Yhdyspankki
Suomenniemen kirjasto
Suomenniemen kirjasto tai Suomenniemen lähikirjasto on Mikkelin Suomenniemen kirkonkylällä toimiva yleinen kirjasto.
Katsoa Mikkeli ja Suomenniemen kirjasto
Suomenniemi
Punkan kylä Suomenniemi on entinen Suomen kunta, joka aiemmin oli osa Etelä-Karjalan maakuntaa.
Katsoa Mikkeli ja Suomenniemi
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Mikkeli ja Suomi
Suur-Savon Sähkö
Suur-Savon Sähkö Oy on suomalainen energiakonserni, jonka kotipaikka on Mikkelissä.
Katsoa Mikkeli ja Suur-Savon Sähkö
Suur-Savon taistelu
Suur-Savon taistelu oli nuijasodan taistelu, joka käytiin 23. tammikuuta 1597 silloisen Suur-Savon pappilan alueella nykyisessä Mikkelin Kenkäverossa.
Katsoa Mikkeli ja Suur-Savon taistelu
Taajamat Suomessa
Taajama alkaa. Liikennemerkein osoitetut tieliikennetaajamat eivät välttämättä vastaa tarkasti tilastollisten taajamien rajoja. Taajama on Suomessa Tilastokeskuksen määritelmän mukaan vähintään 200 asukkaan rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.
Katsoa Mikkeli ja Taajamat Suomessa
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Katsoa Mikkeli ja Talvisota
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Katsoa Mikkeli ja Tampere
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Mikkeli ja Tanska
Tarsalanjärvi
Tarsalanjärvi on Mikkelissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Emolanjoen valuma-alueeseen.
Katsoa Mikkeli ja Tarsalanjärvi
Timo Halonen
Halonen vuonna 2019 Timo Antero Halonen (s. 19. maaliskuuta 1960 Kemijärvi) on suomalainen virkamies, joka on toiminut Mikkelin kaupunginjohtajana vuodesta 2015.
Katsoa Mikkeli ja Timo Halonen
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Katsoa Mikkeli ja Toinen maailmansota
Tuppurala
Tuppurala on Mikkelin 10.
Katsoa Mikkeli ja Tuppurala
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Katsoa Mikkeli ja Turku
Turun rauha
Turun rauha on Turussa 7. elokuuta 1743 solmittu Venäjän ja Ruotsin välinen rauhansopimus, joka päätti vuosina 1741–1743 käydyn hattujen sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihana tunnetun venäläismiehityksen Suomessa.
Katsoa Mikkeli ja Turun rauha
Tusku
Tusku on Mikkelin 20.
Katsoa Mikkeli ja Tusku
Tuukkala
Tuukkala on kylä Hirvensalmella.
Katsoa Mikkeli ja Tuukkala
Tuukkalan kalmisto
Tuukkalan kalmiston muistomerkki (1937/1938). Tuukkalan kalmisto on Tuukkalan kylässä noin viisi kilometriä Mikkelin rautatieasemalta etelään sijaitseva Savon merkittävin rautakautinen ja keskiaikainen kalmisto.
Katsoa Mikkeli ja Tuukkalan kalmisto
Työväen näyttämöpäivät
Työväen näyttämöpäivät on vuosittain, tammi–helmikuun vaihteessa järjestettävä festivaali harrastajateattereille.
Katsoa Mikkeli ja Työväen näyttämöpäivät
Unkari
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Katsoa Mikkeli ja Unkari
Urpola
Urpola on Mikkelin 11.
Katsoa Mikkeli ja Urpola
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Katsoa Mikkeli ja Valkoiset
Valokuvaus
Palkkikameran objektiivi ja osa etulautaa ja runkoa Valokuvaus on menetelmä, jossa luodaan kuvia kohdistamalla valoa tai muuta sähkömagneettista säteilyä valoherkälle pinnalle.
Katsoa Mikkeli ja Valokuvaus
Valta kuuluu kansalle
Valta kuuluu kansalle r.p., lyhyemmin VKK on suomalainen kansalliskonservatiivinen puolue.
Katsoa Mikkeli ja Valta kuuluu kansalle
Valtatie 13
Valtatie 13 on luoteis–kaakkoissuunnassa Kokkolasta Kyyjärven, Jyväskylän ja Mikkelin kautta Lappeenrantaan ja edelleen Nuijamaan raja-asemalle johtava valtatie.
Katsoa Mikkeli ja Valtatie 13
Valtatie 15
Valtatie 15 Kotkassa Valtatie 15 on Suomenlahden rannikolta, Kotkasta Kouvolan kautta Mikkeliin johtava valtatie.
Katsoa Mikkeli ja Valtatie 15
Valtatie 5
Lusin suoraa Heinolassa. Tästä viitostie alkaa. Tien keskellä on Lusin varalaskupaikka. Keskikaiteellista viitostietä Joroisten pohjoispuolella. Kallansiltojen kohdalla etelään päin kuvattuna. Talvista viitostietä Kajaanissa. Valtatietä 5 Paltamossa. Viitostie Kemijärvellä.
Katsoa Mikkeli ja Valtatie 5
Valtatiet Suomessa
Valtatiet (lyhenne vt; ruots. riksväg) ovat Suomen tieverkon pääteitä.
Katsoa Mikkeli ja Valtatiet Suomessa
Valunta
Pintavaluntaa sadevesiviemäriin Valunta on suure, joka kuvaa valuma-alueelta virtauksien mukana poistuvaa vesimäärää.
Katsoa Mikkeli ja Valunta
Vanhamäki
Vanhamäki on kylä Mikkelissä Etelä-Savossa.
Katsoa Mikkeli ja Vanhamäki
Vapaa-ajan asunto
Vihdissä. Vapaa-ajan asunto on asunto, jossa ei asuta koko vuotta, Suomessa yleensä talvikautta.
Katsoa Mikkeli ja Vapaa-ajan asunto
Vapaudenristin ritarikunta
Vapaudenristin suurristi. Vapaudenristin ritarikunta on vanhin kolmesta virallisesta suomalaisesta ansioritarikunnasta.
Katsoa Mikkeli ja Vapaudenristin ritarikunta
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitto (lyhenne Vas.) on suomalainen poliittiseen vasemmistoon kuuluva puolue.
Katsoa Mikkeli ja Vasemmistoliitto
Vatilan linnavuori
Vatilan linnavuori on Etelä-Savossa Mikkelissä sijaitseva linnavuoreksi oletettu paikka.
Katsoa Mikkeli ja Vatilan linnavuori
Vehmaskylä (Mikkeli)
Vehmaskylä on noin 200 asukkaan kylä Mikkelissä, vajaan 20 kilometrin päässä keskustasta.
Katsoa Mikkeli ja Vehmaskylä (Mikkeli)
Vejle
Tuulimylly Vejlessä ja tyypillinen tanskalainen talo. Tuulimylly on yksi Vejlen nähtävyyksistä ja tunnuksista, ja se näkyykin lähes joka puolelle kaupunkia. Vejlen vaakuna. Vejle on Tanskassa Etelä-Tanskan alueella sijaitsevan Vejlen kunnan keskustaajama.
Katsoa Mikkeli ja Vejle
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Mikkeli ja Venäjä
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Katsoa Mikkeli ja Venäjän keisari
Vihreä liitto
Vihreä liitto, lyhyemmin vihreät (lyhenne Vihr.) on suomalainen sosiaaliliberalistinen poliittinen puolue, joka on erikoistunut ympäristökysymyksiin.
Katsoa Mikkeli ja Vihreä liitto
Visulahti
Vesiliukumäkiä Dinosauriassa Visulahti on Mikkelin Visulahdessa sijaitseva vuonna 1980 avattu matkailukeskus.
Katsoa Mikkeli ja Visulahti
Visulahti (kaupunginosa)
Visulahti on Mikkelin 28.
Katsoa Mikkeli ja Visulahti (kaupunginosa)
Vuoksen vesistö
Vuoksen vesistö (vesistöaluetunnus 04) on Suomen suurin vesistöalue, joka sijaitsee pääosin Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla Itä-Suomessa.
Katsoa Mikkeli ja Vuoksen vesistö
Vuolinko
Vuolinko on Mikkelin kaupunkiin kuuluva taajama, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Mikkelin keskustasta.
Katsoa Mikkeli ja Vuolinko
Wehrmacht
Wehrmacht (kirjaimellisesti Puolustusvoimat) oli kansallissosialistisen Saksan sotavoimien nimi vuosina 1935–1945.
Katsoa Mikkeli ja Wehrmacht
Ylä-Laukaa
Rautatieasema Luga-1 Kazanin katedraali Ylä-Laukaa, Laukaa eli Luga on kaupunki Venäjällä, noin 150 km Pietarista etelään.
Katsoa Mikkeli ja Ylä-Laukaa
1323
Vuosi 1323 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Katsoa Mikkeli ja 1323
1897
Vuosi 1897 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Katsoa Mikkeli ja 1897
1906
Vuosi 1906 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Katsoa Mikkeli ja 1906
1958
Vuosi 1958 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Katsoa Mikkeli ja 1958
2001
2001 (MMI) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.
Katsoa Mikkeli ja 2001
2004
2004 (MMIV) oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.
Katsoa Mikkeli ja 2004
2007
2007 (MMVII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.
Katsoa Mikkeli ja 2007
2013
2013 (MMXIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi tiistaista.
Katsoa Mikkeli ja 2013
Katso myös
Etelä-Savon maakunnan kunnat
Tunnetaan myös nimellä Mikkelin kaupunki, Sankt Michel, Vatila.
