Sisällysluettelo
235 suhteet: Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, Aleksandr Kerenski, Aloiteoikeus, Antti Kurvinen, Ateneumin taidemuseo, Atte Harjanne, Avoin ministeriö, Äänioikeus, D’Hondtin menetelmä, Demokraattinen Vaihtoehto, Demokratia, Eduskunnan kansliatoimikunta, Eduskunnan kirjasto, Eduskunnan oikeusasiamies, Eduskunnan pääsihteeri, Eduskunnan puhemies, Eduskunnan tilintarkastajat, Eduskuntapuolue, Eduskuntaryhmä, Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Eduskuntatalo, Eduskuntavaalit, Eduskuntavaalit 1907, Eduskuntavaalit 1908, Eduskuntavaalit 1909, Eduskuntavaalit 1910, Eduskuntavaalit 1911, Eduskuntavaalit 1913, Eduskuntavaalit 1916, Eduskuntavaalit 1917, Eduskuntavaalit 1919, Eduskuntavaalit 1922, Eduskuntavaalit 1924, Eduskuntavaalit 1927, Eduskuntavaalit 1929, Eduskuntavaalit 1930, Eduskuntavaalit 1933, Eduskuntavaalit 1936, Eduskuntavaalit 1939, Eduskuntavaalit 1945, Eduskuntavaalit 1948, Eduskuntavaalit 1951, Eduskuntavaalit 1954, Eduskuntavaalit 1958, Eduskuntavaalit 1962, Eduskuntavaalit 1966, Eduskuntavaalit 1970, Eduskuntavaalit 1972, Eduskuntavaalit 1975, Eduskuntavaalit 1979, ... Laajenna indeksi (185 lisää) »
- Töölö
Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri on yksi Suomen 13 eduskuntavaalien vaalipiiristä.
Katsoa Eduskunta ja Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
Aleksandr Kerenski
Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.
Katsoa Eduskunta ja Aleksandr Kerenski
Aloiteoikeus
Aloiteoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta panna vireille eli saattaa virkakoneiston käsiteltäväksi jokin ehdotus.
Katsoa Eduskunta ja Aloiteoikeus
Antti Kurvinen
Antti Ilmari Vilhelm Kurvinen (s. 14. heinäkuuta 1986 Ylihärmä) on suomalainen keskustalainen poliitikko.
Katsoa Eduskunta ja Antti Kurvinen
Ateneumin taidemuseo
Ateneumin taidemuseo on Helsingissä sijaitseva kuvataiteille omistettu museo ja osa Kansallisgalleriaa.
Katsoa Eduskunta ja Ateneumin taidemuseo
Atte Harjanne
Atte Erik Harjanne (s. 13. heinäkuuta 1984 Helsinki) on suomalainen poliitikko ja ilmastotutkija.
Katsoa Eduskunta ja Atte Harjanne
Avoin ministeriö
Avoin ministeriö ry on riippumaton ja sitoutumaton vapaaehtoisjärjestö, jonka tarkoituksena on tuottaa joukkoistamisen avulla laadukkaita kansalaisaloitteita.
Katsoa Eduskunta ja Avoin ministeriö
Äänioikeus
Äänioikeus määrittelee, ketkä saavat päättää yhteisön asioista.
Katsoa Eduskunta ja Äänioikeus
D’Hondtin menetelmä
D’Hondtin menetelmä on suhteellisessa listavaalissa käytetty menetelmä, jolla listan saamien äänimäärien perusteella jaetaan paikat listoille.
Katsoa Eduskunta ja D’Hondtin menetelmä
Demokraattinen Vaihtoehto
Demokraattinen Vaihtoehto (lyh. Deva, ruots. Demokratiskt Alternativ) oli vuosina 1986–1990 toiminut suomalainen vasemmistopuolue. Devan perustamisjulistuksen mukaan puolue oli "laajapohjainen vaalirintama, joka kokoaa kaikkia rauhan, demokratian ja edistyksen voimia". Järjestön muodostivat pääasiassa Suomen Kansan Demokraattisesta Liitosta (SKDL) ja Suomen Kommunistisesta Puolueesta (SKP) erotetut kommunistit.
Katsoa Eduskunta ja Demokraattinen Vaihtoehto
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Katsoa Eduskunta ja Demokratia
Eduskunnan kansliatoimikunta
Eduskunnan kansliatoimikunta on Suomen eduskunnan hallintoa johtava elin.
Katsoa Eduskunta ja Eduskunnan kansliatoimikunta
Eduskunnan kirjasto
Eduskunnan kirjasto on eduskunnassa toimiva kaikille avoin eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon erikoiskirjasto.
Katsoa Eduskunta ja Eduskunnan kirjasto
Eduskunnan oikeusasiamies
Eduskunnan oikeusasiamies (lyhenne EOA) on oikeuskanslerin ohella ylin laillisuusvalvoja Suomessa.
Katsoa Eduskunta ja Eduskunnan oikeusasiamies
Eduskunnan pääsihteeri
Eduskunnan pääsihteeri on eduskunnan sihteeri ja eduskunnan kanslian päällikkö.
Katsoa Eduskunta ja Eduskunnan pääsihteeri
Eduskunnan puhemies
Eduskunnan puhemies on eduskunnan jäsen, joka johtaa puhetta eduskunnan täysistunnoissa eli hän on eduskunnan puheenjohtaja.
Katsoa Eduskunta ja Eduskunnan puhemies
Eduskunnan tilintarkastajat
Eduskunnan tilintarkastajat huolehtivat eduskunnan ja sen virastojen tilien ja hallinnon tarkastamisesta.
Katsoa Eduskunta ja Eduskunnan tilintarkastajat
Eduskuntapuolue
Eduskuntapuolue on puoluerekisteriin merkitty puolue jolla on kansanedustaja Suomen eduskunnassa.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntapuolue
Eduskuntaryhmä
Eduskuntaryhmä on saman puolueen kansanedustajien yhteenliittymä, joka ottaa kantaa lakiehdotuksiin, lausuu mielipiteitä, tekee aloitteita, esittää hallitukselle vaatimuksia ja esittää uudistusehdotuksia.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntaryhmä
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on henkilö, joka johtaa eduskuntaryhmää.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Eduskuntatalo
Eduskuntatalo on Arkadianmäellä Etu-Töölön kaupunginosassa Helsingin keskustassa sijaitseva rakennus, jossa Suomen eduskunta kokoontuu.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntatalo
Eduskuntavaalit
Eduskuntavaaleilla valitaan Suomen eduskuntaan 200 kansanedustajaa.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit
Eduskuntavaalit 1907
Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1907
Eduskuntavaalit 1908
Suomen toiset eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. heinäkuuta 1908 sen jälkeen, kun keisari Nikolai II oli 6. huhtikuuta hajottanut eduskunnan ennenaikaisesti.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1908
Eduskuntavaalit 1909
Suomen kolmannet eduskuntavaalit järjestettiin 1. ja 3. toukokuuta 1909.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1909
Eduskuntavaalit 1910
Suomen neljännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. helmikuuta 1910.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1910
Eduskuntavaalit 1911
Eduskuntavaalit 1911 järjestettiin 2.–3. tammikuuta.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1911
Eduskuntavaalit 1913
Eduskuntavaalit 1913 järjestettiin 1.–2. elokuuta, sillä Venäjän keisari Nikolai II oli hajottanut eduskunnan ja määrännyt uudet vaalit pidettäviksi.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1913
Eduskuntavaalit 1916
Eduskuntavaalit 1916 järjestettiin 1. ja 3. heinäkuuta.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1916
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1917
Eduskuntavaalit 1919
Suomen yhdeksännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1919
Eduskuntavaalit 1922
Suomen kymmenennet eduskuntavaalit järjestettiin 1.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1922
Eduskuntavaalit 1924
Suomen 11.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1924
Eduskuntavaalit 1927
Suomen 12.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1927
Eduskuntavaalit 1929
Suomen 13.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1929
Eduskuntavaalit 1930
Suomen 14.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1930
Eduskuntavaalit 1933
Suomen 15.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1933
Eduskuntavaalit 1936
Suomen 16.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1936
Eduskuntavaalit 1939
Suomen 17.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1939
Eduskuntavaalit 1945
Suomen 18.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1945
Eduskuntavaalit 1948
Suomen 19.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1948
Eduskuntavaalit 1951
Suomen 20.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1951
Eduskuntavaalit 1954
Eduskuntavaalit 1954 järjestettiin 7.–8. maaliskuuta.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1954
Eduskuntavaalit 1958
Suomen 22.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1958
Eduskuntavaalit 1962
Suomen 23.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1962
Eduskuntavaalit 1966
Suomen 24.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1966
Eduskuntavaalit 1970
Suomen 25.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1970
Eduskuntavaalit 1972
Suomen 26.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1972
Eduskuntavaalit 1975
Suomen 27.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1975
Eduskuntavaalit 1979
Suomen 28.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1979
Eduskuntavaalit 1983
Suomen 29.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1983
Eduskuntavaalit 1987
Suomen 30.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1987
Eduskuntavaalit 1991
Suomen 31.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1991
Eduskuntavaalit 1995
Suomen 32.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1995
Eduskuntavaalit 1999
Suomen 33.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1999
Eduskuntavaalit 2003
Suomen 34.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 2003
Eduskuntavaalit 2007
Suomen 35.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 2007
Eduskuntavaalit 2011
Suomen 36.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 2011
Eduskuntavaalit 2015
Suomen 37.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 2015
Eduskuntavaalit 2019
Suomen 38.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 2019
Eduskuntavaalit 2023
Suomen 39.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 2023
Eduskuntavaalit 2027
Suomen 40. eduskuntavaalit järjestettäneen 18.
Katsoa Eduskunta ja Eduskuntavaalit 2027
Epäluottamuslause
Epäluottamuslause tarkoittaa parlamentaarisessa järjestelmässä parlamentin tekemää päätöstä, jonka mukaan hallituksella ei ole enää parlamentin enemmistön tukea, mikä johtaa hallituksen kaatumiseen.
Katsoa Eduskunta ja Epäluottamuslause
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentti (lyhenne EP, epävirallisesti myös europarlamentti tai EU-parlamentti) on Euroopan unionin kansanedustuslaitos.
Katsoa Eduskunta ja Euroopan parlamentti
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Katsoa Eduskunta ja Euroopan unioni
Hallintovaliokunta
Hallintovaliokunta (HaV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Hallintovaliokunta
Hallitus
Hallitus on organisaation, esimerkiksi yhtiön tai yhdistyksen hallinnosta vastaava toimielin.
Katsoa Eduskunta ja Hallitus
Heidi Hautala
Heidi Anneli Hautala (s. 14. marraskuuta 1955 Oulu) on suomalainen poliitikko.
Katsoa Eduskunta ja Heidi Hautala
Heimolan talo
Heimolan talo vuonna 1969 ennen purkamista. Heimolan talo oli arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema myöhäisjugendia edustanut rakennus, joka sijaitsi Helsingissä nykyisen Yliopistonkadun ja Vuorikadun kulmassa osoitteessa Yliopistonkatu 5 (tuolloin Hallituskatu 15).
Katsoa Eduskunta ja Heimolan talo
Helsingin vapaaehtoisen palokunnan talo
Hakaniemen mellakan aikaan elokuussa 1906. Helsingin vapaaehtoisen palokunnan talo tai lyhyemmin (Helsingin) VPK:n talo oli Helsingin keskustassa, Ateneumin taidemuseon vieressä, osoitteessa Keskuskatu 7 (vuoteen 1928 Hakasalmenkatu) sijainnut rakennus.
Katsoa Eduskunta ja Helsingin vapaaehtoisen palokunnan talo
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Katsoa Eduskunta ja Helsinki
Hjallis Harkimo
Harry Juhani "Hjallis" Harkimo (s. 2. marraskuuta 1953 Helsinki) on suomalainen liikemies, yrittäjä, urheilujohtaja, televisioesiintyjä, purjehtija, kansanedustaja ja tubettaja.
Katsoa Eduskunta ja Hjallis Harkimo
Isänmaallinen kansanliike
Isänmaallinen kansanliike (lyhenne IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen ja fasistinen puolue, joka perustettiin 5.
