Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä E. N. Setälä ja Suomen kieli
E. N. Setälä ja Suomen kieli on 10 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aikamuoto, Indoeurooppalaiset kielet, Itämerensuomalaiset kielet, Kaisa Häkkinen, Kotimaisten kielten keskus, Samojedikielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomen kielipolitiikka, Suomi, Tapaluokka.
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Aikamuoto ja E. N. Setälä · Aikamuoto ja Suomen kieli ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
E. N. Setälä ja Indoeurooppalaiset kielet · Indoeurooppalaiset kielet ja Suomen kieli ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
E. N. Setälä ja Itämerensuomalaiset kielet · Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli ·
Kaisa Häkkinen
Kaisa Mervi Maritta Häkkinen (o.s. Ranta, s. 17. marraskuuta 1950 Kouvola) on suomalainen kielitieteilijä ja tieteen akateemikko (2020–).
E. N. Setälä ja Kaisa Häkkinen · Kaisa Häkkinen ja Suomen kieli ·
Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.
E. N. Setälä ja Kotimaisten kielten keskus · Kotimaisten kielten keskus ja Suomen kieli ·
Samojedikielet
Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
E. N. Setälä ja Samojedikielet · Samojedikielet ja Suomen kieli ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
E. N. Setälä ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli ·
Suomen kielipolitiikka
Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.
E. N. Setälä ja Suomen kielipolitiikka · Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
E. N. Setälä ja Suomi · Suomen kieli ja Suomi ·
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät E. N. Setälä ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä E. N. Setälä ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä E. N. Setälä ja Suomen kieli
Vertailu E. N. Setälä ja Suomen kieli
E. N. Setälä on 125 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 10, Jaccard'in indeksi on 2.38% = 10 / (125 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta E. N. Setälä ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
