Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
116 suhteet: Aleksandr Antonov, Aleksandr Dutov, Aleksandr Koltšak, Aleksei Kaledin, Amur, Anton Denikin, Antony Beevor, Arkangeli, Armenia, Aunuksen retkikunta, Azerbaidžan, Baškiirit, Bolševikit, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Don, Donin Rostov, Georgia, Grigori Semjonov, Heimosodat, Idel-Ural, Itä-Karjala, Japanin keisarikunta, Jekaterinburg, Jevgeni Miller, Josif Stalin, Jukums Vācietis, Kansankomissaarien neuvosto, Keski-Aasia, Kirgiisit, Komutš, Krasnodar, Kuban (alue), Latvia, Lavr Kornilov, Lev Trotski, Liettua, Luoteis-Venäjän armeija, Luoteis-Venäjän hallitus, Menševikit, Mihail Aleksejev, Mihail Frunze, Mihail Tuhatševski, Moisei Uritski, Mongolia, Moskova, Muurmannin legioona, Nestor Mahno, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Nikolai Avksentjev, ..., Nikolai II, Nikolai Judenitš, Omsk, Osmanien valtakunta, Permi, Persia, Perustuslaillisdemokraattinen puolue, Pietari (kaupunki), Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu, Pjotr Wrangel, Pohjois-Venäjän interventio, Psykopatia, Puna-armeija, Punainen terrori, Puola, Puolan–Neuvosto-Venäjän sota, Ranskan kolmas tasavalta, Roman von Ungern-Sternberg, Sadistinen persoonallisuushäiriö, Sadri Maksudi Arsal, Saksan keisarikunta, Samara, Saratov, Semjon Budjonnyi, Sergei Kamenev, Siperian rata, Sosialistivallankumouksellinen puolue, Sotakommunismi, Suomen sisällissota, Suomi, Symon Petljura, Talvisota, Tataarit, Tšeka, Tšekkoslovakia, Tšekkoslovakian legioona, Tšeljabinsk, Tomáš Masaryk, Ufa, Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija, Ulkovaltojen interventio Venäjän sisällissodassa, Vapaaehtoisarmeija, Vasemmistososialistivallankumoukselliset, Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina, Väliaikainen yleisvenäläinen hallitus, Venäjän Kaukoitä, Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Venäjän valkoinen armeija, Venäjän vallankumous, Venäjän väliaikainen hallitus, Vienan retket, Vihreä armeija, Viro, Viron vapaussota, Vladimir Lenin, Vladivostok, Volgograd, Voronež, Wilhelm von Mirbach-Harff, Winston Churchill, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Ympärysvallat, 1917, 1922. Laajenna indeksi (66 lisää) »
Aleksandr Antonov
Aleksandr Antonov nuoruudenkuvassa. Aleksandr Stepanovitš Antonov (26. heinäkuuta (J: 8. elokuuta) 1889 Moskova, Venäjän keisarikunta – 24. kesäkuuta 1922 Nižni Šibrjai, Tambovin kuvernementti, Neuvosto-Venäjä) Hrono.ru.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Aleksandr Antonov · Katso lisää »
Aleksandr Dutov
Aleksandr Dutov Aleksandr Iljitš Dutov (17. elokuuta (J: 5. elokuuta) 1879 – 7. maaliskuuta 1921) oli venäläinen kenraali, joka toimi Venäjän sisällissodassa valkoisten puolella.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Aleksandr Dutov · Katso lisää »
Aleksandr Koltšak
Aleksandr Vasiljevitš Koltšak (16. marraskuuta (J: 4. marraskuuta) 1874 Pietari – 7. helmikuuta 1920 Irkutsk) oli venäläinen laivaston amiraali ja arktisten alueiden tutkija, ja vastavallankumouksellinen valkoinen sotilasjohtaja Venäjän sisällissodassa 1918–1920 itäisellä rintamalla.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Aleksandr Koltšak · Katso lisää »
Aleksei Kaledin
Aleksei Kaledin. Aleksei Maksimovitš Kaledin (24. lokakuuta (J: 12. lokakuuta) 1861 Ust-Hopjorskaja, Donin kasakoiden alue – 11. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1918 Novotšerkassk) oli venäläinen kenraali, joka komensi Donin kasakoista koottua valkoista armeijaa aivan Venäjän sisällissodan alkuvaiheessa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Aleksei Kaledin · Katso lisää »
Amur
Amur (’mustan lohikäärmeen joki’) on maailman kymmenenneksi pisin joki.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Amur · Katso lisää »
Anton Denikin
