Sisällysluettelo
102 suhteet: Abraasio (geologia), Alaskozetes antarcticus, Antarktiksen sopimus, Antarktis, Atlantin keskiselänne, Atlantin valtameri, Basaltti, Benjamin Morrell, Brachythecium austro-salebrosum, Carl Chun, Cryptopygus antarcticus, Etelä-Afrikka, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret, Eteläiset Sandwichsaaret, Eteläiset Shetlandinsaaret, Etelämanner, Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomissio, Etelänkeiju, Etelänkihu, Etelänmerinorsu, Etelänmyrskylintu, Etelänselkälokki, Eteläntiira, Fumaroli, Hammaskala, Harald Horntvedt, Hiirensammalet, Hyaloklastiitti, Hyppyhäntäiset, Hyväntoivonniemi, Internet, Isomyrskyliitäjä, Itiökasvit, James Clark Ross, James Cook, Jääahvenet, Jääkalat, Jääpingviini, Jäkälät, Jean-Baptiste Bouvet de Lozier, Kallioperä, Kansainvälisesti tärkeä lintualue, Kapinmyrskyliitäjä, Kergueleninmerikarhu, Kerrostulivuori, Kliimaksi (ekologia), Korean demokraattinen kansantasavalta, Kultajäkälät, Kultatöyhtöpingviini, Kuningatar Maudin maa, ... Laajenna indeksi (52 lisää) »
- Antarktis
- Norjan tulivuoret
Abraasio (geologia)
Abraasion jälkiä Norjassa. Abraasio (pois ja rasio, raaputus) tarkoittaa geologiassa ja maantieteessä aalloista ja vuorovedestä johtuvaa rantojen kulumista.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Abraasio (geologia)
Alaskozetes antarcticus
Alaskozetes antarcticus on kuoripunkkeihin kuuluva punkkilaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Alaskozetes antarcticus
Antarktiksen sopimus
Antarktiksen sopimus määrittelee valtioiden käyttäytymistä Etelämantereella.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Antarktiksen sopimus
Antarktis
Antarktiksen alue Eteläisellä jäämerellä. Aluetta rajaava antarktinen konvergenssi on merkitty vihreällä viivalla. Antarktis on maapallon eteläosassa sijaitseva alue, johon sisältyy Etelämanner ja sitä ympäröiviä saaria Eteläisessä jäämeressä.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Antarktis
Atlantin keskiselänne
Atlantin keskiselänteen sijainti Selänne oli keskeisessä osassa hypoteettisen Pangaea-mantereen hajotessa osiinsa noin 180 miljoonaa vuotta sitten Atlantin keskiselänne eli Keski-Atlantin selänne on kahden toisistaan loittonevan mannerlaatan välissä sijaitseva keskiselänne Atlantin valtameren pohjassa ja samalla osa maailman suurinta vuorijonoa.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Atlantin keskiselänne
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Atlantin valtameri
Basaltti
Basalttia. Basalttiin syntynyt luola Reynisfjarassa, Islannissa. Basaltti on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen vulkaaninen kivilaji, yleensä laava.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Basaltti
Benjamin Morrell
Benjamin Morrell (1795 Rye, New York, Yhdysvallat – 1839 Mosambik oli yhdysvaltalainen merikapteeni ja tutkimusmatkailija, joka teki neljä merimatkaa eteläisillä merialueilla. Hän kirjoitti niistä muistelman A Narrative of Four Voyages, jota on kuitenkin kritisoitu useista virheellisistä ja väritetyistä väitteistä.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Benjamin Morrell
Brachythecium austro-salebrosum
Brachythecium austro-salebrosum on suikerosammaliin kuuluva sammallaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Brachythecium austro-salebrosum
Carl Chun
Carl Chun (1. lokakuuta 1852 Höchst – 11. huhtikuuta 1914 Leipzig, Saksan keisarikunta) oli saksalainen meribiologi.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Carl Chun
Cryptopygus antarcticus
Cryptopygus antarcticus on hyppyhäntäisiin kuuluva eläinlaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Cryptopygus antarcticus
Etelä-Afrikka
Etelä-Afrikan tasavalta eli Etelä-Afrikka on tasavalta eteläisessä Afrikassa, aivan Afrikan mantereen eteläisimmässä kärjessä.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Etelä-Afrikka
Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret
Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret ovat Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsema saaristo ja merentakainen territorio Etelä-Atlantilla noin 1390 kilometriä itäkaakkoon Falklandinsaarista.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret
Eteläiset Sandwichsaaret
