31 suhteet: Chambordin linna, Claude (Ranska), Cognac, Eleonoora Itävaltalainen, Fontainebleaun palatsi, Habsburg, Henrik II (Ranska), Italia, Katolinen kirkko, Leonardo da Vinci, Loir-et-Cher, Ludvig XII, Luettelo Ranskan hallitsijoista, Madrid, Milano, Mona Lisa, Osmanien valtakunta, Pariisi, Pavian taistelu, Protestantismi, Pyhä ehtoollinen, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Ranska, Ranskan kuningaskunta, Ranskan uskonsodat, Renessanssi, Valois, 12. syyskuuta, 1494, 1547, 31. maaliskuuta.
Chambordin linna
Chambordin linna Chambordin linna (ransk. Château de Chambord) on Chambordissa, Loir-et-Cherissä sijaitseva linna.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Chambordin linna · Katso lisää »
Claude (Ranska)
Claude (13. lokakuuta 1499 – 20. heinäkuuta 1524) oli Bretagnen ruhtinatar ja Frans I:n puolisona Ranskan kuningatar.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Claude (Ranska) · Katso lisää »
Cognac
Cognac on kunta Charenten departementissa Ranskassa ja Cognacin arrondissementin pääkaupunki.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Cognac · Katso lisää »
Eleonoora Itävaltalainen
Eleonoora Itävaltalainen (1498–1558) oli Habsburgien sukuun kuuluva prinsessa, josta tuli Emanuel I:n puolisona Portugalin kuningatar ja Frans I:n puolisona Ranskan kuningatar.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Eleonoora Itävaltalainen · Katso lisää »
Fontainebleaun palatsi
Fontainebleaun palatsi Fontainebleaun palatsi on suuri renessanssiajan palatsi Fontainebleaun kaupungissa Ranskassa.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Fontainebleaun palatsi · Katso lisää »
Habsburg
Habsburg-suku oli merkittävimpiä eurooppalaisia historiallisia hallitsijasukuja.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Habsburg · Katso lisää »
Henrik II (Ranska)
Henrik II (31. maaliskuuta 1519 Saint-Germain-en-Laye – 10. heinäkuuta 1559 Pariisi) oli Ranskan kuningas vuosina 1547–1559.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Henrik II (Ranska) · Katso lisää »
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Italia · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Leonardo da Vinci
Leonardo di ser Piero da Vinci (15. huhtikuuta 1452 Vinci, Toscana, Kirkkovaltio – 2. toukokuuta 1519 Amboise, Indre-et-Loire, Ranskan kuningaskunta) oli italialainen tieteilijä, matemaatikko, insinööri, keksijä, anatomi, taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, kasvitieteilijä, muusikko ja kirjailija.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Leonardo da Vinci · Katso lisää »
Loir-et-Cher
Loir-et-Cher on Ranskan departementti, jonka tunnusnumero on 41.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Loir-et-Cher · Katso lisää »
Ludvig XII
Ludvig XII Ludvig XII (27. kesäkuuta 1462 – 1. tammikuuta 1515) oli Ranskan kuningas vuosina 1498–1515.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Ludvig XII · Katso lisää »
Luettelo Ranskan hallitsijoista
Tämä on luettelo Ranskan hallitsijoista.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Luettelo Ranskan hallitsijoista · Katso lisää »
Madrid
Madrid on Espanjan pääkaupunki.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Madrid · Katso lisää »
Milano
Milano (lomb. Milán) on kaupunki Pohjois-Italiassa Lombardian alueella.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Milano · Katso lisää »
Mona Lisa
Mona Lisa (tunnetaan myös nimillä tai Monna Lisa ja) on Leonardo da Vincin puulle vuodesta 1503 alkaen maalaama öljyvärimaalaus.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Mona Lisa · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Pariisi
Pariisi (.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Pariisi · Katso lisää »
Pavian taistelu
Pavian taistelu käytiin 1525 Pavian edustalla Pohjois-Italiassa.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Pavian taistelu · Katso lisää »
Protestantismi
Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Protestantismi · Katso lisää »
Pyhä ehtoollinen
Viimeinen ehtoollinen tai Pyhä ehtoollinen (Il Cenacolo tai L'Ultima Cena) on Leonardo da Vincin seinämaalaus suojelijalleen herttua Ludovico Sforzalle.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Pyhä ehtoollinen · Katso lisää »
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Ranska · Katso lisää »
Ranskan kuningaskunta
Ranskan kuningaskunta oli keskiaikainen ja varhaismoderninen monarkia Länsi-Euroopassa, ja nykyaikaisen Ranskan tasavallan edeltäjä.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Ranskan kuningaskunta · Katso lisää »
Ranskan uskonsodat
Ranskan uskonsodat (myös hugenottisodat) oli sarja yhteenottoja katolilaisten ja protestanttisten hugenottien välillä Ranskassa vuosina 1562–1598.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Ranskan uskonsodat · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Renessanssi · Katso lisää »
Valois
Valois oli hallitsijasuku, joka hallitsi Ranskaa vuosina 1328–1589.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja Valois · Katso lisää »
12. syyskuuta
12.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja 12. syyskuuta · Katso lisää »
1494
Ei kuvausta.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja 1494 · Katso lisää »
1547
Ei kuvausta.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja 1547 · Katso lisää »
31. maaliskuuta
31.
Uusi!!: Frans I (Ranska) ja 31. maaliskuuta · Katso lisää »