Anton Denikin vuonna 1918. Anton Ivanovitš Denikin (16. joulukuuta (J: 4. joulukuuta) 1872 Wloclawek, Varsovan kuvernementti, Venäjä – 8. elokuuta 1947 Ann Arbor, Yhdysvallat) oli venäläinen kenraali, Venäjän sisällissodassa toimineen sadan tuhannen miehen Etelä-Venäjän valkoisen armeijan komentaja vuosina 1918–1919 ja lyhytikäisen Etelä-Venäjän johtaja.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Anton Denikin · Katso lisää »
Antony Beevor
Antony James Beevor (s. 14. joulukuuta 1946 Lontoo) on brittiläinen historioitsija ja kirjailija.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Antony Beevor · Katso lisää »
Arkangeli
Arkangelin puuarkkitehtuuria (Prospekt Sovetskih Kosmonavtov 64). 500 ruplan setelin aihe on Arkangelin satamasta. Arkangeli (aikaisemmin myös suom. Vienankaupunki) on Pohjois-Venäjällä Vienanmeren kaakkoisnurkassa Vienanjoen suistossa sijaitseva kaupunki, jossa asuu noin 350 000 henkilöä.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Arkangeli · Katso lisää »
Armenia
Armenia, virallisesti Armenian tasavalta (arm. Հայաստանի Հանրապետություն, Hajastani hanrapetut’jun) on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Armenia · Katso lisää »
Aunuksen retkikunta
Aunuksen retki oli suomalaisten ja aunuslaisten vapaaehtoisten muodostaman Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan (AVA) yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Aunuksen retkikunta · Katso lisää »
Azerbaidžan
Azerbaidžan, virallisesti Azerbaidžanin tasavalta on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Azerbaidžan · Katso lisää »
Baškiirit
Baškiirit (Башҡорттар, Başqorttar, ven. Башкиры) on turkkilainen kansa, joka elää pääsääntöisesti Venäjän federaatioon kuuluvassa Baškortostanin tasavallassa. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan heitä oli maassa yhteensä 1 673 389.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Baškiirit · Katso lisää »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Bolševikit · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Don
Don on yksi Venäjän tunnetuimmista ja maan eteläosien suurimmista joista.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Don · Katso lisää »
Donin Rostov
Donin Rostov on 1,1 miljoonan asukkaan suurkaupunki Etelä-Venäjällä.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Donin Rostov · Katso lisää »
Georgia
Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Georgia · Katso lisää »
Grigori Semjonov
Grigori Semjonov Grigori Mihailovitš Semjonov (25. syyskuuta (J: 13. syyskuuta) 1890 Kuranža – 30. elokuuta 1946 Moskova) oli venäläinen kenraaliluutnantti, kasakkapäällikkö ja valkoisen armeijan komentaja Venäjän sisällissodassa Taka-Baikaliassa ja lähialueilla vuosina 1917–1920.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Grigori Semjonov · Katso lisää »
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Heimosodat · Katso lisää »
Idel-Ural
Idel-Ural (t. Volga-Ural) oli lyhytaikainen yritys luoda valtio Volgan (tataariksi Idel) ja Uralvuoriston tienoille Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Idel-Ural · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Japanin keisarikunta
Japanin keisarikunta (”Suur-Japanin keisarikunta”) oli japanilainen kansallisvaltio ja suurvalta, joka oli olemassa vuoden 1868 Meiji-restauraatiosta vuoden 1947 perustuslain hyväksymiseen saakka.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Japanin keisarikunta · Katso lisää »
Jekaterinburg
Jekaterinburg, aiemmin Sverdlovsk (Свердло́вск; 1924–1991), on suurkaupunki Venäjän Sverdlovskin alueella.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Jekaterinburg · Katso lisää »
Jevgeni Miller
Jevgeni Miller Jevgeni Karlovitš Miller (7. lokakuuta (J: 25. syyskuuta) 1867 Dvinsk – 11. toukokuuta 1939 Moskova) oli venäläinen kenraali, joka taisteli Venäjän sisällissodassa valkoisten puolella.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Jevgeni Miller · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Josif Stalin · Katso lisää »
