Yhtäläisyyksiä Kaakkoismurteet ja Suomen kieli
Kaakkoismurteet ja Suomen kieli on 10 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Astevaihtelu, Diftongi, Inkeriläiset, Karjalan kieli, Murre, Savolaismurteet, Triftongi, Venäjän kieli, Viro, Viron kieli.
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Astevaihtelu ja Kaakkoismurteet · Astevaihtelu ja Suomen kieli ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Kaakkoismurteet · Diftongi ja Suomen kieli ·
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Inkeriläiset ja Kaakkoismurteet · Inkeriläiset ja Suomen kieli ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Kaakkoismurteet ja Karjalan kieli · Karjalan kieli ja Suomen kieli ·
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Kaakkoismurteet ja Murre · Murre ja Suomen kieli ·
Savolaismurteet
Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
Kaakkoismurteet ja Savolaismurteet · Savolaismurteet ja Suomen kieli ·
Triftongi
Triftongi eli kolmoisääntiö on vokaaliäänne, joka muodostuu kolmesta laadullisesti erilaisesta mutta samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä.
Kaakkoismurteet ja Triftongi · Suomen kieli ja Triftongi ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Kaakkoismurteet ja Venäjän kieli · Suomen kieli ja Venäjän kieli ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Kaakkoismurteet ja Viro · Suomen kieli ja Viro ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Kaakkoismurteet ja Viron kieli · Suomen kieli ja Viron kieli ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kaakkoismurteet ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Kaakkoismurteet ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä Kaakkoismurteet ja Suomen kieli
Vertailu Kaakkoismurteet ja Suomen kieli
Kaakkoismurteet on 45 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 10, Jaccard'in indeksi on 2.94% = 10 / (45 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kaakkoismurteet ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: