Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
55 suhteet: Apostolinen uskontunnustus, Armo (kristinusko), Athanasioksen uskontunnustus, Athanasios Suuri, Augsburgin tunnustus, Šahada, Šema Israel, Book of Common Prayer, Conceptio immaculata, Dogmi, Ekumeeninen kirkolliskokous, Ekumeeniset uskontunnustukset, Islam, Jeesuksen ristiinnaulitseminen, Jeesuksen taivaaseenastuminen, Jeesuksen ylösnousemus, Jeesus, Joseph Albo, Jumala, Jumala (islam), Jumala (kristinusko), Jumalan Poika, Kaikkivaltius, Katekismus, Katolinen kirkko, Kerettiläisyys, Khalkedonin kirkolliskokous, Kirkko, Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous, Konstantinus Suuri, Kristinusko, Kristus (arvonimi), Luterilaisuus, Maimonides, Maria (Jeesuksen äiti), Messu, Muhammed, Nikean ensimmäinen kirkolliskokous, Nikean uskontunnustus, Ortodoksia, Ortodoksijuutalaisuus, Pontius Pilatus, Pyhä Henki, Raamatun luomiskertomus, Rukoilu, Siddur, Synti, Taivas (uskonto), Teologia, Toora, ..., Tunnustuskirjat, Tuomiopäivä, Uskonkappaleet (mormonismi), Uskonto, Ylösnousemus. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Apostolinen uskontunnustus
Nikaian kirkolliskokouksen isät. Kreikkalainen ikoni. Apostolinen uskontunnustus on kristillinen uskontunnustus, yksi niin sanotuista kolmesta vanhan kirkon uskontunnustuksesta ja vanhin niistä.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Apostolinen uskontunnustus · Katso lisää »
Armo (kristinusko)
Armo (latinaksi gratia) on kristinuskon peruskäsitteitä.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Armo (kristinusko) · Katso lisää »
Athanasioksen uskontunnustus
Athanasioksen uskontunnustus on yksi kolmesta niin sanotusta vanhan kirkon uskontunnustuksesta, joissa Raamatun keskeinen oppi kootaan tiivistettyyn muotoon.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Athanasioksen uskontunnustus · Katso lisää »
Athanasios Suuri
Athanasios Suuri ikonin aiheena. Athanasios Suuri eli Athanasios Aleksandrialainen (joskus Atanasios;; noin 298–373) oli yksi kuuluisimmista alkukristillisen ajan suurista kirkkoisistä, joka kunnostautui erityisesti areiolaisuutta vastaan käydyssä kiistelyssä.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Athanasios Suuri · Katso lisää »
Augsburgin tunnustus
Augsburgin tunnustus (Confessio Augustana) on evankelis-luterilaisen kirkon tärkein tunnustuskirja.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Augsburgin tunnustus · Katso lisää »
Šahada
Šahada on islamin sisällön tiivistävä lause ja yksi islamin viidestä peruspilarista.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Šahada · Katso lisää »
Šema Israel
Šema Israel tai lyhyesti šema (eli Kuule Israel) on juutalaisuuden tärkein rukous, jota pidetään myös juutalaisten uskontunnustuksena.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Šema Israel · Katso lisää »
Book of Common Prayer
Vuoden 1760 painos Book of Common Prayer -kirjasta. Book of Common Prayer on anglikaanisen kirkon jumalanpalveluksessa käytettävä kirkkokäsikirja.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Book of Common Prayer · Katso lisää »
Conceptio immaculata
Diego Velázquez, ''Inmaculada Concepción'', 1618. Conceptio immaculata (lat.), kirjaimellisesti tahraton sikiäminen mutta yleensä suomeksi perisynnitön sikiäminen, joskus myös saastaton sikiäminen, on katolisen kirkon dogmi Neitsyt Marian perisynnittömästä sikiämisestä.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Conceptio immaculata · Katso lisää »
Dogmi
”Varokaa dogmia”. Yhdysvaltalaisen Freedom from Religion Foundationin mainos. Dogmi eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva – usein kodifioitu – väite.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Dogmi · Katso lisää »
Ekumeeninen kirkolliskokous
Ekumeeninen kirkolliskokous (’synodi’,, konsiili) on koko (tunnettua tai tunnustettua) kristikuntaa koskeva piispainkokous, jonka päätösten katsotaan edustavan koko kristikunnan yleistä ja yhteistä kantaa.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Ekumeeninen kirkolliskokous · Katso lisää »
Ekumeeniset uskontunnustukset
Ekumeeniset uskontunnustukset ovat kolme melkein kaikkien kristillisten kirkkokuntien hyväksymää uskontunnustusta: Apostolinen uskontunnustus, Nikean uskontunnustus ja Athanasioksen uskontunnustus, joista jokainen on syntynyt ennen suurta skismaa, jolloin kristikunta jakautui.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Ekumeeniset uskontunnustukset · Katso lisää »