, Katolinen kirkko, Kattilansilta, Kaukola (Mikkeli), Kauppakeskus Akseli, Kauppakeskus Stella, Kauppala, Kävelykatu, Kenkäveronniemi, Keskustaajama, Kirjala, Kirkonkirja, Korkeakoulu, Kouvola, Kristinusko, Kunnallisvaalit 1976, Kunnallisvaalit 1980, Kunnallisvaalit 1984, Kunnallisvaalit 1988, Kunnallisvaalit 1992, Kunnallisvaalit 1996, Kunnallisvaalit 2000, Kunnallisvaalit 2004, Kunnallisvaalit 2008, Kunnallisvaalit 2012, Kuntavaalit 2017, Kuntavaalit 2021, Kuopio, Kustaa III:n sota, Kymijoen vesistö, Kyyvesi, Laajalampi, Lahti, Lapin sota, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT, Lappeenranta, Launiala, Laurikkala (Mikkeli), Lähemäki, Lehmuskylä, Lentopommi, Liberaalinen Kansanpuolue, Liike Nyt, Luettelo Mikkelin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, Luettelo Mikkelin kaupunginosista, Lukio, Lumme-kirjastot, Maakunta-arkisto, Maavoimien esikunta, Maistraatti, Marsalkansauva, Matkakeskus, Maunuksela, Mäntyharju, Mäntyharjun reitti, Mikael (arkkienkeli), Mikael Agricola, Mikkeli (täsmennyssivu), Mikkelin helluntaiseurakunta, Mikkelin Hiihtäjät, Mikkelin hiippakunta, Mikkelin Jukurit, Mikkelin Kampparit, Mikkelin kaupunginorkesteri, Mikkelin kaupunginvaltuusto, Mikkelin keskustaajama, Mikkelin Kilpa-Veikot, Mikkelin Kissat, Mikkelin lääni, Mikkelin lentoasema, Mikkelin lukio, Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin musiikkijuhlat, Mikkelin NMKY, Mikkelin Palloilijat, Mikkelin panttivankidraama, Mikkelin Passarit, Mikkelin Pursiseura, Mikkelin seutukirjasto, Mikkelin taidemuseo, Mikkelin teatteri, Mikkelin tori, Mikkelin tuomiokirkko, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta, Mikkelin vaakuna, Mikkelin yliopistokeskus, Molde, Natsi-Saksa, Neuvostoliitto, Nikolai I, Norja, Norola, Novgorod, Nuijamies (Mikkeli), Nuijasota, Ortodoksinen kirkko, Oskari Valtola, Otava (Mikkeli), Otavan linnavuori, Otavan Opisto, Otralan linnavuori, Oulu, Päämaja, Päämajakoulu, Päämajamuseo, Pähkinäsaaren rauha, Pellosniemi, Peruskoulu, Perussuomalaiset, Pieksämäki, Pitäjä, Pitkäjärvi (kaupunginosa), Pogosta, Porrassalmen taistelu, Porrassalmen Urheilijat -62, Pursiala, Puula, Puumala, Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kreikkalaiskatolinen kirkko, Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko, Rahatoimikamari, Rantakylä (Mikkeli), Rautu (Viipurin lääni), Rejlers, Rieska, Ristiina, Ristiinan kirjasto, Rokkala, Rovaniemi, Ruotsi, Ruutukaava, Saimaa, Saimaan ortodoksinen seurakunta, Sairilan linnavuori, Savilahden Urheilijat, Savilahti, Savilahti (Mikkeli), Savitaipale, Savo, Savon rata, Savonlinja, Savonlinna, Säästöpankki, Seppälä (Mikkeli), Siekkilä, Siirtoväki, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Suomen kaupungit, Suomen Keskusta, Suomen Kristillisdemokraatit, Suomen Maaseudun Puolue, Suomen ortodoksinen kirkko, Suomen puolustusvoimat, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Yhdyspankki, Suomenniemen kirjasto, Suomenniemi, Suomi, Suur-Savon Sähkö, Suur-Savon taistelu, Taajamat Suomessa, Talvisota, Tampere, Tanska, Tarsalanjärvi, Timo Halonen, Toinen maailmansota, Tuppurala, Turku, Turun rauha, Tusku, Tuukkala, Tuukkalan kalmisto, Työväen näyttämöpäivät, Unkari, Urpola, Valkoiset, Valokuvaus, Valta kuuluu kansalle, Valtatie 13, Valtatie 15, Valtatie 5, Valtatiet Suomessa, Valunta, Vanhamäki, Vapaa-ajan asunto, Vapaudenristin ritarikunta, Vasemmistoliitto, Vatilan linnavuori, Vehmaskylä (Mikkeli), Vejle, Venäjä, Venäjän keisari, Vihreä liitto, Visulahti, Visulahti (kaupunginosa), Vuoksen vesistö, Vuolinko, Wehrmacht, Ylä-Laukaa, 1323, 1897, 1906, 1958, 2001, 2004, 2007, 2013.