Eteläiset Sandwichsaaret ovat Yhdistyneen kuningaskunnan Etelä-Georgian ja Eteläisten Sandwichsaarien merentakaiseen alueeseen kuuluva saariryhmä Atlantin valtameren eteläosassa.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Eteläiset Sandwichsaaret
Eteläiset Shetlandinsaaret
Eteläiset Shetlandinsaaret on 11 saaren ja 9 pikkusaaren saariryhmä eteläisellä Atlantin valtamerellä Etelämantereen rannikolta pohjoiseen Drakensalmen kaakkoispuolella.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Eteläiset Shetlandinsaaret
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Etelämanner
Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomissio
Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomissio eli CCAMLR (eng. Commission on the Conservation of Antarctic Marine Living Resources) on vuonna 1982 perustettu komissio, joka vastaa Eteläisen jäämeren elollisen luonnonvarojen suojelusta ja hoidasta.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomissio
Etelänkeiju
Etelänkeiju (Oceanites oceanicus) on pieni Antarktiksen tuntumassa elävä merilintu.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Etelänkeiju
Etelänkihu
Etelänkihu (Stercorarius antarcticus) on kihujen heimoon kuuluva lokkilintu.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Etelänkihu
Etelänmerinorsu
Etelänmerinorsu eli etelänisohylje (Mirounga leonina) on suurikokoinen varsinaisiin hylkeisiin (Phocidae) kuuluva merinisäkäs.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Etelänmerinorsu
Etelänmyrskylintu
Etelänmyrskylintu (Fulmarus glacialoides) on eteläisen pallonpuoliskon valtamerilintu.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Etelänmyrskylintu
Etelänselkälokki
Etelänselkälokki (Larus dominicanus) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä selkälokin vastinlaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Etelänselkälokki
Eteläntiira
Eteläntiira (Sterna vittata) on eteläisten valtamerten saarilla elävä tiira.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Eteläntiira
Fumaroli
Islannissa. Fumaroli on maankuoren aukko, josta purkautuu vesihöyryä, rikkihiiltä ja muita kaasuja.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Fumaroli
Hammaskala
Hammaskala (Dissostichus eleginoides) on jääahventen (Nototheniidae) heimoon kuuluva kalalaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Hammaskala
Harald Horntvedt
Harald Horntvedt oli norjalainen merikapteeni, joka vuonna 1927 julisti Bouvet’nsaaren kuuluvan Norjalle.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Harald Horntvedt
Hiirensammalet
Hiirensammalet (Bryum) on hiirensammalten lahkoon kuuluva suku, johon kuuluu 34 Suomessa esiintyvää lajia.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Hiirensammalet
Hyaloklastiitti
Hyaloklastiittikallio Islannissa. Hyaloklastiitti on veden- tai jäänalaisissa tulivuorenpurkauksissa muodostunut kivilaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Hyaloklastiitti
Hyppyhäntäiset
Hyppyhäntäiset (Collembola) on niveljalkaisten lahko.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Hyppyhäntäiset
Hyväntoivonniemi
Hyväntoivonniemi idästä katsottuna. Hyväntoivonniemi etualalla Kapin niemimaan kärjessä. Hyväntoivonniemen ja Cape Agulhasin sijainnit. Hyväntoivonniemi on Kapin niemimaan kärki Etelä-Afrikan tasavallassa noin 50 kilometriä Kapkaupungista etelään.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Hyväntoivonniemi
Internet
Merenalaiset tiedonsiirtokaapelit yhdistävät mantereet verkostoksi. Internet (puhekielessä usein "verkko", "netti") on maailmanlaajuinen toisiinsa kytkettyjen tietoverkkojen järjestelmä, joka käyttää internet-protokollaa (TCP/IP) yhdistämään tietoteknisiä laitetta toisiinsa.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Internet
Isomyrskyliitäjä
Isomyrskyliitäjän muna Isomyrskyliitäjä (Macronectes giganteus) on Antarktiksen ja eteläisten merialueiden raskastekoinen ulappaliitäjälaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Isomyrskyliitäjä
Itiökasvit
kukkakasvit (''flowering plants''). Itiökasvit ovat kasveja, joiden lisääntymisessä itiöillä on keskeinen merkitys.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Itiökasvit
James Clark Ross
John R. Wildman, ''James Clark Ross'', 1834. James Clark Ross (15. huhtikuuta 1800 – 3. huhtikuuta 1862) oli brittiläinen merivoimien upseeri ja tutkimusmatkailija.
