Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Draama ja Teatteri
Draama ja Teatteri on 7 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aristoteles, Lavastaja, Näytelmä, Näyttelijä, Ohjaaja, Renessanssi, Sofokles.
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Aristoteles ja Draama · Aristoteles ja Teatteri ·
Lavastaja
Lavastaja on suunnittelija, joka vastaa esityksen tai audiovisuaalisen tallenteen (kuten elokuvan tai televisio-ohjelman) visuaalisesta kokonaisuudesta eli lavastuksesta yhdessä ohjaajan ja muun taiteellista ennakkosuunnittelua tekevän työryhmän (esimerkiksi pukusuunnittelija, valosuunnittelija, koreografi, kuvaaja) kanssa.
Draama ja Lavastaja · Lavastaja ja Teatteri ·
Näytelmä
Honoré Daumier, ''Melodraama'', 1856–1860. Näytelmä on kirjallisen teoksen muoto, joka koostuu yleensä henkilöiden vuoropuhelusta, ja se on pääasiallisesti tarkoitettu esitettäväksi, ei niinkään luettavaksi.
Draama ja Näytelmä · Näytelmä ja Teatteri ·
Näyttelijä
Näyttelijöitä työssään. Näyttelijä on henkilö, joka näyttelee eli esittää osaa esimerkiksi näytelmässä tai elokuvassa.
Draama ja Näyttelijä · Näyttelijä ja Teatteri ·
Ohjaaja
Ohjaaja on henkilö, jolla useamman ihmisen tuottamassa taiteellisessa tuotannossa viime kädessä on vastuu ja valta teoksen taiteellisista puolista.
Draama ja Ohjaaja · Ohjaaja ja Teatteri ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Draama ja Renessanssi · Renessanssi ja Teatteri ·
Sofokles
Sofokles (496/495–406 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka toimi myös poliitikkona ja sotapäällikkönä.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Draama ja Teatteri
- Mitä heillä on yhteistä Draama ja Teatteri
- Yhtäläisyyksiä Draama ja Teatteri
Vertailu Draama ja Teatteri
Draama on 25 suhteet, kun taas Teatteri on 88. niillä on yhteistä 7, Jaccard'in indeksi on 6.19% = 7 / (25 + 88).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Draama ja Teatteri. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
