Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kiina ja Sisä-Mongolia
Kiina ja Sisä-Mongolia on 38 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Gansu, Han-kiinalaiset, Hebei, Heilongjiang, Hongkong, Hui-kiinalaiset, Japani, Jilin, Keltainenjoki, Kiinan alueellinen hallinto, Kiinan etniset ryhmät, Kiinan kommunistinen puolue, Kiinan sisällissota, Kiinan tasavalta (1912–1949), Kiinan–Japanin sota (1937–1945), Kulttuurivallankumous, Kuomintang, Liaoning, Macao, Mantšukuo, Mantšuria, Mantšut, Mao Zedong, Ming-dynastia, Mongolia, Mongolian ylänkö, Mongolit, Neljän kopla, Ningxia, Peking, ..., Qing-dynastia, Renminbi, Shanxi, Turkkilaiset kielet, Venäjä, Xinjiang, Yuan Shikai, Yuan-dynastia. Laajenna indeksi (8 lisää) »
Gansu
Gansu on Kiinan maakunta, joka sijaitsee maan luoteisosassa.
Gansu ja Kiina · Gansu ja Sisä-Mongolia ·
Han-kiinalaiset
Han-kiinalaiset muodostavat Kiinan suurimman etnisen ryhmän.
Han-kiinalaiset ja Kiina · Han-kiinalaiset ja Sisä-Mongolia ·
Hebei
Hebei on yksi Kiinan pohjoisista maakunnista.
Hebei ja Kiina · Hebei ja Sisä-Mongolia ·
Heilongjiang
Heilongjiang on Kiinan pohjoisin maakunta.
Heilongjiang ja Kiina · Heilongjiang ja Sisä-Mongolia ·
Hongkong
Hongkong (lyh. HKSAR englannin sanoista Hong Kong Special Administrative Region) on Kiinan erityishallintoalue Helmijoen suistoalueella Etelä-Kiinan merellä.
Hongkong ja Kiina · Hongkong ja Sisä-Mongolia ·
Hui-kiinalaiset
Hui-kiinalaiset ovat yksi 55:stä Kiinan tunnustamasta vähemmistökansallisuudesta.
Hui-kiinalaiset ja Kiina · Hui-kiinalaiset ja Sisä-Mongolia ·
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Japani ja Kiina · Japani ja Sisä-Mongolia ·
Jilin
Jilin eli Kirin on Kiinan maakunta maan pohjoisosassa.
Jilin ja Kiina · Jilin ja Sisä-Mongolia ·
Keltainenjoki
Keltainenjoki eli Huanghe on 5 464 kilometrin pituinen ja Kiinan toiseksi pisin joki.
Keltainenjoki ja Kiina · Keltainenjoki ja Sisä-Mongolia ·
Kiinan alueellinen hallinto
Kiinan alueellinen hallinto jakautuu noin viiteen tasoon keskushallinnon alapuolella.
Kiina ja Kiinan alueellinen hallinto · Kiinan alueellinen hallinto ja Sisä-Mongolia ·
Kiinan etniset ryhmät
Kansallisuusryhmät Kiinan kartalla vuonna 1983 Tämä artikkeli käsittelee Kiinan 56 virallisesti tunnustettua kansallisuutta, joista 55 on vähemmistökansoja.
Kiina ja Kiinan etniset ryhmät · Kiinan etniset ryhmät ja Sisä-Mongolia ·
Kiinan kommunistinen puolue
Kiinan kommunistinen puolue on Kiinan kansantasavaltaa hallitseva puolue ja siten tärkeä osa Kiinan kansantasavallan hallintoa.
Kiina ja Kiinan kommunistinen puolue · Kiinan kommunistinen puolue ja Sisä-Mongolia ·
Kiinan sisällissota
Kiinan sisällissota on yhteisnimitys vuosina 1927−1936 ja 1946−1950 Kiinassa käydylle kahdelle sodalle Mao Zedongin johtaman kommunistisen puolueen ja Tšiang Kai-šekin johtaman nationalistipuolue Kuomintangin välillä.
