Avaa Google MapsissaSisällysluettelo
155 suhteet: Aasia, Agidel, Anglikaaninen kirkko, Arhangelin piiri, Askinon piiri, Asylykül, Ateismi, Aurgazyn piiri, Auringonkukka, Šaranin piiri, Baškiirien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Baškiirin kieli, Baškiirit, Baškortostanin kansallislaulu, Baškortostanin lippu, Baškortostanin vaakuna, Baimakin piiri, Bakalyn piiri, Baltatševon piiri, Baptismi, Bauksiitti, Belaja, Belebei, Belebein piiri, Belokatain piiri, Beloretsk, Beloretskin piiri, Bižbuljakin piiri, Birsk, Blagovarin piiri, Blagoveštšensk (Baškortostan), Blagoveštšenskin piiri, Bolgaarit, Bruttokansantuote, Buzdjakin piiri, Djurtjuli, Djurtjulin piiri, Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisö, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, Eurooppa, Evankelikalismi, Fjodorovkan piiri, Gafurin piiri, Haibullinon piiri, Išimbai, Išimbain piiri, Idel-Ural, Iglinon piiri, Iivana Julma, Iliševon piiri, ... Laajenna indeksi (105 lisää) »
- Venäjän tasavallat
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Katsoa Baškortostan ja Aasia
Agidel
Agidel on kaupunki Baškortostanin luoteisosassa Tatarstanin rajan tuntumassa, Ala-Kaman tekojärven rannalla.
Katsoa Baškortostan ja Agidel
Anglikaaninen kirkko
Anglikaaninen kirkko on Englannin reformaation myötä syntynyt kristillinen kirkkokunta ja Englanin valtionkirkko 1500-luvulta lähtien.
Katsoa Baškortostan ja Anglikaaninen kirkko
Arhangelin piiri
Arhangelin piiri on hallintopiiri Baškortostanissa pääkaupungin Ufan lähellä.
Katsoa Baškortostan ja Arhangelin piiri
Askinon piiri
Askinon piiri on kunnallinen itsehallintoalue Baškortostanin pohjoisosassa, Permin aluepiirin ja Sverdlovskin alueen vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Askinon piiri
Asylykül
Asylykül on Uralvuoriston eteläpäässä sijaitsevan Baškortostanin suurin järvi niin pinta-alaltaan kuin vesimäärältäänkin.
Katsoa Baškortostan ja Asylykül
Ateismi
Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.
Katsoa Baškortostan ja Ateismi
Aurgazyn piiri
Aurgazyn piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin keskiosassa.
Katsoa Baškortostan ja Aurgazyn piiri
Auringonkukka
Auringonkukka eli isoauringonkukka (Helianthus annuus) on asterikasvien (Asteraceae) heimoon ja auringonkukkien (Helianthus) sukuun kuuluva yksivuotinen kasvi.
Katsoa Baškortostan ja Auringonkukka
Šaranin piiri
thumb Šaranin piiri on hallinnollinen piiri Baškortostanin länsiosassa.
Katsoa Baškortostan ja Šaranin piiri
Baškiirien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Baškiirien ASNT:n vaakuna Baškiirien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta (Baškirian/Baškiirien ASNT) oli Neuvostoliitolle kuulunut autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssä.
Katsoa Baškortostan ja Baškiirien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Baškiirin kieli
Baškiirin kieli on Venäjällä Baškortostanissa ja muualla Uralin alueella asuvien baškiirien puhuma turkkilainen kieli.
Katsoa Baškortostan ja Baškiirin kieli
Baškiirit
Baškiirit (Башҡорттар, Başqorttar, ven. Башкиры) on turkkilainen kansa, joka elää pääsääntöisesti Venäjän federaatioon kuuluvassa Baškortostanin tasavallassa. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan heitä oli maassa yhteensä 1 673 389.
Katsoa Baškortostan ja Baškiirit
Baškortostanin kansallislaulu
Baškortostanin kansallislaulu on yksi Baškortostanin tasavallan virallisista valtiollisista tunnuksista.
