Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Latina ja Suomen kieli
Latina ja Suomen kieli on 60 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ablatiivi, Adjektiivi, Akkusatiivi, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Approksimantti, Bilabiaalinen nasaali, Dentaali, Englannin kieli, Frikatiivi, Futuuri, Genetiivi, Germaaniset kielet, Glottaali, I, Imperatiivi, Imperfekti, Indikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, J, K, Kieliopillinen luku, Kielitiede, Klusiili, Labiaali, Lainasana, Latinalaiset aakkoset, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, ..., Murre, Nasaali, Nominatiivi, Palataali, Passiivi, Perfekti, Pluskvamperfekti, Preesens, Pronomini, Pyöreä suppea takavokaali, Ruotsin kieli, Sija, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, Soinnillinen velaariklusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton velaariklusiili, Subjekti (lauseenjäsen), Substantiivi, Suku (kielioppi), Tremulantti, U, V, Velaari, Velaarinen nasaali, Verbi, Vokaali, Y, Z. Laajenna indeksi (30 lisää) »
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Ablatiivi ja Latina · Ablatiivi ja Suomen kieli ·
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Adjektiivi ja Latina · Adjektiivi ja Suomen kieli ·
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Latina · Akkusatiivi ja Suomen kieli ·
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Alveolaarinen nasaali ja Latina · Alveolaarinen nasaali ja Suomen kieli ·
Alveolaarinen tremulantti
(Soinnillinen) alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Alveolaarinen tremulantti ja Latina · Alveolaarinen tremulantti ja Suomen kieli ·
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Approksimantti ja Latina · Approksimantti ja Suomen kieli ·
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Bilabiaalinen nasaali ja Latina · Bilabiaalinen nasaali ja Suomen kieli ·
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Dentaali ja Latina · Dentaali ja Suomen kieli ·
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Englannin kieli ja Latina · Englannin kieli ja Suomen kieli ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Frikatiivi ja Latina · Frikatiivi ja Suomen kieli ·
Futuuri
Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.
Futuuri ja Latina · Futuuri ja Suomen kieli ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Latina · Genetiivi ja Suomen kieli ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Germaaniset kielet ja Latina · Germaaniset kielet ja Suomen kieli ·
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Glottaali ja Latina · Glottaali ja Suomen kieli ·
I
I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.
I ja Latina · I ja Suomen kieli ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Imperatiivi ja Latina · Imperatiivi ja Suomen kieli ·
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Imperfekti ja Latina · Imperfekti ja Suomen kieli ·
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Indikatiivi ja Latina · Indikatiivi ja Suomen kieli ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Latina · Indoeurooppalaiset kielet ja Suomen kieli ·
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Infinitiivi ja Latina · Infinitiivi ja Suomen kieli ·
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
J ja Latina · J ja Suomen kieli ·
K
K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.
K ja Latina · K ja Suomen kieli ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Kieliopillinen luku ja Latina · Kieliopillinen luku ja Suomen kieli ·
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Kielitiede ja Latina · Kielitiede ja Suomen kieli ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Klusiili ja Latina · Klusiili ja Suomen kieli ·
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Labiaali ja Latina · Labiaali ja Suomen kieli ·
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Lainasana ja Latina · Lainasana ja Suomen kieli ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Latina ja Latinalaiset aakkoset · Latinalaiset aakkoset ja Suomen kieli ·
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Latina ja Lavea suppea etuvokaali · Lavea suppea etuvokaali ja Suomen kieli ·
Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.
Latina ja Lavea väljä etuvokaali · Lavea väljä etuvokaali ja Suomen kieli ·
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Latina ja Murre · Murre ja Suomen kieli ·
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Latina ja Nasaali · Nasaali ja Suomen kieli ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Latina ja Nominatiivi · Nominatiivi ja Suomen kieli ·
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Latina ja Palataali · Palataali ja Suomen kieli ·
Passiivi
Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.
Latina ja Passiivi · Passiivi ja Suomen kieli ·
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Latina ja Perfekti · Perfekti ja Suomen kieli ·
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Latina ja Pluskvamperfekti · Pluskvamperfekti ja Suomen kieli ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Latina ja Preesens · Preesens ja Suomen kieli ·
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Latina ja Pronomini · Pronomini ja Suomen kieli ·
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Latina ja Pyöreä suppea takavokaali · Pyöreä suppea takavokaali ja Suomen kieli ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Latina ja Ruotsin kieli · Ruotsin kieli ja Suomen kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Latina ja Sija · Sija ja Suomen kieli ·
Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.
Latina ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili · Soinnillinen alveolaarinen klusiili ja Suomen kieli ·
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.
Latina ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili · Soinnillinen bilabiaalinen klusiili ja Suomen kieli ·
Soinnillinen velaariklusiili
Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Latina ja Soinnillinen velaariklusiili · Soinnillinen velaariklusiili ja Suomen kieli ·
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Latina ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Soinniton alveolaarinen sibilantti ja Suomen kieli ·
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Latina ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Soinniton bilabiaalinen klusiili ja Suomen kieli ·
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Latina ja Soinniton velaariklusiili · Soinniton velaariklusiili ja Suomen kieli ·
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Latina ja Subjekti (lauseenjäsen) · Subjekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Latina ja Substantiivi · Substantiivi ja Suomen kieli ·
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Latina ja Suku (kielioppi) · Suku (kielioppi) ja Suomen kieli ·
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Latina ja Tremulantti · Suomen kieli ja Tremulantti ·
U
U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.
Latina ja U · Suomen kieli ja U ·
V
V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.
Latina ja V · Suomen kieli ja V ·
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Latina ja Velaari · Suomen kieli ja Velaari ·
Velaarinen nasaali
Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.
Latina ja Velaarinen nasaali · Suomen kieli ja Velaarinen nasaali ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Latina ja Verbi · Suomen kieli ja Verbi ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Latina ja Vokaali · Suomen kieli ja Vokaali ·
Y
Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.
Latina ja Y · Suomen kieli ja Y ·
Z
Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Latina ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Latina ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä Latina ja Suomen kieli
Vertailu Latina ja Suomen kieli
Latina on 207 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 60, Jaccard'in indeksi on 11.95% = 60 / (207 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Latina ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