Katsoa Eduskunta ja Isänmaallinen kansanliike
J. S. Sirén
Johan Sigfrid Sirén (27. toukokuuta 1889 Ylihärmä – 5. maaliskuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.
Katsoa Eduskunta ja J. S. Sirén
Jaa, ei, tyhjiä, poissa
Jaa, ei, tyhjiä, poissa viittaa Suomen eduskunnan täysistuntojen äänestykseen.
Katsoa Eduskunta ja Jaa, ei, tyhjiä, poissa
Jani Mäkelä
Jani Kalevi Kristian Mäkelä (s. 21. lokakuuta 1976 Joutseno) on suomalainen poliitikko ja perussuomalaisia edustava kansanedustaja.
Katsoa Eduskunta ja Jani Mäkelä
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Katsoa Eduskunta ja Jatkosota
Jussi Halla-aho
Jussi Kristian Halla-aho (s. 27. huhtikuuta 1971 Tampere) on suomalainen poliitikko, joka on toiminut eduskunnan puhemiehenä 21.
Katsoa Eduskunta ja Jussi Halla-aho
Jussi Saramo
Jussi Antero Saramo (s. 9. heinäkuuta 1979 Porvoon maalaiskunta) on suomalainen poliitikko, Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Katsoa Eduskunta ja Jussi Saramo
Kansainvälisten asiain foorumi
Kansainvälisten asiain foorumi on eduskunnassa toimiva foorumi, jonka tarkoitus on kehittää eduskunnan kansainvälistä työtä.
Katsoa Eduskunta ja Kansainvälisten asiain foorumi
Kansallinen Edistyspuolue
Kansallinen Edistyspuolue oli suomalainen liberalistinen puolue, joka toimi vuosina 1918–1951.
Katsoa Eduskunta ja Kansallinen Edistyspuolue
Kansallinen Kokoomus
Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.
Katsoa Eduskunta ja Kansallinen Kokoomus
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä (lyhenne kok) on Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajien muodostama yhteistyöelin Suomen valtiopäivillä eduskunnassa.
Katsoa Eduskunta ja Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Kansanpuolue (1932)
Kansanpuolue oli vuosina 1932–1936 toiminut suomalainen, lähinnä Kalajokilaaksossa vaikuttanut puolue, joka perustettiin talonpoikien protestiliikkeen petyttyä olemassa olleisiin puolueisiin.
Katsoa Eduskunta ja Kansanpuolue (1932)
Kansanpuolue (maalaisten)
Kansanpuolue oli vuosina 1917–1918 toiminut suomalainen puolue.
Katsoa Eduskunta ja Kansanpuolue (maalaisten)
Kauhajoki
Kauhajoki on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa.
Katsoa Eduskunta ja Kauhajoki
Kavallus
Kavallus on anastusrikoksen erityinen muoto, jossa henkilö anastaa hallussaan olevaa omaisuutta.
Katsoa Eduskunta ja Kavallus
Keskuskatu (Helsinki)
Keskuskatu (tuolloin Hakasalmenkatu) 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Oikealla Makkaratalon tieltä purettu Skohan talo. Keskuskatu on kahden korttelin mittainen kävelykatu Helsingin keskustassa.
Katsoa Eduskunta ja Keskuskatu (Helsinki)
Keskustan eduskuntaryhmä
Keskustan eduskuntaryhmä (kesk), alun perin Maalaisliiton eduskuntaryhmä, on Suomen Keskustan kansanedustajien muodostama yhteistyöelin eduskunnassa.
Katsoa Eduskunta ja Keskustan eduskuntaryhmä
Kirjallinen kysymys
Kirjallinen kysymys on eduskunnassa käytössä oleva tapa pyytää lisätietoa hallituksen tai ministerin toimista ja valvoa ministerin toimien laillisuutta.
Katsoa Eduskunta ja Kirjallinen kysymys
Kirjava ”Puolue” – Elonkehän Puolesta
Kirjava ”Puolue” – Elonkehän Puolesta (KIPU) oli suomalainen vihreä puolue.
Katsoa Eduskunta ja Kirjava ”Puolue” – Elonkehän Puolesta
Kokoontumisvapaus
Kokoontumisvapaus on yksilön vapaus ja ihmisoikeus keneltäkään lupaa kysymättä osallistua julkisiin kokouksiin ja mielenosoituksiin.
Katsoa Eduskunta ja Kokoontumisvapaus
Kommunistilait
Kommunistilait olivat Suomessa vuonna 1930 säädettyjä lakeja, joilla pyrittiin estämään kommunistien toiminta Suomessa maanpetoksellisena tai yhteiskuntajärjestystä vastaan suunnattuna rikollisena toimintana.
Katsoa Eduskunta ja Kommunistilait
Korkein hallinto-oikeus
Fabianinkadulla Helsingissä valmistui 1901. Suomen korkein hallinto-oikeus (lyh. KHO;, lyh. HFD) käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa ja toimii alempien viranomaisten lainsoveltamisen oikeellisuuden valvojana.
Katsoa Eduskunta ja Korkein hallinto-oikeus
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä (kd) on Suomen Kristillisdemokraattien kansanedustajien muodostama yhteistyöelin eduskunnassa.
Katsoa Eduskunta ja Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Lainsäädäntövalta
Lainsäädäntövalta on yksi perustuslaillisen vallankäytön osa-alueesta, johon kuuluu lakien säätäminen.
Katsoa Eduskunta ja Lainsäädäntövalta
Lakialoite
Lakialoite tarkoittaa ehdotusta uudeksi laiksi tai ehdotusta jo olemassa olevan lain muuttamisesta.
Katsoa Eduskunta ja Lakialoite
Lakivaliokunta
Lakivaliokunta (LaV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Lakivaliokunta
Lapin sota
Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Katsoa Eduskunta ja Lapin sota
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Katsoa Eduskunta ja Leo Mechelin
Liberaali demokratia
Liberaali demokratia on edustuksellinen demokratia, jossa vaaleilla valittujen edustajien valtaa (ja kansan enemmistön valtaa määrätä vähemmistöä) rajoittavat laillisuusperiaate sekä yksilönvapautta, etenkin kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki.