Katsoa Baškortostan ja Baškortostanin kansallislaulu
Baškortostanin lippu
Baškirian lippu Baškirian lippu on yksi Venäjälle kuuluvan Baškortostanin tasavallan virallisista valtiollisista tunnuksista.
Katsoa Baškortostan ja Baškortostanin lippu
Baškortostanin vaakuna
Baškortostanin vaakuna Baškortostanin tunnus on yksi Venäjälle kuuluvan Baškortostanin tasavallan virallisista valtiollisista tunnuksista.
Katsoa Baškortostan ja Baškortostanin vaakuna
Baimakin piiri
Baimakin piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin kaakkoisosassa Tšeljabinskin alueen vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Baimakin piiri
Bakalyn piiri
Bakalyn piiri on hallinnollinen piiri Baškortostanin länsiosassa Tatarstanin vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Bakalyn piiri
Baltatševon piiri
Baltatševon eli Baltasin piiri on hallintopiiri Baškortostanissa.
Katsoa Baškortostan ja Baltatševon piiri
Baptismi
Baptistikirkko Ottawassa. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.
Katsoa Baškortostan ja Baptismi
Bauksiitti
Bauksiittia. Bauksiittia lähellä maanpintaa. Bauksiitti on syväkivilajien rapautumistuote, joka koostuu suureksi osaksi alumiinioksidista (Al2O3), ja on tärkeä alumiinin raaka-aine.
Katsoa Baškortostan ja Bauksiitti
Belaja
Belaja Ufassa Belaja on Volgan vesistöön kuuluvan Kaman vasemmanpuoleinen sivujoki Euroopan-puoleisen Venäjän itäosassa, enimmäkseen Baškortostanin tasavallan alueella.
Katsoa Baškortostan ja Belaja
Belebei
Belebei on kaupunki Baškortostanissa Venäjällä, 180 kilometriä pääkaupungista Ufasta lounaaseen.
Katsoa Baškortostan ja Belebei
Belebein piiri
Belebein piiri on hallinnollinen piiri Baškortostanin länsiosassa.
Katsoa Baškortostan ja Belebein piiri
Belokatain piiri
Belokatain piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin tasavallan koillisosassa Tšeljabinskin ja Sverdlovskin alueiden vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Belokatain piiri
Beloretsk
Beloretsk on kaupunki Baškortostanissa Belaja-joen varrella, 245 kilometriä pääkaupungista Ufasta.
Katsoa Baškortostan ja Beloretsk
Beloretskin piiri
Beloretskin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Baškortostanin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Beloretskin piiri
Bižbuljakin piiri
Bižbuljakin piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin länsiosassa Orenburgin alueen rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Bižbuljakin piiri
Birsk
Birsk on kaupunki Baškortostanissa 102 kilometriä pääkaupungista Ufasta.
Katsoa Baškortostan ja Birsk
Blagovarin piiri
Blagovarin piiri on hallintopiiri Baškortostanin länsiosassa noin 70 kilometriä pääkaupungista Ufasta länteen.
Katsoa Baškortostan ja Blagovarin piiri
Blagoveštšensk (Baškortostan)
Blagoveštšensk on kaupunki Baškortostanin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Blagoveštšensk (Baškortostan)
Blagoveštšenskin piiri
Blagoveštšenskin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Baškortostanin länsiosassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Blagoveštšenskin piiri
Bolgaarit
Bolgaarit (myös bulgaarit, bulgarit, proto-bulgarialaiset) olivat turkkilaisia soturiheimoja, jotka elivät Pontisella arolla ja Volgan alueella 600-luvulla.
Katsoa Baškortostan ja Bolgaarit
Bruttokansantuote
Bruttokansantuote (lyhenne BKT tai bkt,, GDP; gross national product, GNP, tarkoittaa bruttokansantuloa) on kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa.