Katsoa Bouvet’nsaari ja James Clark Ross
James Cook
James Cook (27. lokakuuta 1728 – 14. helmikuuta 1779) oli brittiläinen tutkimusmatkailija, meriupseeri ja kartoittaja.
Katsoa Bouvet’nsaari ja James Cook
Jääahvenet
Jääahvenet (Nototheniidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Jääahvenet
Jääkalat
Jääkalat (Channichthyidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Jääkalat
Jääpingviini
Jääpingviinin muna. Jääpingviini (Pygoscelis adeliae) on keisaripingviinin ohella toinen Etelämantereella elävistä pingviinilajeista.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Jääpingviini
Jäkälät
Tiheäkasvuisia rupijäkäliä kiven pinnalla. ''Cladonia''-sukuun kuuluva torvijäkälä. Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Jäkälät
Jean-Baptiste Bouvet de Lozier
Jean-Baptiste Charles Bouvet de Lozier (14. tammikuuta 1705 Pleudihen-sur-Rance, Ranska – 1786 Vauréal, Ranska) oli ranskalainen merikapteeni, tutkimusmatkailija ja kuvernööri.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Jean-Baptiste Bouvet de Lozier
Kallioperä
Helsingin edustalla. Kallioperä on maapallon kiinteä ”kuori”, joka koostuu erilaisista kivilajeista.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Kallioperä
Kansainvälisesti tärkeä lintualue
IBA-logo Kansainvälisesti tärkeä lintualue eli Important Bird and Biodiversity Area (IBA) on BirdLife Internationalin perustama hanke, jossa tunnistetaan ja suojellaan tärkeitä lintukohteita.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Kansainvälisesti tärkeä lintualue
Kapinmyrskyliitäjä
Kapinmyrskyliitäjän muna Kapinmyrskyliitäjä (Daption capense) on yleinen Antarktiksen ja eteläisten merialueiden ulappaliitäjälaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Kapinmyrskyliitäjä
Kergueleninmerikarhu
Kergueleninmerikarhu eli kergueleninhylje (Arctocephalus gazella) on Eteläisessä jäämeressä ja sen subantarktisilla lähivesillä elävä korvahyljelaji, joka on luettu turkishylkeisiin.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Kergueleninmerikarhu
Kerrostulivuori
Kerrostulivuoren rakenne Yhdysvalloissa — päivää ennen purkautumistaan 17. toukokuuta 1980. Sarytšev, 12. kesäkuuta 2009. Kerrostulivuori on jyrkkärinteinen tulivuoren tyyppi, joka koostuu vuorottelevista laava- ja tuhkakerroksista.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Kerrostulivuori
Kliimaksi (ekologia)
Kliimaksi on sukkession eli elinympäristön luontaisen, vähittäisen muuntumisen loppuvaihe, jolloin alueelle on asettunut myös pitkäikäisiä, hitaasti lisääntyviä lajeja.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Kliimaksi (ekologia)
Korean demokraattinen kansantasavalta
Korean demokraattinen kansantasavalta (Josŏn minjujuŭi inmin konghwaguk), epävirallisesti Pohjois-Korea (Puk-Chosŏn, Etelä-Koreassa käytetään myös nimeä Puk-Han), on valtio Itä-Aasiassa, Korean niemimaan pohjoisosassa.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Korean demokraattinen kansantasavalta
Kultajäkälät
Kultajäkälät (Caloplaca) on jäkäläsuku.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Kultajäkälät
Kultatöyhtöpingviini
Kultatöyhtöpingviinin muna Kultatöyhtöpingviini (Eudyptes chrysolophus) on yleisin pingviinilaji ja läheistä sukua kalliotöyhtöpingviinille ja mahdollisesti macquarienpingviinille.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Kultatöyhtöpingviini
Kuningatar Maudin maa
iso kartta). Kuningatar Maudin maan rajat. Kuningatar Maudin maa on Antarktiksen osa, joka rajoittuu Stancomb-Willsin (20°W) ja Shinnanin jäätiköihin (44°38'E).
