Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
86 suhteet: Aarno Yrjö-Koskinen, Aateli, Adolf Ivar Arwidsson, Antero Warelius, Ångermanland, Bell–Lancaster-menetelmä, Carl Helenius, Edvard Grönblad, Eino Sakari Yrjö-Koskinen, Erik Gustaf Geijer, Fennomania, Fjodor Heiden, Fredrik Cygnaeus, Gabriel Rein, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Gustaf Renvall, Hämeenkyrö, Helmikuun manifesti, Helmikuun vallankumous (Ranska), Helsingin Uutiset (1862–1863), Helsinki, Historioitsija, Iida Yrjö-Koskinen, Isoviha, J. V. Snellman, Jaakko Forsman, Johan Hahnsson, Jumesniemen kirkko-koulu, Jungfennomaanit, Jyväskylä, Jyväskylän Lyseon lukio, Kaarlo Österbladh, Kalevala, Kamarikollegio, Kansakoulu, Kieliasetus (1850), Kielireskripti, Kirjallinen Kuukauslehti, Kustaa Paturi, Kustaa Vaasa, Kyösti Kiuasmaa, Liberalismi, Matthias Alexander Castrén, Mehiläinen (aikakauslehti), Modernisaatio, Morgonbladet (1871–1884), Moskova, Nuorsuomalainen Puolue, Olavi Maununpoika, Oppikoulu, ..., Osakunta, Papisto, Pietarsaari, Pohjalainen Osakunta, Professori, Rauniopuisto, Säätyvaltiopäivät 1872, Säätyvaltiopäivät 1877, Säätyvaltiopäivät 1882, Säätyvaltiopäivät 1885, Säätyvaltiopäivät 1888, Säätyvaltiopäivät 1891, Säätyvaltiopäivät 1894, Säätyvaltiopäivät 1900, Siperia, Sunilan II hallitus, Suomalainen mytologia, Suomalainen puolue, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen senaatti, Suometar (sanomalehti), Svekomania, Theodolinda Hahnsson, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, Uplanti, Uusi Suometar, Vaasa, Vapaaherra, Ylioppilastutkintolautakunta, Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen, Zachris Topelius, 10. joulukuuta, 13. marraskuuta, 1830, 1903. Laajenna indeksi (36 lisää) »
Aarno Yrjö-Koskinen
Aarno Armas Sakari Yrjö-Koskinen (9. joulukuuta 1885 Helsinki – 8. kesäkuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, koulutukseltaan lakimies, lähettiläs ja toimi ulkoasiainministerinä.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Aarno Yrjö-Koskinen · Katso lisää »
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Aateli · Katso lisää »
Adolf Ivar Arwidsson
Adolf Ivar (Iwar) Arwidsson (7. elokuuta 1791 Padasjoki, Ruotsin kuningaskunta – 21. kesäkuuta 1858 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen poliitikko, kirjailija, runoilija, historiantutkija ja sanomalehtimies.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Adolf Ivar Arwidsson · Katso lisää »
Antero Warelius
Antero (Anders) Warelius (alk. Antti Matinpoika, myöh. Antti Seppä, Andreas Sebell) oli suomalainen kirjailija ja pappi, jolla oli merkittävä osa suomen kirjakielen kehittämisessä.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Antero Warelius · Katso lisää »
Ångermanland
Keto-orvokki on Ångermanlandin maakuntakukka. Majava on Ångermanlandin maakuntaeläin. Kuvassa euroopanmajava. Ångermanland (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Ångermanland · Katso lisää »
Bell–Lancaster-menetelmä
Lancaster-Bell -metodia sovelletaan Italiassa. Akvarelli 1860-luvulta. Bell–Lancaster-menetelmä oli 1800-luvulla suosiota saanut brittiläinen opetusmenetelmä.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Bell–Lancaster-menetelmä · Katso lisää »
Carl Helenius
Carl Helenius (suomalaisittain Kaarle Helenius, 18. joulukuuta 1784 Yläne – 4. lokakuuta 1855 Pöytyä) oli suomalainen runoilija ja pappi.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Carl Helenius · Katso lisää »
Edvard Grönblad
Edvard Grönblad. Maalaus Adolf von Becker (1858). Jakob Edvard August Grönblad (19. marraskuuta 1814 Turku – 4. tammikuuta 1864 Jyväskylä) oli suomalainen historiantutkija.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Edvard Grönblad · Katso lisää »
Eino Sakari Yrjö-Koskinen
Eino Sakari (E. S.) Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Forsman; 3. lokakuuta 1858 Hämeenkyrö – 10. tammikuuta 1916 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, Tampereen Reaalilyseon rehtori, valtiopäivämies ja suomalaisen puolueen kansanedustaja.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Eino Sakari Yrjö-Koskinen · Katso lisää »
Erik Gustaf Geijer
Erik Gustaf Geijer 1840-lukulaisessa litografissa. Viisi 1800-luvun alun suurmiestäː Johan Olof Wallin arkkipiispa), Frans Michael Franzén (piispa), Jöns Jakob Berzelius (kemisti), Erik Gustaf Geijer ja Esaias Tegnér (piispa). Maalaus: Johan Gustaf Sandberg, noin 1843. Erik Gustaf Geijer (12. tammikuuta 1783 Ransäter, Värmlanti – 23. huhtikuuta 1847 Tukholma) oli ruotsalainen kirjailija, runoilija, filosofi, historioitsija ja säveltäjä.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Erik Gustaf Geijer · Katso lisää »