Katsoa Baškortostan ja Bruttokansantuote
Buzdjakin piiri
Buzdjakin piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin tasavallan länsiosassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Buzdjakin piiri
Djurtjuli
Djurtjuli (baškiiriksi Дүртөйлө, Dürtöilö) on kaupunki Baškortostanin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Djurtjuli
Djurtjulin piiri
Djurtjulin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Baškortostanin tasavallan luoteisosassa.
Katsoa Baškortostan ja Djurtjulin piiri
Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisö
Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisö eli EVKY (englanniksi UNPO eli Unrepresented Nations and Peoples Organization) on kansainvälinen järjestö niille valtioille ja kansoille, joita ei ole otettu Yhdistyneiden kansakuntien jäseniksi.
Katsoa Baškortostan ja Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisö
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj, ETYJ) on järjestö, jossa on jäseninä 57 valtiota Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa.
Katsoa Baškortostan ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Baškortostan ja Eurooppa
Evankelikalismi
Evankelikalismi eli evankelioimisliike on kansainvälinen, tunnustuskuntien rajat ylittävä kristinuskon liike, joka on vaikuttanut erityisesti protestanttisten kirkkojen piirissä.
Katsoa Baškortostan ja Evankelikalismi
Fjodorovkan piiri
Fjodorovkan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Baškortostanin lounaisosassa Orenburgin alueen vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Fjodorovkan piiri
Gafurin piiri
Gafurin piiri on kunnallishallintoalue Baškortostanissa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Gafurin piiri
Haibullinon piiri
Haibullinon piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin eteläosassa Orenburgin alueen vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Haibullinon piiri
Išimbai
Išimbai on kaupunki Baškortostanissa Belaja-joen varrella 160 kilometriä pääkaupunki Ufasta etelään.
Katsoa Baškortostan ja Išimbai
Išimbain piiri
Išimbain piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Išimbain piiri
Idel-Ural
Idel-Ural (t. Volga-Ural) oli lyhytaikainen yritys luoda valtio Volgan (tataariksi Idel) ja Uralvuoriston tienoille Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917.
Katsoa Baškortostan ja Idel-Ural
Iglinon piiri
Iglinon piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin keskiosassa tasavallan pääkaupungin Ufan lähistöllä.
Katsoa Baškortostan ja Iglinon piiri
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti.
Katsoa Baškortostan ja Iivana Julma
Iliševon piiri
Iliševon piiri on kunnallinen itsehallintoalue Baškortostanin tasavallan luoteisosassa.
Katsoa Baškortostan ja Iliševon piiri
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Katsoa Baškortostan ja Islam
Janaulin piiri
Janaulin piiri on paikallinen itsehallintnoalue Baškortostanin tasavallan luoteisosassa.
Katsoa Baškortostan ja Janaulin piiri
Jemeljan Pugatšov
Vasili Perov, ''Pugatšov jakaa oikeutta '', 1879. Jemeljan Ivanovitš Pugatšov (Емелья́н Ива́нович Пугачёв) (s. 1740 tai 1742, teloitettiin 1775) oli venäläinen kasakkasoturi ja sittemmin kapinajohtaja ja kruununtavoittelija keisarinna Katariina II:n aikana.
Katsoa Baškortostan ja Jemeljan Pugatšov
Kaltasyn piiri
Kaltasyn eli Qaltasyn piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin luoteisosassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Kaltasyn piiri
Kama
Kama Sarapulin lähellä. Kama (tataariksi Чулман, Çulman) on 1 805 kilometriä pitkä Volgan sivujoki Itä-Euroopassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Kama
Kansallislaulu
Kansallislaulu on kansallista yhteistuntoa ilmentävä, tietyissä virallisissa ja juhlatilaisuuksissa esitettävä laulu.
Katsoa Baškortostan ja Kansallislaulu
Kaupunkityyppinen taajama
Kaupunkityyppinen taajama (lyhenne ja) oli virallinen termi tietyin perustein määritellylle kaupunkimaiselle taajamalle tai asutuskeskukselle Neuvostoliitossa.
Katsoa Baškortostan ja Kaupunkityyppinen taajama
Kaura
Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on itsepölytteinen eli kleistogaami heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji.
Katsoa Baškortostan ja Kaura
Kazanin kaanikunta
Kazanin kaanikunta (ja) oli vuosina 1438–1552 toiminut tataarien feodaalinen valtio, joka sijaitsi entisen Volgan Bulgarian alueella eli nykyisen Tatarstanin, Marimaan, Tšuvassian ja Mordvan alueilla sekä osittain Udmurtian ja Baškortostanin alueilla.
Katsoa Baškortostan ja Kazanin kaanikunta
Kirgiisit
Kirgiisit ovat pääasiassa Kirgisiassa asuva etninen ryhmä.
Katsoa Baškortostan ja Kirgiisit
Kivihiili
Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.
Katsoa Baškortostan ja Kivihiili
Kivikausi
Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.
Katsoa Baškortostan ja Kivikausi
Krasnokamskin piiri (Baškortostan)
Krasnokamskin piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin tasavallan luoteisosassa.
Katsoa Baškortostan ja Krasnokamskin piiri (Baškortostan)
Kušnarenkovon piiri
Kušnarenkovon piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanissa tasavallan pääkaupungin Ufan lähellä.
Katsoa Baškortostan ja Kušnarenkovon piiri
Kugartšin piiri
Kugartšin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Venäjällä Baškortostanin tasavallan eteläosassa Orenburgin alueen vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Kugartšin piiri
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Katsoa Baškortostan ja Kulta
Kumertau
Kumertau on noin 62 800 asukkaan kaupunki Baškortostanin tasavallan eteläosassa Venäjällä, 250 kilometriä tasavallan pääkaupungista Ufasta etelään.
Katsoa Baškortostan ja Kumertau
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Katsoa Baškortostan ja Kupari
Lentoasema
Helsinki-Vantaan lentoasema. Frankfurtin lentoasema. Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali 2. Maputon kansainvälinen lentoasema. Lentoasema on säännöllistä lentoliikennettä varten rakennettu alue, jota käytetään ilma-alusten lentoonlähtöön ja laskuun.
Katsoa Baškortostan ja Lentoasema
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Katsoa Baškortostan ja Lokakuun vallankumous
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Katsoa Baškortostan ja Luterilaisuus
Lyijy
Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.
Katsoa Baškortostan ja Lyijy
Maaöljy
Öljypumppu. Maaöljy eli raakaöljy tai vuoriöljy, joskus myös yksinkertaisesti öljy, on maaperässä muinaisista eliöistä muodostunut hiilivetyjen seos.
Katsoa Baškortostan ja Maaöljy
Maakaasu
Maakaasusäiliö Maakaasu eli luonnonkaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista (CH4) koostuva kaasu, joka on merkittävä fossiilinen polttoaine asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa.
Katsoa Baškortostan ja Maakaasu
Mangaani
Mangaani on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Mn, järjestysluku 25 ja CAS-numero 7439-96-5.
Katsoa Baškortostan ja Mangaani
Mannerilmasto
Moskovan ilmastodiagrammi Mannerilmasto (kontinentaalinen eli mantereinen ilmasto) on lauhkean vyöhykkeen mantereiden sisäosissa vallitseva kuiva ilmastotyyppi, jossa tapahtuu voimakkaita lämpötilan vaihteluja.