Katsoa Eduskunta ja Liberaali demokratia
Liberaalinen Kansanpuolue
Liberaalinen Kansanpuolue (LKP; vuodesta 2001 Liberaalit Oikeusministeriö. Viitattu 22.3.2011.) oli vuosina 1965–2011 toiminut suomalainen liberalistinen puolue.
Katsoa Eduskunta ja Liberaalinen Kansanpuolue
Liike Nyt
Liike Nyt r.p. (lyhenne Liik.) on suomalainen liberalistinen keskusta-oikeistolainen puolue.
Katsoa Eduskunta ja Liike Nyt
Liike Nyt -eduskuntaryhmä
Liike Nyt -eduskuntaryhmä (liik) on Liike Nyt -puolueen yhteistyöelin eduskunnassa.
Katsoa Eduskunta ja Liike Nyt -eduskuntaryhmä
Liikenne- ja viestintävaliokunta
Liikenne- ja viestintävaliokunta (LiV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Liikenne- ja viestintävaliokunta
Lobbaus
Lobbaus (engl. sanasta lobby ’eteisaula’) eli käytäväpolitiikka tai vaikuttajaviestintä tarkoittaa erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa epävirallisesti päättäjiin ja poliitikkoihin.
Katsoa Eduskunta ja Lobbaus
Luettelo kansanedustajista
Luettelo kansanedustajista vuodesta 1907 alkaen.
Katsoa Eduskunta ja Luettelo kansanedustajista
Luettelo vaalikauden 1939–1945 kansanedustajista
Luettelo vaalikauden 1939–1945 kansanedustajista sisältää niin sanotun ”pitkän parlamentin” jäsenet.
Katsoa Eduskunta ja Luettelo vaalikauden 1939–1945 kansanedustajista
Luettelo vaalikauden 2023–2027 kansanedustajista
Vaalikauden 2023–2027 kansanedustajat valittiin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, jotka järjestettiin 2.
Katsoa Eduskunta ja Luettelo vaalikauden 2023–2027 kansanedustajista
Maa- ja metsätalousvaliokunta
Maa- ja metsätalousvaliokunta (MmV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Maa- ja metsätalousvaliokunta
Maija-Leena Paavola
Maija-Leena Paavola (s. 4. marraskuuta 1956 Punkalaidun) on eduskunnan pääsihteeri vuoden 2016 alusta.
Katsoa Eduskunta ja Maija-Leena Paavola
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Katsoa Eduskunta ja Marraskuun manifesti
Matias Marttinen
Matias Oskari Marttinen (s. 25. kesäkuuta 1990) on suomalainen kokoomuksen kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Katsoa Eduskunta ja Matias Marttinen
Mats Löfström
Mats Åke Löfström (s. 27. lokakuuta 1983 Eckerö) on ahvenanmaalainen poliitikko, joka valittiin Ahvenanmaan vaalipiirin edustajaksi eduskuntaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Åländsk Samlingin listalta.
Katsoa Eduskunta ja Mats Löfström
Mechelinin senaatti
Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J.
Katsoa Eduskunta ja Mechelinin senaatti
Naisten äänioikeus
Naisten äänioikeus. suffragettien mielenosoitus New Yorkissa vuonna 1912. Göteborgissa 1918. Naisten äänioikeus on taloudellinen ja poliittinen uudistus, joka antaa naisille oikeuden äänestää.
Katsoa Eduskunta ja Naisten äänioikeus
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Katsoa Eduskunta ja Nikolai II
Noottikriisi
Urho Kekkonen ja Leonid Brežnev 23. marraskuuta 1960 Kekkosen valtiovierailulla Neuvostoliittoon. Noottikriisi on Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa vuonna 1961 tapahtuneesta poliittisesta kriisistä käytetty nimitys.
Katsoa Eduskunta ja Noottikriisi
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Katsoa Eduskunta ja Nuorsuomalainen Puolue
Nuorsuomalaiset
Nuorsuomalaiset oli suomalainen 1990-luvun jälkipuoliskon ajan toiminut liberalistinen ja porvarillinen puolue, joka sai vaaleissa parhaimmillaan kaksi kansanedustajaa.
Katsoa Eduskunta ja Nuorsuomalaiset
Oikeisto
Oikeisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin oikeassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.
Katsoa Eduskunta ja Oikeisto
Oikeuskansleri
Valtioneuvoston oikeuskansleri (lyhenne OK tai OKA) on viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa virkamiesten ja viranomaisten toimia.
Katsoa Eduskunta ja Oikeuskansleri
Open Knowledge Finland
Open Knowledge Finland ry eli Avoin tieto ry eli OKFI on vuonna 2012 perustettu suomalainen yhdistys, joka toimii kansainvälisen Open Knowledge -verkoston kumppaniyhdistyksenä Suomessa ja edistää datan ja tiedon avaamista ja avoimen tiedon hyödyntämistä.
Katsoa Eduskunta ja Open Knowledge Finland
Oppositio
Oppositio tarkoittaa suppeammassa merkityksessä kaikkia niitä parlamenttiryhmiä, jotka ilmaisevat etteivät tue vallassa olevaa hallitusta.
Katsoa Eduskunta ja Oppositio
Orpon hallitus
Orpon hallitus on Suomen tasavallan 77.
Katsoa Eduskunta ja Orpon hallitus
Otto Andersson (kansanedustaja)
Otto Andersson (s. 1983) on suomalainen ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko.
Katsoa Eduskunta ja Otto Andersson (kansanedustaja)
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Katsoa Eduskunta ja P. E. Svinhufvud
Painovapaus
Painovapaus on kansalaisille kuuluva oikeus ajatusten esittämiseen painotuotteessa ilman erityistä viranomaisen lupaa tai ennakkotarkastusta.
Katsoa Eduskunta ja Painovapaus
Parlamentarismi
Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.
Katsoa Eduskunta ja Parlamentarismi
Parlamentin hajottaminen
Parlamentin hajottaminen tarkoittaa, että parlamentin työskentely keskeytetään kesken vaalikauden ja järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit.
