Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Karjalan kieli ja Suomen kieli
Karjalan kieli ja Suomen kieli on 38 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alveolaari, Approksimantti, Astevaihtelu, Diftongi, Etelä-Karjalan maakunta, Frikatiivi, Glottaali, Inkeriläiset, Itämerensuomalaiset kielet, Jyväskylä, Kaakkoismurteet, Kainuun maakunta, Kalevala, Karjalan tasavalta, Klusiili, Konsonantti, Labiaali, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Nasaali, Palataali, Persoona (kielioppi), Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Savon maakunta, Ruotsin kieli, Saamelaiskielet, Savolaismurteet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaiset, Suomi, ..., Tavu, Tremulantti, Uralilaiset kielet, Velaari, Venäjä, Verbi, Viron kieli, Vokaali. Laajenna indeksi (8 lisää) »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Alveolaari ja Karjalan kieli · Alveolaari ja Suomen kieli ·
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Approksimantti ja Karjalan kieli · Approksimantti ja Suomen kieli ·
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Astevaihtelu ja Karjalan kieli · Astevaihtelu ja Suomen kieli ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Karjalan kieli · Diftongi ja Suomen kieli ·
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.
Etelä-Karjalan maakunta ja Karjalan kieli · Etelä-Karjalan maakunta ja Suomen kieli ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Frikatiivi ja Karjalan kieli · Frikatiivi ja Suomen kieli ·
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Glottaali ja Karjalan kieli · Glottaali ja Suomen kieli ·
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Inkeriläiset ja Karjalan kieli · Inkeriläiset ja Suomen kieli ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Karjalan kieli · Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli ·
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Jyväskylä ja Karjalan kieli · Jyväskylä ja Suomen kieli ·
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Kaakkoismurteet ja Karjalan kieli · Kaakkoismurteet ja Suomen kieli ·
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Kainuun maakunta ja Karjalan kieli · Kainuun maakunta ja Suomen kieli ·
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Kalevala ja Karjalan kieli · Kalevala ja Suomen kieli ·
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Karjalan kieli ja Karjalan tasavalta · Karjalan tasavalta ja Suomen kieli ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Karjalan kieli ja Klusiili · Klusiili ja Suomen kieli ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Karjalan kieli ja Konsonantti · Konsonantti ja Suomen kieli ·
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Karjalan kieli ja Labiaali · Labiaali ja Suomen kieli ·
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Karjalan kieli ja Lateraali · Lateraali ja Suomen kieli ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Karjalan kieli ja Latinalaiset aakkoset · Latinalaiset aakkoset ja Suomen kieli ·
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Karjalan kieli ja Nasaali · Nasaali ja Suomen kieli ·
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Karjalan kieli ja Palataali · Palataali ja Suomen kieli ·
Persoona (kielioppi)
Persoona on kieliopillinen käsite, jolla ilmaistaan puhujan ja puhuteltavan suhdetta johonkin asiaan.
Karjalan kieli ja Persoona (kielioppi) · Persoona (kielioppi) ja Suomen kieli ·
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Karjalan kieli ja Pohjois-Karjalan maakunta · Pohjois-Karjalan maakunta ja Suomen kieli ·
Pohjois-Savon maakunta
Pohjois-Savo (ruots. Norra Savolax, vuoteen 1998 Savon maakunta) on yksi Suomen 19 maakunnasta.
Karjalan kieli ja Pohjois-Savon maakunta · Pohjois-Savon maakunta ja Suomen kieli ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Karjalan kieli ja Ruotsin kieli · Ruotsin kieli ja Suomen kieli ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Karjalan kieli ja Saamelaiskielet · Saamelaiskielet ja Suomen kieli ·
Savolaismurteet
Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
Karjalan kieli ja Savolaismurteet · Savolaismurteet ja Suomen kieli ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Karjalan kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli ·
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Karjalan kieli ja Suomalaiset · Suomalaiset ja Suomen kieli ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Karjalan kieli ja Suomi · Suomen kieli ja Suomi ·
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Karjalan kieli ja Tavu · Suomen kieli ja Tavu ·
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Karjalan kieli ja Tremulantti · Suomen kieli ja Tremulantti ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Karjalan kieli ja Uralilaiset kielet · Suomen kieli ja Uralilaiset kielet ·
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Karjalan kieli ja Velaari · Suomen kieli ja Velaari ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Karjalan kieli ja Venäjä · Suomen kieli ja Venäjä ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Karjalan kieli ja Verbi · Suomen kieli ja Verbi ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Karjalan kieli ja Viron kieli · Suomen kieli ja Viron kieli ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Karjalan kieli ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Karjalan kieli ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä Karjalan kieli ja Suomen kieli
Vertailu Karjalan kieli ja Suomen kieli
Karjalan kieli on 162 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 38, Jaccard'in indeksi on 8.32% = 38 / (162 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Karjalan kieli ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