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Fennomania · Katso lisää »
Fjodor Heiden
Fjodor Logginovitš Heiden (vuoteen 1836 van Heyden; 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1821 Viapori, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1900 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Fjodor Heiden · Katso lisää »
Fredrik Cygnaeus
Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa heräämisessä.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Fredrik Cygnaeus · Katso lisää »
Gabriel Rein
Gabriel Rein Gabriel Rein (20. joulukuuta 1800 Jääski – 24. kesäkuuta 1867 Helsinki) oli Rein-sukuun kuulunut professori, historiantutkija, kanslianeuvos ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Gabriel Rein · Katso lisää »
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Katso lisää »
Gustaf Renvall
Gustaf (Kustaa) Renvall (23. syyskuuta 1781 Halikko – 22. tammikuuta 1841 Ulvila) oli suomalainen pappi, kielentutkija ja yksi suomen kirja- ja yleiskielen merkittävistä kehittäjistä.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Gustaf Renvall · Katso lisää »
Hämeenkyrö
Hämeenkyrö on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Hämeenkyrö · Katso lisää »
Helmikuun manifesti
asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous (Ranska)
Helmikuun vallankumous oli Ranskassa vuonna 1848 tapahtunut kansannousujen sarja, joka lopetti heinäkuun monarkian (1830–1848) ja johti toiseen tasavaltaan (1848–1852).
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Helmikuun vallankumous (Ranska) · Katso lisää »
Helsingin Uutiset (1862–1863)
Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu. Helsingin Uutiset oli Helsingissä vuosina 1862–1863 ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Helsingin Uutiset (1862–1863) · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Helsinki · Katso lisää »
Historioitsija
Historioitsija on henkilö, jota pidetään auktoriteettinä menneisyyden tutkimisessa ja historiankirjoittajana.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Historioitsija · Katso lisää »
Iida Yrjö-Koskinen
Iida Yrjö-Koskinen noin vuonna 1914. Iida Maria Fredrika Yrjö-Koskinen (o.s. Petander, 12. kesäkuuta 1857 Kuopion maalaiskunta – 18. maaliskuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen vapaaherratar, opettaja, toimittaja ja suomalaisen puolueen ja kokoomuksen kansanedustaja.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Iida Yrjö-Koskinen · Katso lisää »
Isoviha
Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Isoviha · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Jaakko Forsman
Jakob (Jaakko) Oskar Forsman (30. heinäkuuta 1839 Vähäkyrö – 26. syyskuuta 1899 Helsinki) oli suomalainen rikosoikeuden ja oikeushistorian professori sekä valtiopäivämies.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Jaakko Forsman · Katso lisää »
Johan Hahnsson
Johan Adrian Hahnsson (4. maaliskuuta 1834 Rauma – 20. huhtikuuta 1888 Hämeenlinna) oli suomalainen kielentutkija.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Johan Hahnsson · Katso lisää »
Jumesniemen kirkko-koulu
Jumesniemen kirkko-koulu eli Sasslinin koulu oli Hämeenkyrön ensimmäinen koulu.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Jumesniemen kirkko-koulu · Katso lisää »
Jungfennomaanit
Jungfennomaanit oli Suomessa 1860-luvulla syntynyt kielipoliittinen ryhmittymä, joka muodosti fennomaanien jyrkemmän siiven.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Jungfennomaanit · Katso lisää »
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Jyväskylä · Katso lisää »
Jyväskylän Lyseon lukio
Jyväskylän Lyseon lukio on vanhin suomenkielinen oppikoulu.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Jyväskylän Lyseon lukio · Katso lisää »
Kaarlo Österbladh
Kaarlo Edvard Österbladh (27. lokakuuta 1878 Lumijoki – 31. joulukuuta 1943 Turku) oli suomalainen arkistonhoitaja ja historiantutkija, joka perehtyi erityisesti kirkkohistoriaan.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Kaarlo Österbladh · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Kalevala · Katso lisää »
Kamarikollegio
Kamarikollegio on kanslian ohella Ruotsin vanhin keskusvirasto.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Kamarikollegio · Katso lisää »
Kansakoulu
Kansakoululaisia 1920-luvulla Kansakoulu oli Suomessa aluksi viisivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Kansakoulu · Katso lisää »
Kieliasetus (1850)
Kieliasetus (täsmälliseltä säädösnimekkeeltään Nådig Förordning till Censur-Öfver-styrelsen angående åtskilliga tillägg till författningarne om censuren i landet) oli 8. huhtikuuta 1850 annettu sensuuriasetus, jolla pyrittiin estämään Euroopan hullun vuoden 1848 aatteiden leviäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Kieliasetus (1850) · Katso lisää »
Kielireskripti
asetuskokoelmassa. Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Kielireskripti · Katso lisää »
Kirjallinen Kuukauslehti
Kirjallinen Kuukauslehti on suomalainen tieteellis-kirjallis-yhteiskunnallinen aikakauskirja, joka ilmestyi Helsingissä kerran kuussa vuosina 1866–1880.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Kirjallinen Kuukauslehti · Katso lisää »
Kustaa Paturi
Kustaa Paturin 1842 rakentama kotitilan päärakennus noin vuonna 1900. Kustaa Wilhelminpoika Paturi, (23. maaliskuuta 1812 Janakkala, Turenki – 10. toukokuuta 1868 Janakkala) oli 1800-luvulla suomalaisen talonpoikaissäädyn merkittävimpiä edustajia.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Kustaa Paturi · Katso lisää »
Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Kustaa Vaasa · Katso lisää »
Kyösti Kiuasmaa
Kyösti Pärttyli Kiuasmaa (sukunimi vuoteen 1954 Kiuru; 25. elokuuta 1930 Jääski – 14. syyskuuta 1986 Tampere) oli suomalainen apulaisprofessori ja historiantutkija.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Kyösti Kiuasmaa · Katso lisää »
Liberalismi
Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Liberalismi · Katso lisää »
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »
Mehiläinen (aikakauslehti)
Mehiläinen oli ensimmäinen suomenkielinen aikakauslehti.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Mehiläinen (aikakauslehti) · Katso lisää »
Modernisaatio
Modernisaatio, joskus myös nykyaikaistuminen, on yhteiskunnan muuttumista nykyisen länsimaisen yhteiskunnan kaltaiseksi.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Modernisaatio · Katso lisää »
Morgonbladet (1871–1884)
Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu. Morgonbladet oli Helsingissä vuosina 1871–1884 ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Morgonbladet (1871–1884) · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Moskova · Katso lisää »
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Nuorsuomalainen Puolue · Katso lisää »
Olavi Maununpoika
Olavi Maununpoika (k. 1460) toimi Suomen piispana vuosina 1450–1460.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Olavi Maununpoika · Katso lisää »
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Oppikoulu · Katso lisää »
Osakunta
Osakunnat ovat yliopistossa toimivia poikkitieteellisiä opiskelijayhdistyksiä, jotka keräävät jäsenensä perinteisesti näiden syntymäpaikan mukaan.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Osakunta · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Papisto · Katso lisää »
Pietarsaari
Pietarsaari on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Perämeren rannikolla.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Pietarsaari · Katso lisää »
Pohjalainen Osakunta
Pohjalainen Osakunta on yksi vuonna 1643 Turun akatemiaan perustetuista kuudesta suomalaisosakunnasta.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Pohjalainen Osakunta · Katso lisää »
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Professori · Katso lisää »
Rauniopuisto
Pyhän Marian kirkon rauniot. Rauniopuisto on puisto Vaasassa Vanhan Vaasan kaupunginosassa.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Rauniopuisto · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1872
Säätyvaltiopäivät 1872 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Säätyvaltiopäivät 1872 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1877
Säätyvaltiopäivät 1877 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Säätyvaltiopäivät 1877 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1882
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät vuonna 1882 pidettiin 19.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Säätyvaltiopäivät 1882 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1885
Säätyvaltiopäivät 1885 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Säätyvaltiopäivät 1885 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1888
Säätyvaltiopäivät 1888 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Säätyvaltiopäivät 1888 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1891
Säätyvaltiopäivät 1891 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Säätyvaltiopäivät 1891 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1894
Säätyvaltiopäivät 1894 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Säätyvaltiopäivät 1894 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1900
Säätyvaltiopäivät 1900 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Säätyvaltiopäivät 1900 · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Siperia · Katso lisää »
Sunilan II hallitus
Sunilan II hallitus oli Suomen tasavallan 19.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Sunilan II hallitus · Katso lisää »
Suomalainen mytologia
kivikautisia. Suomalaisessa mytologiassa on kerrostumia eri aikakausilta.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Suomalainen mytologia · Katso lisää »
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Suomalainen puolue · Katso lisää »
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »
Suomen Kulttuurirahasto
Suomen Kulttuurirahasto sr on vuonna 1939 perustettu suomalaista kulttuuria ja tiedettä tukeva yksityinen säätiö.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Suomen Kulttuurirahasto · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suometar (sanomalehti)
Suometar oli nuorten suomenmielisten opiskelijoiden perustama Helsingissä vuosina 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Suometar (sanomalehti) · Katso lisää »
Svekomania
Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen aate.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Svekomania · Katso lisää »
Theodolinda Hahnsson
Sofia Theodolinda Hahnsson (vuosina 1864–1894 Yrjö-Koskinen, o.s. Limón; 1. helmikuuta 1838 Tyrvää – 20. huhtikuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Theodolinda Hahnsson · Katso lisää »
Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo
''Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo'', 31. tammikuuta 1776. Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo (”Erään turkulaisen seuran julkaisemia sanomia”) oli Suomen ensimmäinen sanomalehti.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo · Katso lisää »
Uplanti
Kirjopikarililja on Uplannin maakuntakukka. Merikotka on Uplannin maakuntaeläin. kihlakuntien rajat. Sana ''skeppslag'' tarkoittaa laivakuntaa. Uplanti on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Uplanti · Katso lisää »
Uusi Suometar
Uusi Suometar oli Suomessa autonomian ajan loppupuolella ilmestynyt valtakunnallinen sanomalehti, jonka johtavat fennomaanit perustivat ajamaan suomalaisuusliikkeen poliittisia ja kulttuurisia tavoitteita.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Uusi Suometar · Katso lisää »
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Vaasa · Katso lisää »
Vapaaherra
Saksalainen vapaaherran kruunu. Vapaaherra on ylhäisaateliin kuuluva kreiviä alempi aatelisarvo.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Vapaaherra · Katso lisää »
Ylioppilastutkintolautakunta
Ylioppilastutkintolautakunta eli YTL on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Ylioppilastutkintolautakunta · Katso lisää »
Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen
Yrjö Koskinen (Y. K.) Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Forsman, 2. marraskuuta 1854 Pietarsaari – 12. tammikuuta 1917 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, kouluhallituksen ylitirehtööri ja suomalaisen puolueen kansanedustaja.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen · Katso lisää »
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Zachris Topelius · Katso lisää »
10. joulukuuta
10.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja 10. joulukuuta · Katso lisää »
13. marraskuuta
13.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja 13. marraskuuta · Katso lisää »
1830
Ei kuvausta.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja 1830 · Katso lisää »
1903
Vuosi 1903 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja 1903 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
G. Z. Forsman, G. Z. Yrjö-Koskinen, Georg Zacharias Forsman, Georg Zakarias Forsman, Y. S. Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen, Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen.