Katsoa Eduskunta ja Parlamentin hajottaminen
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Katsoa Eduskunta ja Parlamentti
Paula Risikko
Paula Sinikka Risikko (o.s. Pelttari, s. 4. kesäkuuta 1960 Ylihärmä) on suomalainen kokoomuslainen poliitikko.
Katsoa Eduskunta ja Paula Risikko
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset r.p., lyhenne PS on suomalainen kansalliskonservatiivinen ja arvokonservatiivinen puolue.
Katsoa Eduskunta ja Perussuomalaiset
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä (ps.) on perussuomalaisten kansanedustajien muodostama yhteistyöelin eduskunnassa.
Katsoa Eduskunta ja Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Perustuslaillinen oikeistopuolue
Perustuslaillinen oikeistopuolue (lyhenne POP) oli vuosina 1973–1992 toiminut suomalainen kaksikielinen oikeistopuolue.
Katsoa Eduskunta ja Perustuslaillinen oikeistopuolue
Perustuslakivaliokunta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokous Säätytalossa vuonna 1918. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. J. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. A. Wrede, Ernst Estlander, G. G. Rosenqvist, A. O. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J.
Katsoa Eduskunta ja Perustuslakivaliokunta
Peter Östman
Peter Johan Östman (s. 16. joulukuuta 1961 Luoto) on suomalainen kristillisdemokrattinen poliitikko, yrittäjävaikuttaja ja yrittäjä.
Katsoa Eduskunta ja Peter Östman
Pienviljelijäin puolue
Pienviljelijäin puolue (1940-luvun alkuun asti Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue, PMP) oli suomalainen 1930-luvulta 1950-luvulle toiminut pientalonpoikien etupuolue.
Katsoa Eduskunta ja Pienviljelijäin puolue
Puhemiesneuvosto
Puhemiesneuvosto suunnittelee eduskunnan pitkän aikavälin työskentelyä ja ohjaa täysistuntotyöskentelyä.
Katsoa Eduskunta ja Puhemiesneuvosto
Puolue
Puolue tai poliittinen puolue on tiettyjä poliittisia katsomuksia kannattava ja tiettyjä taloudellisia, sosiaalisia tai vastaavia pyrkimyksiä ajava valtakunnallinen järjestö.
Katsoa Eduskunta ja Puolue
Puolueeton maa
Aiemmin puolueettomat Puolueeton maa tai puolueeton valtio ei kuulu sotilasliittoihin tai ei osallistu käynnissä olevaan sotaan tai pyrkii lisäksi pysyttelemään suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella.
Katsoa Eduskunta ja Puolueeton maa
Puolustusvaliokunta
Puolustusvaliokunta (PuV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Puolustusvaliokunta
Remonttiryhmä
Remonttiryhmä oli suomalainen vuosina 1998–2001 toiminut puolue.
Katsoa Eduskunta ja Remonttiryhmä
Robert Hermanson
Robert Hermanson. Robert Fredrik Hermanson (2. helmikuuta 1846 Oulu – 10. joulukuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiopäivämies.
Katsoa Eduskunta ja Robert Hermanson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä (r) on Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Ahvenanmaan vaalipiirin kansanedustajista koostuva eduskuntaryhmä.
Katsoa Eduskunta ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen vapaamielinen puolue
Ruotsalainen vapaamielinen puolue (RVP) oli suomalainen ruotsinkielisten puolue.
Katsoa Eduskunta ja Ruotsalainen vapaamielinen puolue
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Katsoa Eduskunta ja Sananvapaus
Sanssin koulu
Sanssin koulu Asevelitieltä nähtynä. Sanssin koulu on Kauhajoella sijaitseva peruskoulu, jossa oli vuosiluokat 1–6.
Katsoa Eduskunta ja Sanssin koulu
Sauli Niinistö
Sauli Väinämö Niinistö (s. 24. elokuuta 1948 Salo) on suomalainen kokoomustaustainen poliitikko ja Suomen tasavallan 12.
Katsoa Eduskunta ja Sauli Niinistö
Säätytalo
Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos Säätytalon porrashalli n. 1900. Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia.
Katsoa Eduskunta ja Säätytalo
Sivistysvaliokunta
Sivistysvaliokunta (SiV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Sivistysvaliokunta
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Katsoa Eduskunta ja Sortovuodet
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä (sd) on Suomen sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajien muodostama yhteistyöelin eduskunnassa.
Katsoa Eduskunta ja Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö
Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö (STPV) oli suomalainen puolueenkaltainen organisaatio, joka perustettiin viranomaisten lakkauttaman Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP) seuraajaksi vuonna 1924.
Katsoa Eduskunta ja Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö
Sotilasmiljoonat
Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.
Katsoa Eduskunta ja Sotilasmiljoonat
Suhteellinen vaalitapa
Suhteellinen vaalitapa on vaalitapa, jossa edustajat valitaan niin, että vaaleihin osallistuneen liittouman paikkamäärä on suhteessa liittouman ehdokaslistan yhteisäänimäärään.
Katsoa Eduskunta ja Suhteellinen vaalitapa
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Katsoa Eduskunta ja Suomalainen puolue
Suomen eduskunta 100 vuotta
Suomen eduskunta 100 vuotta on vuosina 2006–2008 julkaistu 12-osainen kirjasarja eduskunnan historiasta.
Katsoa Eduskunta ja Suomen eduskunta 100 vuotta
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Katsoa Eduskunta ja Suomen itsenäistyminen
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (lyh. SKDL; jäsen kansandemokraatti, lyh kd.) oli vasemmistolainen yhteistyöpuolue, joka osallistui useisiin hallituksiin ja oli kahdesti (1946–1948 ja 1958–1962) eduskunnan suurin puolue, ja kerran eduskuntavaaleissa korkeimman kannatuksen saanut puolue (1958).
Katsoa Eduskunta ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue
Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue (SKYP) (ruots. Finlands Folks Enhets Parti) oli puolue, jonka perusti vuonna 1972 Suomen Maaseudun Puolueesta (SMP) erotettu oppositio.
Katsoa Eduskunta ja Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue
Suomen kansanedustaja
Kansanedustaja (lyhenne kansaned.) on parlamentaarikko eli kansalaisten valitsema edustaja eduskunnassa, Suomen parlamentissa.