Katsoa Baškortostan ja Mannerilmasto
Marit
Marit eli marilaiset (aikaisemmin tšeremissit) on volgansuomalainen kansa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Marit
Mežgorje
Mežgorje on suljettu kaupunki Baškortostanin tasavallassa Uralvuoriston eteläosassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Mežgorje
Meleuz
Meleuz on noin 60 000 asukkaan kaupunki ja Meleuzin piirin hallinnollinen keskus Baškortostanin lounaisosassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Meleuz
Meleuzin piiri
Meleuzin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Baškortostanin tasavallan eteläosassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Meleuzin piiri
Metšetlinon piiri
Piiri Baškortostanin koillisosassa Metšetlinon piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin tasavallan koillisosassa Tšeljabinskin alueen rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Metšetlinon piiri
Miškinon piiri
Piiri Baškortostanin kartalla Miškinon piiri on paikallinen itsehallintoalue Venäjän Baškortostanissa.
Katsoa Baškortostan ja Miškinon piiri
Mijakin piiri
Mijakin piiri Baškortostanin tasavallan kartalla Mijakin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Venäjän Baškortostanin tasavallan länsiosassa, Orenburgin alueen vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Mijakin piiri
Mongolivaltakunta
300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi.
Katsoa Baškortostan ja Mongolivaltakunta
Mordvalaiset
Mordvalaiset ovat suomalais-ugrilainen kansa, jotka ovat jakautuneet kahteen erilaisia kielimuotoja, mordvalaiskieliä, puhuvaan kansaan: ersää puhuviin ersäläisiin ja mokšaa puhuviin mokšalaisiin.
Katsoa Baškortostan ja Mordvalaiset
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Katsoa Baškortostan ja Moskova
Murtaza Rahimov
Murtaza Rahimov vuonna 2009. Murtaza Gubaidullovitš Rahimov (7. helmikuuta 1934 Tavakanovo, Kugartšin piiri, Neuvostoliitto – 11. tammikuuta 2023 Ufa, Venäjä) Radio Free Europe 12.1.2023.
Katsoa Baškortostan ja Murtaza Rahimov
Neftekamsk
Neftekamsk on noin 121 733 asukkaan kaupunki Baškortostanin tasavallan luoteiskolkassa Kaman varrella, 250 kilometriä pääkaupungista Ufasta luoteeseen.
Katsoa Baškortostan ja Neftekamsk
Neuvostotasavalta
Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyh. SNT) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyhennettynä Neuvostoliittoa.
Katsoa Baškortostan ja Neuvostotasavalta
Nogait
Nogait (nogaiksi: ногъай, noğay/noğaylar) ovat turkkilaista nogain kieltä puhuva kansa Pohjois-Kaukasiassa Venäjällä, Balkanilla ja Turkissa.
Katsoa Baškortostan ja Nogait
Nurimanovin piiri
Piiri Baškortostanin tasavallan kartalla Nurimanovin piiri on paikallinen itsehallintoalue Ufajoen varrella Baškortostanin tasavallan itäosassa Tšeljabinskin alueen vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Nurimanovin piiri
Ohra
Ohra eli pelto-ohra (Hordeum vulgare) on itsepölytteinen eli kleistogaami viljakasvi, jota käytetään rehuna, oluen raaka-aineena ja ihmisravinnoksi muun muassa leipien ja puurojen muodossa.
Katsoa Baškortostan ja Ohra
Oktjabrski (Baškortostan)
Oktjabrski on noin 110 000 asukkaan kaupunki Baškortostanin lähsiosassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Oktjabrski (Baškortostan)
Orenburgin alue
Orenburgin kasakoita 1800-luvulla Orenburgin alue on yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Katsoa Baškortostan ja Orenburgin alue
Paikallishallinto (Venäjä)
Kartta Venäjän paikallishallinnon ylemmän tason subjekteista: piireistä ja kaupunkipiirikunnista. Paikallinen itsehallinto on Venäjän federaation liittovaltiosubjekteissa (esim. alueet, tasavallat) järjestetty kaksitasoisena.
Katsoa Baškortostan ja Paikallishallinto (Venäjä)
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Katsoa Baškortostan ja Parlamentti
Pellava
Peltopellava eli pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi.