Katsoa Bouvet’nsaari ja Kuningatar Maudin maa
Kylmä vyöhyke
Kylmä vyöhyke on maapallon lämpövyöhyke, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle +10 °C.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Kylmä vyöhyke
Kyyhkyprioni
Kyyhkyprioni (Pachyptila desolata) on ulappaliitäjien heimoon kuuluva ulappalintu.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Kyyhkyprioni
Laava
Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa. Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Laava
Lapiosammalet
Lapiosammalet eli savikkolapiosammalet (Tortula) on toukosammalten heimoon kuuluva lehtisammalsuku.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Lapiosammalet
Lars Christensen
Lars Christensen (6. huhtikuuta 1884 Sandar, Norja – 10. joulukuuta 1965 New York, New York, Yhdysvallat) oli norjalainen liikemies ja laivanvarustaja, jolla oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon suurimmista valaanpyyntiyrityksistä.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Lars Christensen
Larsøya
Larsøya on pieni Norjalle kuuluva saari Bouvet’nsaaren lounaispuolella.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Larsøya
Lecania gerlachei
Lecania gerlachei on silmäjäkälien sukuun kuuluva jäkälälaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Lecania gerlachei
Lepidonotothen larseni
Lepidonotothen larseni on jääahveniin kuuluva kylmien vesien kalalaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Lepidonotothen larseni
Lepidonotothen nudifrons
Lepidonotothen nudifrons on jääahveniin kuuluva kylmien vesien kalalaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Lepidonotothen nudifrons
Levä
Rakkohauru ja sahahauru kuuluvat kromalveolaatteihin. Levä on yhteisnimitys ryhmälle melko alkeellisia aitotumaisia yksi- ja monisoluisia eliöitä, joille yhteistä on, että ne kaikki yhteyttävät eli kykenevät fotosynteesiin.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Levä
Lumimyrskyliitäjä
''Pagodroma nivea '' Lumimyrskyliitäjä (Pagodroma nivea) on ulappaliitäjien heimoon kuuluva valtamerilintu.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Lumimyrskyliitäjä
Maankuori
Manterellinen kuori (sial, 1) vasemmalla, sitä ohuempi merellinen kuori (sima, 4) oikealla. Merellistä kuorta peittävät meret (2). Maankuoren alla on Maan vaippa (3). Maankuoren paksuus kilometreissä eri puolilla maapalloa. Maankuori on Maan ylin, kiinteä kivikerros.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Maankuori
Mannerjalusta
Mannerjalustat turkoosilla Mannerjalusta eli mannermaajalusta on mantereita ympäröivä, yleensä matalan meren vyöhyke.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Mannerjalusta
Meri-ilmasto
Meri-ilmasto on kostea ilmastotyyppi, jossa lämpötilan vuotuiset ja vuorokautiset vaihtelut ovat yleensä melko pieniä.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Meri-ilmasto
Metsäkamppisammal
Metsäkamppisammal (kamppisammal) (Sanionia uncinata) on kamppisammalten (Sanionia) sukuun ja väkäsammalten heimoon (Campyliaceae) kuuluva lehtisammallaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Metsäkamppisammal
Miekkavalas
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Miekkavalas
Mustuaiset
Mustuaiset (Verrucaria) on jäkäläsuku.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Mustuaiset
Myssypingviini
Myssypingviini (Pygoscelis antarcticus) on pingviinilaji, joka on helppo tunnistaa päässä olevasta ohuesta mustasta raidasta.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Myssypingviini
Nils Larsen