Katsoa Eduskunta ja Suomen kansanedustaja
Suomen Kansanpuolue
Suomen Kansanpuolue (KP) oli Suomessa vuosina 1951–1965 toiminut liberaali keskiluokan edunvalvontapuolue.
Katsoa Eduskunta ja Suomen Kansanpuolue
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Katsoa Eduskunta ja Suomen Keskusta
Suomen Kristillisdemokraatit
Suomen Kristillisdemokraatit, lyhyemmin KD on suomalainen keskusta-oikeistolainen ja kristillisdemokraattinen puolue.
Katsoa Eduskunta ja Suomen Kristillisdemokraatit
Suomen Kristillisen Työväen Liitto
Suomen Kristillisen Työväen Liitto (lyhenne KrTL) on vuonna 1906 perustettu sitoutumaton kristillinen työväenjärjestö, joka toimi poliittisena puolueena vuoteen 1922 saakka.
Katsoa Eduskunta ja Suomen Kristillisen Työväen Liitto
Suomen Maaseudun Puolue
Suomen Maaseudun Puolue (lyhenne SMP) oli vuosina 1959–1995 toiminut suomalainen keskustapopulistinen puolue, joka henkilöityi pitkälti johtajaansa Veikko Vennamoon.
Katsoa Eduskunta ja Suomen Maaseudun Puolue
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Katsoa Eduskunta ja Suomen pääministeri
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.
Katsoa Eduskunta ja Suomen perustuslaki
Suomen pienviljelijäin puolue
Suomen pienviljelijäin puolue (SPP) oli vuonna 1929 perustettu suomalainen puolue, joka ilmoitti olevansa vähäosaisten talonpoikien etupuolue.
Katsoa Eduskunta ja Suomen pienviljelijäin puolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Katsoa Eduskunta ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Katsoa Eduskunta ja Suomen senaatti
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Katsoa Eduskunta ja Suomen sisällissota
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Katsoa Eduskunta ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialistinen Työväenpuolue
Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP) oli puolue, jonka muodostivat kommunistit ja näitä tukeneet SDP:stä irtautuneet radikaalit vasemmistolaiset.
Katsoa Eduskunta ja Suomen Sosialistinen Työväenpuolue
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Katsoa Eduskunta ja Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Katsoa Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Katsoa Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.
Katsoa Eduskunta ja Suomen tasavallan presidentti
Suomen vaalipiirit
Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu nykyisin 13 vaalipiiriin, joista kustakin valitaan niiden asukaslukuun suhteutettu määrä kansanedustajia.
Katsoa Eduskunta ja Suomen vaalipiirit
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Katsoa Eduskunta ja Suomen valtioneuvosto
Suomen valtionhoitaja
Valtionhoitaja oli Suomen väliaikainen valtionpäämies vuosina 1918–1919.
Katsoa Eduskunta ja Suomen valtionhoitaja
Suomen valtiopäivät
Eduskuntatalon istuntosali otettiin käyttöön vuonna 1931. Valtiopäivät on eduskunnan vuotuinen työjakso.
Katsoa Eduskunta ja Suomen valtiopäivät
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Eduskunta ja Suomi
Suullinen kysymys
Suullisia kysymyksiä esitetään ministereille torstain täysistunnon yhteydessä pidettävällä eduskunnan kyselytunnilla.
Katsoa Eduskunta ja Suullinen kysymys
Suuri kommunistijuttu 1923
Suuri kommunistijuttu 1923 (myös niin sanottu ”Kallion leikkaus”) oli pääministeri Kyösti Kallion johtaman hallituksen vuonna 1923 toimeenpanema Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP) jäsenten maanlaajuinen joukkopidätys, jota seurasi laaja oikeudenkäynti.
Katsoa Eduskunta ja Suuri kommunistijuttu 1923
Suuri valiokunta
Suuri valiokunta (SuV) on eduskunnan valiokunta, joka vastaa Euroopan unionia koskevien asioiden ja tiettyjen lakiehdotusten käsittelystä eduskunnassa.
Katsoa Eduskunta ja Suuri valiokunta
Svenska Yle
Ylen logo Svenska Yle on yksi Ylen yksiköistä.
Katsoa Eduskunta ja Svenska Yle
Syyttäjä
Syyttäjiä matkalla oikeuden istuntoon. Syyttäjä on oikeuslaitoksen virkamies, jonka tehtäviin kuuluu ajaa syytteitä rikosasioissa.
Katsoa Eduskunta ja Syyttäjä
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (lyhenne SibA) on Taideyliopistoon kuuluva musiikkialan akatemia, joka on alallaan Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suurin yliopistotason oppilaitos.
Katsoa Eduskunta ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Talousarvio
Talousarvio eli budjetti (ruotsiksi budget) on yrityksen tai muun talousyksikön lyhyen tähtäimen taloussuunnitelma.
Katsoa Eduskunta ja Talousarvio
Talousvaliokunta
Talousvaliokunta (TaV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Talousvaliokunta
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Katsoa Eduskunta ja Talvisota
Tarja Filatov
Tarja Katarina Filatov (s. 9. elokuuta 1963 Hämeenlinna) on suomalainen poliitikko ja SDP:n kansanedustaja vuodesta 1995.
Katsoa Eduskunta ja Tarja Filatov
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunta (TrV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Tarkastusvaliokunta
Tiedusteluvalvontavaliokunta
Tiedusteluvalvontavaliolautakunta (TiV) on yksi Suomen eduskunnan seitsemästätoista pysyvästä valiokunnasta, jonka tehtävä on toimia siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana.
Katsoa Eduskunta ja Tiedusteluvalvontavaliokunta
Tulevaisuusvaliokunta
Tulevaisuusvaliokunta (TuV) on eduskunnan valiokunta.
Katsoa Eduskunta ja Tulevaisuusvaliokunta
Tuomioistuin
Oikeudenkäynti Lontoossa Old Baileyssa. Thomas Rowlandsonin ja Augustus Puginin piirros teoksesta Ackermann's Microcosm of London (1808–1811). Tuomioistuin on oikeuslaitokseen kuuluva organisaatio, joka ratkaisee eri toimijoiden välisiä erimielisyyksiä lainsäädäntöön nojautuen oikeudenkäynnissä tai muulla menettelyllä siten, että ratkaisu on osapuolia oikeudellisesti sitova.