Katsoa Baškortostan ja Pellava
Permin aluepiiri
Permin aluepiiri on hallintoalue Volgan federaatiopiirissä Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Permin aluepiiri
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Katsoa Baškortostan ja Perustuslaki
Petsenegit
Petsenegit ja naapurikansat noin vuonna 1015. Petsenegit olivat Keski-Aasian aroilta lähtöisin ollut turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa.
Katsoa Baškortostan ja Petsenegit
Presidentti
Yhdysvaltain presidentin virka-asunto Valkoinen talo. Presidentti on valtionpäämies nykyään lähes kaikissa tasavalloissa, monissa maissa lisäksi hallituksen päämies.
Katsoa Baškortostan ja Presidentti
Pronssi
Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.
Katsoa Baškortostan ja Pronssi
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Katsoa Baškortostan ja Pronssikausi
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Katsoa Baškortostan ja Rauta
Saksalaiset
Saksalaiset ovat germaanista kieltä puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin.
Katsoa Baškortostan ja Saksalaiset
Salavat
Salavat on yli 150 000 asukkaan kaupunki Venäjällä Baškortostanissa, 165 kilometriä tasavallan pääkaupungista Ufasta.
Katsoa Baškortostan ja Salavat
Salavatin piiri
Salavatin piirin sijainti Baškortostanin koillisosassa. Salavatin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Baškortostanin koillisosassa Tšeljabinskin alueen vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Salavatin piiri
Salawat Julajev
Salawat Julajev (16. kesäkuuta 1754 – 8. lokakuuta 1800) oli baškiirien kansallissankari ja runoilija, yksi Venäjän vuosien 1773–1775 talonpoikaissodan johtajista ja Jemeljan Pugatšovin taistelutoveri.
Katsoa Baškortostan ja Salawat Julajev
Sibai
Sibai on kaivoskaupunki Baškortostanin itäosassa 464 kilometriä pääkaupungista Ufasta kaakkoon.
Katsoa Baškortostan ja Sibai
Sinkki
Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn ja CAS-numero 7440-66-6.
Katsoa Baškortostan ja Sinkki
Siperian kaanikunta
Siperian kaanikunta (siperiantataariksi Себер ханлыгы) oli 1400–1500-luvuilla Länsi-Siperiassa nykyisen Venäjän alueella sijainnut valtio, jonka väestön pääosan muodostivat Siperian tataarit.
Katsoa Baškortostan ja Siperian kaanikunta
Sokerijuurikas
Kaksi sokerijuurikasta. Sokerijuurikas (Beta vulgaris var. altissima, syn. Beta vulgaris var. saccarifera) on juurikkaan muunnos, jota viljellään sokerin valmistamiseksi.
Katsoa Baškortostan ja Sokerijuurikas
Sterlibaševon piiri
Piiri Baškortostanin kartalla Sterlibaševon piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin eteläosassa.
Katsoa Baškortostan ja Sterlibaševon piiri
Sterlitamak
Sterlitamak on Baškortostanin toiseksi suurin kaupunki.
Katsoa Baškortostan ja Sterlitamak
Sterlitamakin piiri
Piiri Baškortostanin kartalla Sterlitamakin piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin tasavallan keskiosassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Sterlitamakin piiri
Suljettu kaupunki
Tarkastuspiste Severskin suljetun kaupungin rajalla. Suljettu kaupunki on kaupunki tai muu taajama, johon pääsy ja jossa oleskelu on tai oli tyypillisesti ulkomaalaisilta estetty ja oman maan kansalaisten osalta tarkoin kontrolloitu, erityisluvan varainen.
Katsoa Baškortostan ja Suljettu kaupunki
Sunnalaisuus
Islamin symbolina käytetään usein kuunsirppiä joskaan sillä ei ole yhtä keskeistä asemaa kuin kristityille ristillä tai juutalaisille Daavidin tähdellä. Sunnalaisuus on islaminuskon pääsuuntaus, johon kuuluu noin 80–90 prosenttia maailman noin 1,6 miljardista muslimista.
