17 suhteet: Eteläinen Song-dynastia, Han-kiinalaiset, Japani, Jin-dynastia, Kanton, Keski-Aasia, Kiina, Kiinan kieli, Korea, Kublai-kaani, Luettelo Yuan-dynastian keisareista, Ming-dynastia, Mongolia, Mongolin kieli, Mongolit, Mongolivaltakunta, Song-dynastia.
Eteläinen Song-dynastia
Eteläinen Song-dynastia vuonna 1142 Eteläinen Song-dynastia (南宋朝) hallitsi Etelä-Kiinaa 1127–1279, ja se oli osa Song-dynastiaa.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Eteläinen Song-dynastia · Katso lisää »
Han-kiinalaiset
Han-kiinalaiset muodostavat Kiinan suurimman etnisen ryhmän.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Han-kiinalaiset · Katso lisää »
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Japani · Katso lisää »
Jin-dynastia
Jin-dynastia voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Jin-dynastia · Katso lisää »
Kanton
Kanton (kantoninkiinaksi; mandariinikiinaksi) on eteläisessä Kiinassa Helmijoen suistolla sijaitseva Guangdongin maakunnan pääkaupunki.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Kanton · Katso lisää »
Keski-Aasia
Keski-Aasian kartta Keski-Aasia on osa Aasiaa, ja se ulottuu lännessä Kaspianmerelle, idässä Kiinaan, etelässä Afganistaniin ja pohjoisessa Venäjälle.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Keski-Aasia · Katso lisää »
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Kiina · Katso lisää »
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Kiinan kieli · Katso lisää »
Korea
Korea voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Korea · Katso lisää »
Kublai-kaani
Kublai-kaanista pian kuoleman jälkeen tehty maalaus. Kublai-kaani (23. syyskuuta 1215 – 18. helmikuuta 1294) (mongoli: Хубилай хаан) oli Mongolivaltakunnan viides suurkaani (1260–1294) ja Kiinan Yuan-dynastian perustaja ja ensimmäinen keisari (1271–1294).
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Kublai-kaani · Katso lisää »
Luettelo Yuan-dynastian keisareista
Luettelo Yuan-dynastian hallitsijoista, jotka hallitsivat Kiinaa vuosina 1271–1368.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Luettelo Yuan-dynastian keisareista · Katso lisää »
Ming-dynastia
Ming-dynastia (明朝) hallitsi Kiinaa 1368–1644.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Ming-dynastia · Katso lisää »
Mongolia
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Mongolia · Katso lisää »
Mongolin kieli
Mongolin kieli (монгол хэл, mongol hel) on useimpien Mongolian asukkaiden äidinkieli.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Mongolin kieli · Katso lisää »
Mongolit
Mongolit ovat itäaasialainen kansa, joka puhuu mongolilaisia kieliä.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Mongolit · Katso lisää »
Mongolivaltakunta
300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »
Song-dynastia
Song-dynastia (宋朝) hallitsi Kiinassa 960–1279.
Uusi!!: Yuan-dynastia ja Song-dynastia · Katso lisää »