Eksessiivi ja Suomen kieli

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Eksessiivi ja Suomen kieli

Eksessiivi vs. Suomen kieli

Eksessiivi eli eronto eli yleinen erosija on suuntasija, joka ilmaisee muutosta jostakin olotilasta, jonakin olemisen päättymistä. Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Ablatiivi

Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.

Ablatiivi ja Eksessiivi · Ablatiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Elatiivi

Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.

Eksessiivi ja Elatiivi · Elatiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Essiivi

Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.

Eksessiivi ja Essiivi · Essiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Kaakkoismurteet

Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.

Eksessiivi ja Kaakkoismurteet · Kaakkoismurteet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Eksessiivi ja Karjalan kieli · Karjalan kieli ja Suomen kieli · Katso lisää »

Murre

Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.

Eksessiivi ja Murre · Murre ja Suomen kieli · Katso lisää »

Partitiivi

Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.

Eksessiivi ja Partitiivi · Partitiivi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Savolaismurteet

Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.

Eksessiivi ja Savolaismurteet · Savolaismurteet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Translatiivi

Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on suuntasija, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.

Eksessiivi ja Translatiivi · Suomen kieli ja Translatiivi · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Eksessiivi ja Viron kieli · Suomen kieli ja Viron kieli · Katso lisää »

Yleiskieli

Yleiskieli (kutsutaan myös standardikieli) on kaikille kielen puhujille yhteinen kielimuoto.

Eksessiivi ja Yleiskieli · Suomen kieli ja Yleiskieli · Katso lisää »