Kiina ja Kiinan sisällissota · Kiinan sisällissota ja Sisä-Mongolia ·
Kiinan tasavalta (1912–1949)
Kiinan tasavalta oli itäaasialainen valtio vuosina 1912–1949 nykyisen Kiinan kansantasavallan – ja on edelleen Taiwanin – alueella.
Kiina ja Kiinan tasavalta (1912–1949) · Kiinan tasavalta (1912–1949) ja Sisä-Mongolia ·
Kiinan–Japanin sota (1937–1945)
Toinen Kiinan-Japanin sota käytiin vuosina 1937–1945 Kiinan ja Japanin välillä ennen toista maailmansotaa ja sen aikana.
Kiina ja Kiinan–Japanin sota (1937–1945) · Kiinan–Japanin sota (1937–1945) ja Sisä-Mongolia ·
Kulttuurivallankumous
Maon kuvalla varustettu rintaneula. Suuri proletaarinen kulttuurivallankumous (usein vain, ”suuri kulttuurivallankumous”, tai, ”kulttuurivallankumous”) oli Kiinan kansantasavallassa tulkinnasta riippuen vuosien 1966–1969 tai vuosien 1966–1976 välinen ajanjakso, joka käsitti valtataistelua Kiinan kommunistisen puolueen sisällä, muuttui laajamittaiseksi sosiaaliseksi, poliittiseksi ja taloudelliseksi väkivallaksi ja kaaokseksi, joka ulottui suureen osaan Kiinan yhteiskunnasta, ja vei lopulta koko maan sisällissodan partaalle.
Kiina ja Kulttuurivallankumous · Kulttuurivallankumous ja Sisä-Mongolia ·
Kuomintang
Kuomintang tai Guomindang (lyhenteenä KMT tai GMD), suomennettuna Kiinan kansallispuolue, on Kiinan tasavallassa (Taiwan) toimiva puolue.
Kiina ja Kuomintang · Kuomintang ja Sisä-Mongolia ·
Liaoning
Liaoning on maakunta Pohjois-Kiinassa.
Kiina ja Liaoning · Liaoning ja Sisä-Mongolia ·
Macao
Macao, virallisesti Macaon Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue, on Guangdongin maakunnan ympäröimä alue Etelä-Kiinassa.
Kiina ja Macao · Macao ja Sisä-Mongolia ·
Mantšukuo
Mantšukuo (”Mantšurian valtio”) oli Japanin alainen nukkevaltio Mantšuriassa vuosina 1932–1945. Mantšukuo perustettiin helmikuussa 1932 turvaamaan Japanin Kwantungin armeijan suorittama Mantšurian miehitys. Mantšukuon itsenäisyyden tunnustivat useat Euroopan valtiot, mukaan lukien Suomi, Saksa ja Neuvostoliitto, sekä muutamat Aasian ja latinalaisen Amerikan valtiot. Mantšukuo käsitti Kiinan nykyiset Heilongjiangin, Jilinin ja Liaoningin provinssit sekä itäisimmän osan nykyistä Sisä-Mongoliaa.
Kiina ja Mantšukuo · Mantšukuo ja Sisä-Mongolia ·
Mantšuria
Mantšurian sijainti Kiinassa. Tummanpunaiset alueet luetaan Koillis-Kiinaan, vaaleanpunaiset ovat nykyisin osa Sisä-Mongoliaa. John Tallisin kartta vuodelta 1851, yksi varhaisimmista eurooppalaisista kartoista, joissa nimi Mantšuria esiintyy. Aikaisemmin sekä Mantšuriaa että Mongoliaa oli länsimaissa tavallisimmin nimitetty Kiinan Tartariaksi.esim. http://books.google.com.au/books?id.
Kiina ja Mantšuria · Mantšuria ja Sisä-Mongolia ·
Mantšut
Mantšut ovat kansa, jonka perinteinen kotialue on Mantšuria, joka sijaitsee nykyisin Kiinassa.
Kiina ja Mantšut · Mantšut ja Sisä-Mongolia ·
Mao Zedong
Mao Zedong (kohteliaisuusnimi: Rùnzhī 润芝, 26. joulukuuta 1893 Shaoshan – 9. syyskuuta 1976 Peking) oli kiinalainen sotilas, poliitikko ja marxilainen teoreetikko, joka kehitti maolaisuutena tunnetun opin.