Jukums Vācietis
Jukums Vācietis Jukums Vācietis (Ioakim Ioakimovitš Vatsetis; 23. marraskuuta (J: 11. marraskuuta) 1873 Jaunmuiža, Lutriņin pitäjä, Kuurinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 28. heinäkuuta 1938 Kommunarka, Moskovan alue, Neuvostoliitto) oli latvialaissyntyinen neuvostoliittolainen sotilas.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Jukums Vācietis · Katso lisää »
Kansankomissaarien neuvosto
”Venäjän sosialistisen tasavallan ylin auktoriteetti”, 1919. Kansankomissaarien neuvosto (lyh. Sovnarkom) oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan ja muiden Neuvostoliiton alkuvaiheen (autonomisten) tasavaltojen (kuten Valko-Venäjän SNT) sekä Neuvostoliiton hallitusten nimitys ennen vuotta 1946.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Kansankomissaarien neuvosto · Katso lisää »
Keski-Aasia
Keski-Aasian kartta Keski-Aasia on osa Aasiaa, ja se ulottuu lännessä Kaspianmerelle, idässä Kiinaan, etelässä Afganistaniin ja pohjoisessa Venäjälle.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Keski-Aasia · Katso lisää »
Kirgiisit
Kirgiisit ovat pääasiassa Kirgisiassa asuva etninen ryhmä.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Kirgiisit · Katso lisää »
Komutš
Komutšin alkuperäiset viisi jäsentä: Ivan Brušvit, Prokopi Klimuškin, Boris Fortunatov, puheenjohtaja Vladimir Volski ja Ivan Nesterov. Perustuslakia säätävän yleisvenäläisen kansalliskokouksen jäsenten komitea (Komitet tšlenov Vserossijskogo Utšreditelnogo sobranija) eli Komutš (Комуч) oli Venäjän sisällissodan alkuvaiheessa Samarassa 8.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Komutš · Katso lisää »
Krasnodar
Krasnodar on kaupunki Venäjällä Kaukasian pohjoisosassa Itä-Euroopassa Kubanjoen varrella.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Krasnodar · Katso lisää »
Kuban (alue)
Venäjän keisarikunnan Kubanin oblasti (1860—1917) sijaitsi Kubanin maantieteellisellä alueella Kuban on historiallinen alue Venäjällä Kuban-joen ympärillä Mustanmeren pohjoispuolella ja Asovanmeren rannalla, Ukrainan ja Kaukasian välissä.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Kuban (alue) · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Latvia · Katso lisää »
Lavr Kornilov
Lavr Kornilov vuonna 1916. Lavr Georgijevitš Kornilov (30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1870 Ust-Kamenogorsk – 13. huhtikuuta 1918 lähellä Jekaterinodaria) oli venäläinen kenraali ja kasakka.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Lavr Kornilov · Katso lisää »
Lev Trotski
Lev Davidovitš Trotski (alkuaan, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Lev Trotski · Katso lisää »
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Liettua · Katso lisää »
Luoteis-Venäjän armeija
Venäläiset valkoiset armeijat, kansalliset armeijat ja interventiojoukot Luoteis-Venäjän armeija oli yksi Venäjän valkoisista armeijoista, jotka taistelivat bolševikkeja vastaan Venäjän sisällissodassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Luoteis-Venäjän armeija · Katso lisää »
Luoteis-Venäjän hallitus
Venäjän luoteisalueen hallitus (Pravitelstvo Russkoi Severo-Zapadnoi oblasti) oli yksi Venäjän sisällissodan valkoisista hallituksista.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Luoteis-Venäjän hallitus · Katso lisää »
Menševikit
Menševikit olivat 1900-luvun alussa toinen Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vaikuttaneesta kahdesta suuntauksesta bolševikkien ohella.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Menševikit · Katso lisää »
Mihail Aleksejev
Mihail Aleksejev Mihail Vasiljevitš Aleksejev (15. marraskuuta (J: 3. marraskuuta) 1857 Tver, Venäjä — 25. syyskuuta 1918 Krasnodar, Venäjä) oli venäläinen kenraali ensimmäisen maailmansodan aikana.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Mihail Aleksejev · Katso lisää »