Katsoa Eduskunta ja Tuomioistuin
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto
Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL, Sos.-Dem. Liitto) oli Suomen Sosialidemokraattisesta Puolueesta (SDP) erkaantuneen oppositioryhmän perustama suomalainen vasemmistolainen puolue, joka toimi vuosina 1959–1973.
Katsoa Eduskunta ja Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto
Tynkäeduskunta
Tynkäeduskunta, ainoa sosiaalidemokraatti Matti Paasivuori yksinään oikealla (puhemiehestä vasemmalla). Aitiossa etummaisimpana saksalainen kenraali Rüdiger von der Goltz. Tynkäeduskunta oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 kokoontunut vajaalukuinen eduskunta, josta puuttuivat lähes kaikki sosialidemokraattisen puolueen (SDP) kansanedustajat.
Katsoa Eduskunta ja Tynkäeduskunta
Tytti Tuppurainen
Tytti Johanna Tuppurainen (s. 18. helmikuuta 1976 Oulu) on suomalainen poliitikko, joka on ollut SDP:n kansanedustajana Oulun vaalipiiristä vuodesta 2011 lähtien.
Katsoa Eduskunta ja Tytti Tuppurainen
Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainvaliokunta (UaV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Ulkoasiainvaliokunta
Valiokunta
Tyypillinen valiokunnan kokoushuone. Puheenjohtajan edessä olevaa maljaa käytetään arvottaessa äänestystulosta äänten mentyä tasan. Valiokunta on parlamentin toimielin, joka käsittelee omaan erityisalueeseensa kuuluvat lakiesitykset.
Katsoa Eduskunta ja Valiokunta
Vallilan työväentalo
Vallilan työväentalo oli Helsingin Vallilassa sijainnut työväentalo, jonka suunnitteli arkkitehti L. E. Hanstén.
Katsoa Eduskunta ja Vallilan työväentalo
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Katsoa Eduskunta ja Valtalaki
Valtionpäämies
Nigerian valtionpäämies Olusegun Obasanjo (1977). Valtionpäämies (myös valtionpää) on valtion muodollisesti ylin johtaja tai edustaja.
Katsoa Eduskunta ja Valtionpäämies
Valtiovarainvaliokunta
Valtiovarainvaliokunta (VaV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Valtiovarainvaliokunta
Vapaamielisten Liitto
Vapaamielisten liitto oli suomalainen liberalistinen puolue, jota kutsuttiin myös aitoliberaaleiksi.
Katsoa Eduskunta ja Vapaamielisten Liitto
Varainhoitaja
Varainhoitaja eli ominaisuudenhoitaja tarkoittaa ammattihenkilöä joka hoitaa asiakkaidensa varainhoitoa.
Katsoa Eduskunta ja Varainhoitaja
Vasemmisto
Vasemmisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin vasemmassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.
Katsoa Eduskunta ja Vasemmisto
Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus
puhemiehen paikalta katsottuna vasemmalla ja oikeisto oikealla. Kuvassa vuoden 2011 tilanne. Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus viittaa poliittisen kentän jakautumiseen oikeistoon ja vasemmistoon.
Katsoa Eduskunta ja Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä (vas.) on vasemmistoliiton kansanedustajien yhteistyöelin Suomen eduskunnassa.
Katsoa Eduskunta ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitto (lyhenne Vas.) on suomalainen poliittiseen vasemmistoon kuuluva puolue.
Katsoa Eduskunta ja Vasemmistoliitto
Välikysymys
Välikysymys on parlamentaarisessa hallitusjärjestelmässä käytetty menettely, jonka avulla selvitetään nauttiiko hallitus parlamentin luottamusta.
Katsoa Eduskunta ja Välikysymys
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Eduskunta ja Venäjä
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Katsoa Eduskunta ja Venäjän keisari
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Katsoa Eduskunta ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Katsoa Eduskunta ja Venäjän väliaikainen hallitus
Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Katsoa Eduskunta ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Venäjän–Japanin sota
Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.
Katsoa Eduskunta ja Venäjän–Japanin sota
Vero
Verotus on yhteisnimitys kaikille niille toimille, joita verojen määräämisessä, maksuunpanossa, kantamisessa, oikaisemisessa, perinnässä ja verovalvonnassa tarvitaan.
Katsoa Eduskunta ja Vero
Vihreä eduskuntaryhmä
Vihreä eduskuntaryhmä (Vihr.) on Vihreän liiton kansanedustajien muodostama yhteistyöelin eduskunnassa.
Katsoa Eduskunta ja Vihreä eduskuntaryhmä
Vihreä liitto
Vihreä liitto, lyhyemmin vihreät (lyhenne Vihr.) on suomalainen sosiaaliliberalistinen poliittinen puolue, joka on erikoistunut ympäristökysymyksiin.
Katsoa Eduskunta ja Vihreä liitto
Vladimir Putin
Vladimir Vladimirovitš Putin (s. 7. lokakuuta 1952 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on venäläinen poliitikko, nykyinen Venäjän federaation presidentti ja entinen pääministeri.
Katsoa Eduskunta ja Vladimir Putin
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Katsoa Eduskunta ja Vuoden 1905 suurlakko
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.
Katsoa Eduskunta ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Katsoa Eduskunta ja Vuoden 1919 hallitusmuoto
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.
Katsoa Eduskunta ja Yhdenvertaisuuslaki
Yhdistymisvapaus
Yhdistymisvapaus on oikeus etukäteen lupaa kysymättä perustaa yhdistys luvallisen tarkoituksen toteuttamista varten, kokoontua ja käyttää sananvapautta.
Katsoa Eduskunta ja Yhdistymisvapaus
Yhteiskunta
Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.
Katsoa Eduskunta ja Yhteiskunta
Yksikamarijärjestelmä
Ei parlamenttia Yksikamarijärjestelmässä lakia säätävä elin eli parlamentti muodostaa yhden kokonaisuuden.