Kiina ja Mao Zedong · Mao Zedong ja Sisä-Mongolia ·
Ming-dynastia
Ming-dynastia (明朝) hallitsi Kiinaa 1368–1644.
Kiina ja Ming-dynastia · Ming-dynastia ja Sisä-Mongolia ·
Mongolia
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Kiina ja Mongolia · Mongolia ja Sisä-Mongolia ·
Mongolian ylänkö
Mongolian ylänkö Keski-Aasian kartan keskellä. Kartta on vuodelta 1903. Mongolian ylänkö on osa laajempaa Keski-Aasian ylänköä ja kooltaan noin 2 600 000 neliökilometriä.
Kiina ja Mongolian ylänkö · Mongolian ylänkö ja Sisä-Mongolia ·
Mongolit
Mongolit ovat itäaasialainen kansa, joka puhuu mongolilaisia kieliä.
Kiina ja Mongolit · Mongolit ja Sisä-Mongolia ·
Neljän kopla
Neljän kopla oli kiinalainen, Kiinan kommunistisen puolueen johtajista koostuva ryhmä, jonka jäsenet Mao Zedongin kuoleman jälkeen vuonna 1976 pidätettiin ja poistettiin viroistaan.
Kiina ja Neljän kopla · Neljän kopla ja Sisä-Mongolia ·
Ningxia
Ningxia on autonominen alue Kiinassa.
Kiina ja Ningxia · Ningxia ja Sisä-Mongolia ·
Peking
Peking kielitoimistonohjepankki.fi on Kiinan kansantasavallan eli Kiinan pääkaupunki.
Kiina ja Peking · Peking ja Sisä-Mongolia ·
Qing-dynastia
Qing-dynastia (vanhemmissa suomalaisissa teksteissä usein Tshing-dynastia), joka tunnetaan myös mantšudynastiana, hallitsi Kiinaa 1644–1911 ja jäi Kiinan viimeiseksi keisaridynastiaksi.
Kiina ja Qing-dynastia · Qing-dynastia ja Sisä-Mongolia ·
Renminbi
Renminbi (kirjaimellisesti kansan raha) on Kiinan kansantasavallan virallinen valuutta, jota laskee liikkeeseen Kiinan keskuspankki.
Kiina ja Renminbi · Renminbi ja Sisä-Mongolia ·
Shanxi
Shanxi on maakunta Pohjois-Kiinassa.
Kiina ja Shanxi · Shanxi ja Sisä-Mongolia ·
Turkkilaiset kielet
Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä kieltä sisältävä kielikunta.
Kiina ja Turkkilaiset kielet · Sisä-Mongolia ja Turkkilaiset kielet ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Kiina ja Venäjä · Sisä-Mongolia ja Venäjä ·
Xinjiang
Xinjiang eli Sinkiang (uiguuriksi: شىنجاڭ Shinjang,, pinyin: Xīnjiāng) on autonominen alue Kiinassa.
Kiina ja Xinjiang · Sisä-Mongolia ja Xinjiang ·
Yuan Shikai
Yuan Shikai (16. syyskuuta 1859 – 6. kesäkuuta 1916) oli kiinalainen sotilaskomentaja ja poliitikko Qing-dynastian loppuvaiheissa ja Kiinan tasavallan alkuaikoina.
Kiina ja Yuan Shikai · Sisä-Mongolia ja Yuan Shikai ·
Yuan-dynastia
Yuan-dynastia (mongoliksi 60px Dai Ön Yeke Mongghul Ulus; kiinaksi 元朝) hallitsi Kiinaa 1271–1368.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kiina ja Sisä-Mongolia
- Mitä heillä on yhteistä Kiina ja Sisä-Mongolia
- Yhtäläisyyksiä Kiina ja Sisä-Mongolia
Vertailu Kiina ja Sisä-Mongolia
Kiina on 414 suhteet, kun taas Sisä-Mongolia on 80. niillä on yhteistä 38, Jaccard'in indeksi on 7.69% = 38 / (414 + 80).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kiina ja Sisä-Mongolia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