Nils Larsen (19. kesäkuuta 1900 Sandar, Norja – 29. syyskuuta 1976 Sandefjord, Norja) oli norjalainen merikapteeni ja valaanpyytäjä.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Nils Larsen
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Norja
Norjan Polaari-instituutti
Norjan Polaari-instituutin päätoimisto Tromssassa. Norjan Polaari-instituutti (eli NPI) on Norjan napa-alueita koskevan kansainvälisen yhteistyön, tutkimuksen ja ympäristöhallinnon pääkeskus.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Norjan Polaari-instituutti
Nunatak
Grönlannissa. Nunatak (kalaallisut: nunataq) on vuorenhuippu, joka ei ole mannerjään peitossa, vaan työntyy esiin ympäröivästä jäätiköstä.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Nunatak
Nyrøysa
Bouvet’nsaaren luoteisosassa. Nyrøysa on Norjalle kuuluvan Bouvet’nsaaren laajin jäätön alue.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Nyrøysa
Ohutnokkaprioni
''Pachyptila belcheri'' Ohutnokkaprioni (Pachyptila belcheri) on ulappaliitäjien heimoon kuuluva ulappalintu.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Ohutnokkaprioni
Palmaria decipiens
Palmaria decipiens on punaleviin kuuluva makrolevä, jota kasvaa Antarktisella alueella ja monilla subantarktisilla saarilla, kuten Kerguelenilla, Macquariensaarella ja Campbellinsaarella.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Palmaria decipiens
Pietari I:n saari
Pietari I:n saari on saari Bellingshauseninmerellä noin 450 kilometrin päässä Etelämantereen rannikolta.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Pietari I:n saari
Piihappo
Piihappo on yhteisnimitys muutamalle piin, vedyn ja hapen yhdisteille, joiden kemialliset kaavat ovat muotoa n. Tärkeimmät piihapot ovat.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Piihappo
Pioneerilaji
Maitohorsma on yleinen pioneerikasvi. Pioneerilaji on eliö, joka saapuu ensimmäisten joukossa tuhoutuneelle alueelle.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Pioneerilaji
Pitkäsiima
Katalonialaisen kokoon kehityn pitkänsiiman koukut. Pitkäsiima on seisova kalastuspyydys.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Pitkäsiima
Punkit
Punkit (Acari) ovat hämähäkkieläimiin kuuluva alaluokka.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Punkit
Radioamatööri
Radioamatöörikilpailussa käytettävää laitteistoa. Emil Neuererin saksalainen amatööriradioasema "DJ4PI". Radioamatööri tarkoittaa henkilöä, joka on suorittanut paikallisen telehallintoviranomaisen ylläpitämän tutkinnon ja saanut todistuksen, joka oikeuttaa käyttämään radioamatööriasemaa radioamatööreille varatuilla taajuuksilla ja rakentamaan amatööriradiolaitteita sekä niiden apulaitteita, kuten vahvistimia.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Radioamatööri
Ryhävalas
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Ryhävalas
Ryoliitti
Ryoliittilouhos (Löbejün, Sachsen-Anhalt, Saksa) Ryoliitti on magmakivi, vulkaaninen ekstrusiivikivi eräänlainen graniitin vulkaaninen vastine.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Ryoliitti
Ryppyviherlätkä
Ryppyviherlätkä (Prasiola crispa) on viherlevälaji, jota kasvaa kivi- ja kalliopinnoilla.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Ryppyviherlätkä
Sammalet
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Sammalet
Sea Around Us Project
Sea Around Us Project (SAUP) on kansainvälinen tutkimusryhmä, joka toimii Brittiläisen Kolumbian yliopiston UBC Fisheries Centressä.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Sea Around Us Project