Katsoa Eduskunta ja Yksikamarijärjestelmä
Yksityisoikeus
Yksityisoikeus (myös siviilioikeus) on oikeustieteen tutkima oikeudenala, jonka mielenkiinnon kohteena ovat yksityishenkilöiden väliset oikeussuhteet.
Katsoa Eduskunta ja Yksityisoikeus
Ympäristövaliokunta
Ympäristövaliokunta (YmV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Katsoa Eduskunta ja Ympäristövaliokunta
Katso myös
Töölö
- Cafe Regatta
- Eduskunta
- Eduskuntatalo
- Elite (ravintola)
- Finlandia-talo
- Hakasalmen huvila
- Helsingin Musiikkitalo
- Helsingin olympiastadion
- Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala
- Hietaniemen hautausmaa
- Kristuskyrkan
- Luonnontieteellinen keskusmuseo
- Runeberginkatu (Helsinki)
- Sibelius-monumentti
- Sophie Mannerheimin koulu
- Soutustadion (Helsinki)
- Suomen Kansallisooppera ja -baletti
- Suomen kansallismuseo
- Töölö
- Töölön jalkapallostadion
- Töölön kirkko
- Töölön kisahalli
- Töölön pallokenttä
- Töölöntori
- Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
- Temppeliaukion kirkko
Tunnetaan myös nimellä Eduskunnan hajottaminen, Eduskunnan talousvaliokunta, Eduskunnan valiokunnat, Eduskunnan valtiovarainvaliokunta, Riksdagen, Suomen eduskunta, Suomen parlamentti.
, Eduskuntavaalit 1983, Eduskuntavaalit 1987, Eduskuntavaalit 1991, Eduskuntavaalit 1995, Eduskuntavaalit 1999, Eduskuntavaalit 2003, Eduskuntavaalit 2007, Eduskuntavaalit 2011, Eduskuntavaalit 2015, Eduskuntavaalit 2019, Eduskuntavaalit 2023, Eduskuntavaalit 2027, Epäluottamuslause, Euroopan parlamentti, Euroopan unioni, Hallintovaliokunta, Hallitus, Heidi Hautala, Heimolan talo, Helsingin vapaaehtoisen palokunnan talo, Helsinki, Hjallis Harkimo, Isänmaallinen kansanliike, J. S. Sirén, Jaa, ei, tyhjiä, poissa, Jani Mäkelä, Jatkosota, Jussi Halla-aho, Jussi Saramo, Kansainvälisten asiain foorumi, Kansallinen Edistyspuolue, Kansallinen Kokoomus, Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä, Kansanpuolue (1932), Kansanpuolue (maalaisten), Kauhajoki, Kavallus, Keskuskatu (Helsinki), Keskustan eduskuntaryhmä, Kirjallinen kysymys, Kirjava ”Puolue” – Elonkehän Puolesta, Kokoontumisvapaus, Kommunistilait, Korkein hallinto-oikeus, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, Lainsäädäntövalta, Lakialoite, Lakivaliokunta, Lapin sota, Leo Mechelin, Liberaali demokratia, Liberaalinen Kansanpuolue, Liike Nyt, Liike Nyt -eduskuntaryhmä, Liikenne- ja viestintävaliokunta, Lobbaus, Luettelo kansanedustajista, Luettelo vaalikauden 1939–1945 kansanedustajista, Luettelo vaalikauden 2023–2027 kansanedustajista, Maa- ja metsätalousvaliokunta, Maija-Leena Paavola, Marraskuun manifesti, Matias Marttinen, Mats Löfström, Mechelinin senaatti, Naisten äänioikeus, Nikolai II, Noottikriisi, Nuorsuomalainen Puolue, Nuorsuomalaiset, Oikeisto, Oikeuskansleri, Open Knowledge Finland, Oppositio, Orpon hallitus, Otto Andersson (kansanedustaja), P. E. Svinhufvud, Painovapaus, Parlamentarismi, Parlamentin hajottaminen, Parlamentti, Paula Risikko, Perussuomalaiset, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, Perustuslaillinen oikeistopuolue, Perustuslakivaliokunta, Peter Östman, Pienviljelijäin puolue, Puhemiesneuvosto, Puolue, Puolueeton maa, Puolustusvaliokunta, Remonttiryhmä, Robert Hermanson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä, Ruotsalainen vapaamielinen puolue, Sananvapaus, Sanssin koulu, Sauli Niinistö, Säätytalo, Sivistysvaliokunta, Sortovuodet, Sosiaali- ja terveysvaliokunta, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö, Sotilasmiljoonat, Suhteellinen vaalitapa, Suomalainen puolue, Suomen eduskunta 100 vuotta, Suomen itsenäistyminen, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue, Suomen kansanedustaja, Suomen Kansanpuolue, Suomen Keskusta, Suomen Kristillisdemokraatit, Suomen Kristillisen Työväen Liitto, Suomen Maaseudun Puolue, Suomen pääministeri, Suomen perustuslaki, Suomen pienviljelijäin puolue, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Sosialistinen Työväenpuolue, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen tasavallan presidentti, Suomen vaalipiirit, Suomen valtioneuvosto, Suomen valtionhoitaja, Suomen valtiopäivät, Suomi, Suullinen kysymys, Suuri kommunistijuttu 1923, Suuri valiokunta, Svenska Yle, Syyttäjä, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Talousarvio, Talousvaliokunta, Talvisota, Tarja Filatov, Tarkastusvaliokunta, Tiedusteluvalvontavaliokunta, Tulevaisuusvaliokunta, Tuomioistuin, Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto, Tynkäeduskunta, Tytti Tuppurainen, Ulkoasiainvaliokunta, Valiokunta, Vallilan työväentalo, Valtalaki, Valtionpäämies, Valtiovarainvaliokunta, Vapaamielisten Liitto, Varainhoitaja, Vasemmisto, Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, Vasemmistoliitto, Välikysymys, Venäjä, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Venäjän–Japanin sota, Vero, Vihreä eduskuntaryhmä, Vihreä liitto, Vladimir Putin, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yhdenvertaisuuslaki, Yhdistymisvapaus, Yhteiskunta, Yksikamarijärjestelmä, Yksityisoikeus, Ympäristövaliokunta.