Mihail Frunze
Mihail Vasiljevitš Frunze (2. helmikuuta (J: 21. tammikuuta) 1885 Biškek – 31. lokakuuta 1925 Moskova) oli bolševikkien johtajia Venäjän vallankumouksen 1917 aikana ja merkittävä sotilaskomentaja Venäjän sisällissodassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Mihail Frunze · Katso lisää »
Mihail Tuhatševski
Mihail Tuhatševski Mihail Nikolajevitš Tuhatševski (16. helmikuuta (J 4. helmikuuta) 1893 Safonovo – 12. kesäkuuta 1937 Moskova) oli neuvostoliittolainen sotilaskomentaja, Neuvostoliiton marsalkka ja sotateoreetikko, joka teloitettiin Stalinin puhdistuksissa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Mihail Tuhatševski · Katso lisää »
Moisei Uritski
Moisei Uritski. Moisei Solomonovitš Uritski (1873 – 30. elokuuta 1918) oli venäläinen vallankumouksellinen.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Moisei Uritski · Katso lisää »
Mongolia
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Mongolia · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Moskova · Katso lisää »
Muurmannin legioona
alt.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Muurmannin legioona · Katso lisää »
Nestor Mahno
Nestor Mahno Nestor Ivanovytš Mahno (7. marraskuuta (J: 27. lokakuuta) 1889 Huljaipole – 25. heinäkuuta 1934 Pariisi) oli ukrainalainen anarkokommunisti, joka johti Venäjän sisällissodassa niin sanottua anarkistista mustaa armeijaa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Nestor Mahno · Katso lisää »
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Nikolai Avksentjev
Nikolai Avksentjev vuonna 1921. Nikolai Dmitrijevitš Avksentjev (27. marraskuuta (J: 15 marraskuuta) 1878 Penza, Venäjän keisarikunta – 4. maaliskuuta 1943 New York, Yhdysvallat) oli venäläinen sosialistivallankumouksellisen puolueen oikeaa siipeä edustanut poliitikko.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Nikolai Avksentjev · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Nikolai II · Katso lisää »
Nikolai Judenitš
Nikolai Nikolajevitš Judenitš (30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Nikolai Judenitš · Katso lisää »
Omsk
Omsk on kaupunki Lounais-Siperiassa Irtyš- ja Omjoen yhtymäkohdassa Siperian radan varrella.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Omsk · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Permi
Permi- ja Perm-sanat ovat yleensä johdettu Venäjällä sijaitsevan muinaisen alueen nimestä.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Permi · Katso lisää »
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Persia · Katso lisää »
Perustuslaillisdemokraattinen puolue
Pavel Nikolajevitš Miljukov Perustuslaillisdemokraattinen puolue, lyh.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Perustuslaillisdemokraattinen puolue · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu
Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu aloitti toimintansa entisen tsaarinaikaisen kadettikoulun tiloissa marraskuussa 1918.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu · Katso lisää »
Pjotr Wrangel
Pjotr Nikolajevitš Wrangel (27. elokuuta (J: 15 elokuuta) 1878 Novoaleksandrovsk – 25. huhtikuuta 1928 Bryssel) oli venäläinen vapaaherra ja kenraali, joka toimi Krimiltä operoivan valkoisen Etelä-Venäjän armeijan ylipäällikkönä Venäjän sisällissodassa vuonna 1920 Anton Denikinin jälkeen.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Pjotr Wrangel · Katso lisää »
Pohjois-Venäjän interventio
Pohjois-Venäjän interventio oli osa ympärysvaltojen hanketta, jossa osallistuttiin Neuvosto-Venäjän vastaiseen taisteluun Venäjän sisällissodassa Venäjän valkoisten tukena vuosina 1918–1920.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Pohjois-Venäjän interventio · Katso lisää »
Psykopatia
Psykopatia on viralliseen tautiluokitukseen kuulumaton luonnehäiriö, jota voidaan mitata luotettavasti.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Psykopatia · Katso lisää »
