Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Gootit ja Rooman valtakunta

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Gootit ja Rooman valtakunta

Gootit vs. Rooman valtakunta

Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa. Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.

Yhtäläisyyksiä Gootit ja Rooman valtakunta

Gootit ja Rooman valtakunta on 24 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alarik, Antiikin Rooman armeija, Antiikki, Aurelianus, Bysantin valtakunta, Claudius Gothicus, Daakia, Decius, Gallia, Germaanit, Italia, Konstantinus Suuri, Kreikkalainen kirjaimisto, Kristinusko, Länsi-Rooman valtakunta, Länsigootit, Mustameri, Myöhäisantiikki, Piirtokirjoitus, Renessanssi, Romania, Rooman ryöstö (410), Saksa, Tonava.

Alarik

Alarik (noin 370 – 410Frasetto s. 15 tai 411) oli visigoottien kuningas.

Alarik ja Gootit · Alarik ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Antiikin Rooman armeija

Roomalaisen sotilaan asuun pukeutuneella miehellä yllään ''lorica segmentata'' -rautavyö-rintapanssarin jäljennös Antiikin Rooman armeija vaikutti merkittävästi Rooman valtakunnan historiaan.

Antiikin Rooman armeija ja Gootit · Antiikin Rooman armeija ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Antiikki

Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.

Antiikki ja Gootit · Antiikki ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Aurelianus

Gallienus, Rooman keisari 260-268. Lucius Domitius Aurelianus (9. syyskuuta 214 tai 215 – syyskuu tai lokakuu 275) oli Rooman keisari vuosina 270–275.

Aurelianus ja Gootit · Aurelianus ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.

Bysantin valtakunta ja Gootit · Bysantin valtakunta ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Claudius Gothicus

Marcus Aurelius Claudius, usein Claudius Gothicus, Claudius II tai Claudius II Gothicus (10. toukokuuta 213 tai 214 – elokuu 270) oli Rooman keisari vuosina 268–270.

Claudius Gothicus ja Gootit · Claudius Gothicus ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Daakia

Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacia eli Ulpia on provinssin ainut tunnettu kaupunki, jonka Trajanuksen tiedetään perustaneen. Daakia oli antiikin aikainen alue ja kuningaskunta Tiszan ja Dnestrin välillä Tonavan pohjoispuolella ja Karpaattien eteläpuolella, suunnilleen nykyisten Romanian ja Moldovan valtioiden alueella.

Daakia ja Gootit · Daakia ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Decius

Philippus Arabs, Rooman keisari 244–249. Felicitas. Reunoilla kiertää teksti "FELICITAS SAECVLI". Gaius Messius Quintus Trajanus Decius (noin vuosien 190–200 välillä – kesäkuu 251) oli Rooman keisari vuosina 249–251.

Decius ja Gootit · Decius ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Gallia

Gallia noin vuonna 58 eaa. Gallia oli gallialaisten, kelttien muinaisen pääheimon, kotimaa.

Gallia ja Gootit · Gallia ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Germaanit

Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.

Germaanit ja Gootit · Germaanit ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Italia

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.

Gootit ja Italia · Italia ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Konstantinus Suuri

Konstantinus I (27. helmikuuta n. 272 Naissus, Moesia, Rooman valtakunta – 22. toukokuuta 337 Nikomedeia, Bithynia, Rooman valtakuntaKivimäki & Tuomisto, s. 309 (luku Konstantinus I). Teos antaa syntymävuodeksi 272 tai 273, tunnetaan usein nimellä Konstantinus Suuri) oli Rooman keisari vuosina 306–337.

Gootit ja Konstantinus Suuri · Konstantinus Suuri ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Kreikkalainen kirjaimisto

Kreikkalainen kirjaimisto (kreikkalainen aakkosto) on aakkosto, jota on käytetty kreikan kielen kirjoittamiseen 700-luvulta eaa.

Gootit ja Kreikkalainen kirjaimisto · Kreikkalainen kirjaimisto ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Gootit ja Kristinusko · Kristinusko ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Länsi-Rooman valtakunta

Länsi-Rooman valtakunta oli myöhäisantiikin aikainen valtakunta Euroopan ja Pohjois-Afrikan länsiosissa vuosien 395–476 välillä.

Gootit ja Länsi-Rooman valtakunta · Länsi-Rooman valtakunta ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Länsigootit

Visigoottien kulkureitti. Länsigootit eli visigootit (Wisigothi, Vesi, Visi, Wesi, tai Wisi) olivat gootteihin lukeutunut germaaniheimo.

Gootit ja Länsigootit · Länsigootit ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Mustameri

Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.

Gootit ja Mustameri · Mustameri ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Myöhäisantiikki

Konstantinuksen riemukaari vuoden 1742 maalauksessa. Riemukaari on osin rakennettu aiempien riemukaarten osista. Myöhäisantiikki tarkoittaa yleensä noin vuosien 300–600 jaa.

Gootit ja Myöhäisantiikki · Myöhäisantiikki ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Piirtokirjoitus

Piirtokirjoitus eli epigrafi (raapustaa, kirjoittaa) tai inskriptio on kovaan materiaaliin kaiverrettu, hakattu tai maalattu kirjoitus tai piirros.

Gootit ja Piirtokirjoitus · Piirtokirjoitus ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Gootit ja Renessanssi · Renessanssi ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Romania

Romania on valtio Kaakkois-Euroopassa.

Gootit ja Romania · Romania ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Rooman ryöstö (410)

''Rooman ryöstö vuonna 410'', ranskalaisen Joseph-Noël Sylvestren historiamaalaus vuodelta 1890. Rooman ryöstö oli 24. elokuuta 410 alkanut tapahtuma, jossa kuningas Alarikin johtamat visigootit ryöstivät kolmen päivän ajan Rooman kaupunkia.

Gootit ja Rooman ryöstö (410) · Rooman ryöstö (410) ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.

Gootit ja Saksa · Rooman valtakunta ja Saksa · Katso lisää »

Tonava

Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki.

Gootit ja Tonava · Rooman valtakunta ja Tonava · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Gootit ja Rooman valtakunta

Gootit on 113 suhteet, kun taas Rooman valtakunta on 267. niillä on yhteistä 24, Jaccard'in indeksi on 6.32% = 24 / (113 + 267).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Gootit ja Rooman valtakunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »