Meänkieli ja Suomen kieli

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Meänkieli ja Suomen kieli

Meänkieli vs. Suomen kieli

Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista. Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Assimilaatio (fonetiikka)

Assimilaatio foneettisena ilmiönä tarkoittaa äänteen muuttumista toista äännettä muistuttavaksi tai jopa sulautumista siihen.

Assimilaatio (fonetiikka) ja Meänkieli · Assimilaatio (fonetiikka) ja Suomen kieli · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Genetiivi ja Meänkieli · Genetiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Illatiivi

Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.

Illatiivi ja Meänkieli · Illatiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Instruktiivi

Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan.

Instruktiivi ja Meänkieli · Instruktiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Itämerensuomalaiset kielet ja Meänkieli · Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Kielitiede

Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.

Kielitiede ja Meänkieli · Kielitiede ja Suomen kieli · Katso lisää »

Kiirunan kunta

Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein vuori Kebnekaise. Lapporten-vuoristolaakso. Rakisvaara Kiirunan taajamasta kuvattuna. Kolmikielinen paikannimikyltti Svappavaarassa. Malmirata, taustalla Torniojärvi. Kiirunan kaupunkitaajaman keskusta Luossavaaralta kuvattuna. Kiirunan kunta (pohjoissaameksi Girona gielda) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Kiirunan kunta ja Meänkieli · Kiirunan kunta ja Suomen kieli · Katso lisää »

Komitatiivi

Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.

Komitatiivi ja Meänkieli · Komitatiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Konsonantti

Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.

Konsonantti ja Meänkieli · Konsonantti ja Suomen kieli · Katso lisää »

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Lainasana ja Meänkieli · Lainasana ja Suomen kieli · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Latinalaiset aakkoset ja Meänkieli · Latinalaiset aakkoset ja Suomen kieli · Katso lisää »

Murre

Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.

Meänkieli ja Murre · Murre ja Suomen kieli · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Meänkieli ja Nominatiivi · Nominatiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Nomini

Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.

Meänkieli ja Nomini · Nomini ja Suomen kieli · Katso lisää »

Passiivi

Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.

Meänkieli ja Passiivi · Passiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Peräpohjalaiset murteet

Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen.

Meänkieli ja Peräpohjalaiset murteet · Peräpohjalaiset murteet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Perfekti

Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.

Meänkieli ja Perfekti · Perfekti ja Suomen kieli · Katso lisää »

Pluskvamperfekti

Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.

Meänkieli ja Pluskvamperfekti · Pluskvamperfekti ja Suomen kieli · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Meänkieli ja Ruotsi · Ruotsi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Meänkieli ja Ruotsin kieli · Ruotsin kieli ja Suomen kieli · Katso lisää »

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.

Meänkieli ja Saamelaiskielet · Saamelaiskielet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Meänkieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Meänkieli ja Suomi · Suomen kieli ja Suomi · Katso lisää »

Tornionlaakso

Lapissa. Tornionlaakso (joskus myös Torniojokilaakso) on maantieteellinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa.

Meänkieli ja Tornionlaakso · Suomen kieli ja Tornionlaakso · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Meänkieli ja Uralilaiset kielet · Suomen kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Verbi

Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.

Meänkieli ja Verbi · Suomen kieli ja Verbi · Katso lisää »

Yleiskieli

Yleiskieli (kutsutaan myös standardikieli) on kaikille kielen puhujille yhteinen kielimuoto.

Meänkieli ja Yleiskieli · Suomen kieli ja Yleiskieli · Katso lisää »