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Puna-armeija · Katso lisää »
Punainen terrori
Punainen terrori voi viitata seuraaviin.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Punainen terrori · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Puola · Katso lisää »
Puolan–Neuvosto-Venäjän sota
Rajat sodan syttyessä. Galitsian alue kaakossa on oma Länsi-Ukrainan kansantasavalta. Suurin osa Liettuan alueesta ja itäiset alueet olivat bolševikien hallussa helmikuussa 1919. Puolan–Neuvosto-Venäjän sota (helmikuu 1919 − maaliskuu 1921) oli aseellinen konflikti Neuvosto-Venäjän ja Puolan välillä.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Puolan–Neuvosto-Venäjän sota · Katso lisää »
Ranskan kolmas tasavalta
Ranskan kolmas tasavalta, usein vain kolmas tasavalta (joskus La IIIe République) oli Ranskassa vuosien 1870–1940 välinen ajanjakso.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Ranskan kolmas tasavalta · Katso lisää »
Roman von Ungern-Sternberg
Roman Fjodorovitš von Ungern-Sternberg, n. 1919. Ungern-Sternbergillä on yllään improvisoitu univormu, joka koostuu Venäjän keisarillisen armeijan tunnuksilla koristellusta mongolialaisesta perinneasusta. Roman Fjodorovitš Ungern von Sternberg (22. tammikuuta 1886 Graz, Itävalta – 15. syyskuuta 1921 Novonikolajevsk, Venäjä), oli Venäjän sisällissodan aikana bolševikkeja vastaan taistellut kenraaliluutnantti, myöhemmin Mongoliaa hetken aikaa hallinnut itsenäinen sotaherra.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Roman von Ungern-Sternberg · Katso lisää »
Sadistinen persoonallisuushäiriö
Sadistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriö, johon sisältyy toisen kärsimyksestä nauttiminen.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Sadistinen persoonallisuushäiriö · Katso lisää »
Sadri Maksudi Arsal
Sadri Maksudi Arsal (synt. Sadretdin Maksudov; 1880–1957) oli 1900-luvun alun Venäjän tataarien kansallisen heräämisen johtomiehiä.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Sadri Maksudi Arsal · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Samara
Samara on venäläinen kaupunki Volgajoen rannalla.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Samara · Katso lisää »
Saratov
Saratov on 837 900 asukkaan (2010) suurkaupunki Volgan varrella Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoisosassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Saratov · Katso lisää »
Semjon Budjonnyi
Semjon Mihailovitš Budjonnyi (25. huhtikuuta 1883 – 26. lokakuuta 1973) oli bolševikkien sotasankari Venäjän sisällissodassa sekä Josif Stalinin liittolainen ja Neuvostoliiton marsalkka.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Semjon Budjonnyi · Katso lisää »
Sergei Kamenev
Sergei Kamenev. Sergei Sergejevitš Kamenev (16. huhtikuuta (J: 4. huhtikuuta) 1881 Kiova, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) Hrono.ru.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Sergei Kamenev · Katso lisää »
Siperian rata
Siperian rata punaisella. Siperian radan kartta vuodelta 1897. Siperian rata tai Trans-Siperian rata on maailman pisin rautatie.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Siperian rata · Katso lisää »
Sosialistivallankumouksellinen puolue
Sosialistivallankumouksellisten eli eserrien juliste Sosialistivallankumouksellinen puolue, lyh.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Sosialistivallankumouksellinen puolue · Katso lisää »
Sotakommunismi
Sotakommunismi oli Neuvosto-Venäjän talouskehityksen jakso sisällissodan vuosina kesäkuusta 1918 maaliskuuhun 1921.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Sotakommunismi · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Suomi · Katso lisää »
Symon Petljura
Simon Petljura (oik.) ja puolalainen kenraali Antoni Listowski vuonna 1920. Symon Vasylovytš Petljura (22. toukokuuta (J: 10. toukokuuta) 1879 Pultava – 25. toukokuuta 1926 Pariisi) oli ukrainalainen sosialisti, valtiomies ja Ukrainan vapaustaistelija Venäjän sisällissodan aikana.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Symon Petljura · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Talvisota · Katso lisää »
Tataarit
Tataarit on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Tataarit · Katso lisää »
Tšeka
Tšeka (Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan, lyh. ВЧК, VTšK tai ЧК, TšK eli laus.,, kutsumanimi Vetšeka tai Tšeka) oli bolševikkijohtaja Vladimir Leninin aloitteesta joulukuussa 1917 perustettu Neuvosto-Venäjän salainen poliisi.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Tšeka · Katso lisää »
Tšekkoslovakia
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu oli Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1918–1992.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Tšekkoslovakia · Katso lisää »
Tšekkoslovakian legioona
Tšekkoslovakian legioonan paraati 1918. Tšekkoslovakian legioona asui junanvaunuissa. Legioonan panssarijuna. Legioonan muistomerkki Prahassa. Tšekkoslovakian legioona oli yli 60 000 sotilaan sotajoukko Venäjän sisällissodan itärintamalla vuosina 1918–1920.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Tšekkoslovakian legioona · Katso lisää »
Tšeljabinsk
Tšeljabinsk on kaupunki Itä-Uralilla Venäjällä.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Tšeljabinsk · Katso lisää »
Tomáš Masaryk
Tomáš Garrigue Masaryk (7. maaliskuuta 1850 Hodonín, Määri, Itävallan keisarikunta – 14. syyskuuta 1937 Lány, Tšekkoslovakia) oli valtiomies, sosiologi ja Tšekkoslovakian ensimmäinen presidentti (1918–1935).
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Tomáš Masaryk · Katso lisää »
Ufa
Ufa (ja,, mariksi Ӱпӧ, Üpö) on Baškortostanin tasavallan pääkaupunki Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoiskulmilla.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Ufa · Katso lisää »
Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija
Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija (tunnettu myös nimillä Mahnolaiset ja Musta armeija) oli Venäjän sisällissodan ja Ukrainan itsenäisyyssodan aikana vuosina 1918–1921 toiminut anarkistinen armeija.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija · Katso lisää »
Ulkovaltojen interventio Venäjän sisällissodassa
Ulkovaltojen interventio oli ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän sisällissodan aikainen ulkovaltojen sotaretki Venäjälle aluksi ottamaan haltuunsa Venäjälle maailmansodan aikaan laivattuja sotatarvikkeita ja myöhemmin tukemaan Venäjän valkoisia bolševikkien puna-armeijaa vastaan.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Ulkovaltojen interventio Venäjän sisällissodassa · Katso lisää »
Vapaaehtoisarmeija
Vapaaehtoisarmeijan värväysjuliste. Vapaaehtoisarmeija (ven. Добровольческая армия, tunnetaan myös nimellä "Aleksejevin armeija" tai "Aleksejevin organisaatio") oli Venäjän sisällissodassa Etelä-Venäjällä ja Kaukasiassa toiminut antibolsevistinen eli valkoinen armeija.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Vapaaehtoisarmeija · Katso lisää »
Vasemmistososialistivallankumoukselliset
Vasemmistososialistivallankumoukselliset (myös vasemmistoeserrät) olivat Venäjän sosialistivallankumouksellisen puolueen eli ”eserrien” vasen siipi, joka irtautui syksyllä 1917 kokonaan omaksi puolueekseen.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Vasemmistososialistivallankumoukselliset · Katso lisää »
Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina
Latvialaisen tarkk’ampujadivisioonan miehet vahdissa viidennen yleisvenäläisen neuvostokongressin kokouspaikkana toimineen Bolšoi-teatterin edustalla. Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina eli heinäkuun kapina oli vasemmistososialistivallankumouksellisen puolueen Moskovassa 6.–7.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina · Katso lisää »
Väliaikainen yleisvenäläinen hallitus
Väliaikaisen yleisvenäläisen hallituksen kokouspaikka, Omskin kenraalikuvernöörin virkatalo. Väliaikainen yleisvenäläinen hallitus (Vremennoje Vserossijskoje pravitelstvo; tunnettu myös nimellä Ufan direktorio) oli Ufassa ja sen jälkeen Omskissa Siperiassa Venäjän sisällissodan aikana syyskuusta marraskuuhun 1918 toiminut Venäjän valkoisten yhteinen hallitus.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Väliaikainen yleisvenäläinen hallitus · Katso lisää »
Venäjän Kaukoitä
Venäjän Kaukoitä (nykyisessä hallinnollisessa merkityksessä: Kaukoidän federaatiopiiri) Venäjän Kaukoitä on alue Venäjän itäisimmässä osassa Itä-Siperiassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Venäjän Kaukoitä · Katso lisää »
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous · Katso lisää »
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Venäjän valkoinen armeija
Venäjän valkoinen armeija tai Valkokaartit oli venäläinen monarkistiliike, joka taisteli Venäjän sisällissodassa (1918–1921) punaisia sekä niin sanottuja Vihreää armeijaa (nationalistit) ja Mustaa armeijaa (anarkistit) vastaan.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Venäjän valkoinen armeija · Katso lisää »
Venäjän vallankumous
Venäjän vallankumous on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Venäjän vallankumous · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Vienan retket
Vienan retket olivat joukko Suomen valkoisten vapaaehtoisretkikuntien Suomen sisällissodan ajalta maaliskuulta aina lokakuulle 1918 tekemiä sotaretkiä Vienan Karjalaan, Venäjälle.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Vienan retket · Katso lisää »
Vihreä armeija
Vihreä armeijan käyttämä lippu. Vihreä armeija oli ukrainalaisten nationalistien muodostama liitto joka taisteli valkoisia ja punaisia sekä anarkisteja vastaan Venäjän sisällissodassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Vihreä armeija · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Viro · Katso lisää »
Viron vapaussota
Viron vapaussota (myös Viron itsenäisyyssota) käytiin vuosina 1918–1920, jossa Viro taisteli Neuvosto-Venäjää vastaan.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Viron vapaussota · Katso lisää »
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Vladimir Lenin · Katso lisää »
Vladivostok
Vladivostok on kaupunki Venäjän kaukoidässä Tyynenmeren rannalla, lähellä Pohjois-Korean ja Kiinan rajaa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Vladivostok · Katso lisää »
Volgograd
Volgograd on runsaan miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan varrella Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Volgograd · Katso lisää »
Voronež
Marian ilmestyksen katedraali Voronež on suuri kaupunki ja kaupunkipiirikunta Keski-Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Voronež · Katso lisää »
Wilhelm von Mirbach-Harff
Wilhelm von Mirbach-Harff Wilhelm von Mirbach-Harff (2. heinäkuuta 1871 – 6. heinäkuuta 1918) oli saksalainen kreivi ja diplomaatti, joka osallistui keväällä 1918 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin Neuvosto-Venäjän kanssa ja toimi sen jälkeen Saksan suurlähettiläänä Moskovassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Wilhelm von Mirbach-Harff · Katso lisää »
Winston Churchill
Winston Leonard Spencer Churchill oli brittiläinen poliitikko, joka toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä vuosina 1940–1945 ja 1951–1955.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Winston Churchill · Katso lisää »
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Yhdysvallat · Katso lisää »
Ympärysvallat
Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja Ympärysvallat · Katso lisää »
1917
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja 1917 · Katso lisää »
1922
Ei kuvausta.
Uusi!!: Venäjän sisällissota ja 1922 · Katso lisää »