Katsoa Baškortostan ja Sunnalaisuus
Sverdlovskin alue
Sverdlovskin alue on Venäjän federaation Uralin federaatiopiiriin kuuluva alue Keski-Uralilla Euroopan ja Aasian rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Sverdlovskin alue
Tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.
Katsoa Baškortostan ja Tasavalta
Tataarit
Tataarit on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin.
Katsoa Baškortostan ja Tataarit
Tatarstan
Tatarstanin tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Itä-Euroopassa Volga- ja Kamajokien ympärillä.
Katsoa Baškortostan ja Tatarstan
Tatyšlyn piiri
Piiri Baškortostanin kartalla Tatyšlyn piiri on paikallinen itsehallintoalue Baškortostanin tasavallan pohjoisosassa Permin aluepiirin vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Tatyšlyn piiri
Tšeljabinskin alue
Tšeljabinskin alue on Venäjän federaation alue Uralvuorten itäpuolella Länsi-Siperiassa Aasiassa.
Katsoa Baškortostan ja Tšeljabinskin alue
Tšuvassit
Tšuvassit ovat turkinsukuinen kansa, joka asuu Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Tšuvassit
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Katsoa Baškortostan ja Toinen maailmansota
Transneft
Transneft on Venäjän maaöljyn ja öljynjalostustuotteiden siirtoputkistoista vastaava pörssiyhtiö, jonka osake-enemmistö on Venäjän valtion kontrollissa.
Katsoa Baškortostan ja Transneft
Tuimazy
Tuimazyn kaupungin ja piirin vaakuna Tuimazy on kaupunki Baškortostanin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Tuimazy
Tuimazyn piiri
Piirin vaakuna Tuimazyn piiri on hallinnollinen piiri Baškortostanin länsiosassa Tatarstanin vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Tuimazyn piiri
Turkkilaiset kielet
Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä kieltä sisältävä kielikunta.
Katsoa Baškortostan ja Turkkilaiset kielet
Udmurtia
Udmurtia eli Udmurtian tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva suomalais-ugrilaisten udmurttien nimikkotasavalta Koillis-Euroopassa Kama- ja Vjatkajokien välissä.
Katsoa Baškortostan ja Udmurtia
Udmurtit
Udmurtit ovat uralilainen kansa, joka puhuu uralilaisiin kieliin lukeutuvaa udmurttia.
Katsoa Baškortostan ja Udmurtit
Ufa
Ufa (ja,, mariksi Ӱпӧ, Üpö) on Baškortostanin tasavallan pääkaupunki Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoiskulmilla.
Katsoa Baškortostan ja Ufa
Ufa (joki)
Ufa (tataariksi Öfä, tšuvassiksi Ěпхӳ) on 918 kilometriä pitkä Belajaan laskeva joki Itä-Euroopan ja Länsi-Aasian rajalla Venäjän federaatioon kuuluvilla Tšeljabinskin ja Sverdlovskin alueilla sekä Baškortostanissa.
Katsoa Baškortostan ja Ufa (joki)
Ufan kansainvälinen lentoasema
Ufan kansainvälinen lentoasema eli lyhyesti Ufan lentoasema on miljoonakaupunki Ufan kansainvälinen lentoasema Baškortostanissa, Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Ufan kansainvälinen lentoasema
Ufan kuvernementti
Ufan kuvernementti (myös lääni, ven. Уфи́мская губе́рния, baškiiri: Өфө губернаһы, Öfö gubernahı) oli hallintoalue Venäjän keisarikunnassa.
Katsoa Baškortostan ja Ufan kuvernementti
Ufan piiri
thumb Ufan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Baškortostanissa pääkaupungin Ufan ympärillä.
Katsoa Baškortostan ja Ufan piiri
Ufan rautatieasema
Ufan rautatieasema on Venäjän Baškortostanin tasavallan pääkaupungin, miljoonakaupunki Ufan vilkas päärautatieasema.
Katsoa Baškortostan ja Ufan rautatieasema
Ukrainalaiset
Ukrainalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Ukrainan valtiota.