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Sienet
Suikerosammalet
Suikerosammalet (Brachythecium) on palmikkosammalten lahkoon kuuluva suku, johon kuuluu 11 Suomessa esiintyvää lajia.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Suikerosammalet
Topografia
Esimerkki topografisesta kartasta korkeuskäyrineen Topografia tarkoittaa maan pinnanmuotojen yksityiskohtaista kuvaamista.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Topografia
Troolaus
Kalastusalus vetää troolia. Troolikalastus on kalastusmenetelmä, jossa vedetään troolia eli laahusnuottaa veden alla joko yksin tai paritroolauksessa.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Troolaus
Tuffi
Tuffikivilouhos Ettringenissä Saksassa 18,5 Ma. Tuffi (Tuhkahiukkasen koko on alle 2 mm, eli hiukkaset ovat alle hiekanjyvän kokoisia tai niinkin pieniä kuin savihiukkaset ja vielä pienempiä. Suurempia partikkeleita (2–64 mm) kutsutaan nimellä lapilli. Monesti tuffikivessä on tuhkan seassa suurempia lapilleja.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Tuffi
Tulivuoren kraatteri
Cotopaxin kraatteri Poásin kraatterijärvi Tulivuoren kraatteri on maanpinnassa oleva aukko tai painauma, joka toimii tulivuoren purkausaukkona.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Tulivuoren kraatteri
Tummatyrskynpolkija
Tummatyrskynpolkija (Fregetta tropica) on eteläisen pallonpuoliskon valtamerilintu.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Tummatyrskynpolkija
Turve
Kasa maasta irrotettua turvetta Skotlannissa. Turvekattoja Islannissa Turve on eloperäinen maalaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Turve
Usnea antarctica
Usnea antarctica on naavojen sukuun kuuluva jäkälälaji.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Usnea antarctica
Verkkotunnus
Internetin verkkotunnukset ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla kuin numeroista muodostuvilla IP-osoitteilla.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Verkkotunnus
Viherlevät
Viherlevät ovat leväryhmiä (varsinaiset viherlevät Chlorophyta ja näkinpartaislevät Charophyta), jotka kuuluvat kehityshistoriallisesti samaan kuntaan kasvikunnan kanssa.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Viherlevät
Vulkaniitti
Vulkaniittia n. 100 m:n korkeudessa Hualalailla, Havaijilla Vulkaniitti tunnetaan myös yksinkertaisesti nimellä pintakivi.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Vulkaniitti
Vyörihmat
Vyörihmat (Ulothrix) on viherlevien suku.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Vyörihmat
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Yhdistynyt kuningaskunta
Yksinomainen talousvyöhyke
Maailman EEZ-alueet. kansainvälisen lain mukaan. Yksinomainen talousvyöhyke (EEZ) tarkoittaa valtion yksinomaisessa hallinnassa olevaa merialuetta, johon kuuluvat sisäiset aluevedet, aluemeri ja sen ulkopuolella kansainvälisillä vesillä oleva mannerjalusta.
Katsoa Bouvet’nsaari ja Yksinomainen talousvyöhyke
.bv
.bv on asumattoman Bouvet’nsaaren Internet-maatunnus, jota ylläpitää UNINETT Norid.
Katsoa Bouvet’nsaari ja .bv
Katso myös
Antarktis
- Antarktis
- Australian Antarktiksen alue
- Bellingshauseninmeri
- Bouvet’nsaari
- Brittiläinen Antarktiksen alue
- Drakensalmi
- Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret
- Eteläinen napapiiri
- Eteläiset Sandwichsaaret
- Etelämanner
- Grytviken
- Rossinmeri
- Scotianmeri
- Weddellinmeri
Norjan tulivuoret
- Beerenberg
- Bouvet’nsaari
Tunnetaan myös nimellä Bouvet'n saari, Bouvetinsaari, Bouvetsaari.