Katsoa Baškortostan ja Ukrainalaiset
Unkarilaiset
Unkarilaiset, 2000-luku Unkarilaiset eli madjaarit ovat uralilaisiin kansoihin kuuluva etninen ryhmä Keski-Euroopassa.
Katsoa Baškortostan ja Unkarilaiset
Ural (joki)
Ural, tai myös Uraljoki, on Kaspianmereen laskeva joki Kazakstanissa ja Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Ural (joki)
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Katsoa Baškortostan ja Ural (vuoristo)
Utšaly
Leninin aukio ja filharmonia. Utšaly on kaupunki Baškortostanin tasavallassa Venäjällä.
Katsoa Baškortostan ja Utšaly
Utšalyn piiri
thumb Utšalyn piiri on hallinnollinen piiri Baškortostanin pohjoisosassa Tšeljabinskin alueen vastaisella rajalla.
Katsoa Baškortostan ja Utšalyn piiri
UTC+5
Koko vuoden ajan UTC+5:a käyttävät maat kirkkaankeltaisella, kesällä käyttävät maat oranssilla, normaaliaikana käyttävät maat tummansinisellä, merialueet sinisellä. UTC+5 on aikavyöhyke, joka on 5 tuntia UTC±0-aikavyöhykettä edellä.
Katsoa Baškortostan ja UTC+5
Vanhauskoisuus
Vanhauskoisuus-termiä käytetään useasta eri asiasta.
Katsoa Baškortostan ja Vanhauskoisuus
Vehnä
Vehnä eli leipävehnä (Triticum aestivum) on vehnien sukuun kuuluva itsepölytteinen eli kleistogaami viljalaji, josta tehdään muun muassa leipää.
Katsoa Baškortostan ja Vehnä
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Baškortostan ja Venäjä
Venäjän aluejako
Venäjän federaatio on liittovaltio, joka koostuu 83 itsehallinnollisesta osasta, federaatiosubjektista eli liittovaltiosubjektista.
Katsoa Baškortostan ja Venäjän aluejako
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Katsoa Baškortostan ja Venäjän kieli
Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Katsoa Baškortostan ja Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän rupla
Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.
Katsoa Baškortostan ja Venäjän rupla
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Katsoa Baškortostan ja Venäläiset
Vihannes
Tomaatti on maailman suosituin vihannes ja yksi eteläitalialaisen keittiön tyypillisimmistä raaka-aineista.Tuominen 2011, s. 32. Sipuli on maailman toiseksi suosituin vihannes. Parsakaalia herneenpalkoja joiden sisällä näkyy tuoreherneitä. Vihanneksiksi kutsutaan kasveja, joita voidaan käyttää ihmisravintona ja jotka eivät ole hedelmiä, pähkinöitä, yrttejä, mausteita tai viljaa.
Katsoa Baškortostan ja Vihannes
Vilhelm Rubruk
Vilhelm Rubrukin matkareitti Mongoliaan vuosina 1253–1255. Vilhelm Rubruk (Willem van Rubroeck, noin 1215–1220 – 1293) oli flaamilainen tutkimusmatkailija ja munkki.
Katsoa Baškortostan ja Vilhelm Rubruk
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Katsoa Baškortostan ja Volga
Katso myös
Venäjän tasavallat
- Adygeia
- Altain tasavalta
- Baškortostan
- Burjatia
- Dagestan
- Hakassia
- Ingušia
- Kabardi-Balkaria
- Kalmukia
- Karatšai-Tšerkessia
- Karjalan tasavalta
- Komin tasavalta
- Krimin tasavalta
- Marin tasavalta
- Mordva
- Pohjois-Ossetia-Alania
- Sahan tasavalta
- Tšetšenia
- Tšuvassia
- Tatarstan
- Tuva
- Udmurtia
Tunnetaan myös nimellä Bashkiria, Bashkortostan, Baskortostan, Baskortostanin tasavalta, Baškiria, Baškirija.