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Islam · Katso lisää »
Jeesuksen ristiinnaulitseminen
''Jeesuksen ristiinnaulitseminen''. Michelangelon maalaus vuodelta 1540. Jeesus ristiinnaulittiin Golgatalla Juudeassa Jerusalemin kaupunginmuurien ulkopuolella noin vuonna 30–33 jaa.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Jeesuksen ristiinnaulitseminen · Katso lisää »
Jeesuksen taivaaseenastuminen
Rembrandt, Jeesuksen taivaaseenastuminen Jeesuksen taivaaseenastuminen on keskeinen Jeesuksen elämän tapahtuma, josta kerrotaan Luukkaan ja Markuksen evankeliumeissa sekä Apostolien teoissa.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Jeesuksen taivaaseenastuminen · Katso lisää »
Jeesuksen ylösnousemus
Kristuksen ylösnousemusta kuvaava ikoni. Jeesuksen ylösnousemus on keskeisin kristillinen uskonkappale.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Jeesuksen ylösnousemus · Katso lisää »
Jeesus
Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Jeesus · Katso lisää »
Joseph Albo
Joseph Albo oli juutalainen rabbi ja filosofi, joka vaikutti Espanjassa 1400-luvulla.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Joseph Albo · Katso lisää »
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Jumala · Katso lisää »
Jumala (islam)
Jumala '''islamissa''' on imaami al-Ghazalin (1057–1111) mukaan ykseys, jolla ei ole kumppania eikä vertaista.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Jumala (islam) · Katso lisää »
Jumala (kristinusko)
Jumala on kristittyjen uskoma ja kunnioittama korkein olento, jonka muita nimityksiä ovat muun muassa (Taivaan) Isä, Luoja, Herra ja Kaikkivaltias.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Jumala (kristinusko) · Katso lisää »
Jumalan Poika
Jumalan Poika on Raamatun Vanhassa ja Uudessa testamentissa esiintyvä ilmaus, joka kristinuskossa tavallisesti viittaa Jeesuksen ainutlaatuiseen asemaan suhteessa Isään Jumalaan.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Jumalan Poika · Katso lisää »
Kaikkivaltius
Kaikkivaltius eli kaikkivoipuus (omnipotenssi, ’kaikkeen kykenevä’) tarkoittaa rajoittamatonta mahtia.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Kaikkivaltius · Katso lisää »
Katekismus
Katekismus on kristillisen opin tiivistelmä.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Katekismus · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Kerettiläisyys
Galileo Galileita syytettiin harhaoppisuudesta. roviolla. Carl Gustaf Hellqvistin piirros 1800-luvulta. Kerettiläisyys eli virallisesta uskonopista poikkeava harhaoppi (heresia, kreikan sanasta, hairesis.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Kerettiläisyys · Katso lisää »
Khalkedonin kirkolliskokous
Neljäs ekumeeninen eli yleinen, koko ”yhdeksi, pyhäksi, yhteiseksi ja apostoliseksi” itsensä tunnustavan seurakunnan piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 451 Khalkedonissa (nykyisin Kadıköyn kaupunginosa Istanbulin Aasian puoleisessa osassa).
Uusi!!: Uskontunnustus ja Khalkedonin kirkolliskokous · Katso lisää »
Kirkko
Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Kirkko · Katso lisää »
Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous
Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous pidettiin Konstantinopolissa, nykyisessä Istanbulissa Turkin alueella vuonna 381.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous · Katso lisää »
Konstantinus Suuri
Konstantinus I (27. helmikuuta n. 272 Naissus, Moesia, Rooman valtakunta – 22. toukokuuta 337 Nikomedeia, Bithynia, Rooman valtakuntaKivimäki & Tuomisto, s. 309 (luku Konstantinus I). Teos antaa syntymävuodeksi 272 tai 273, tunnetaan usein nimellä Konstantinus Suuri) oli Rooman keisari vuosina 306–337.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Konstantinus Suuri · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Kristinusko · Katso lisää »
Kristus (arvonimi)
page.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Kristus (arvonimi) · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Maimonides
Maimonides 1800-luvulta peräisin olevassa kuvassa. Moses Maimonides (arabiaksi Mussa bin Maimun ibn Abdallah al-Kurtubi al-Israili; 30. maaliskuuta 1135 (tai 1138) Córdoba – 13. joulukuuta 1204 Fustat) oli keskiaikainen sefardijuutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Maimonides · Katso lisää »
Maria (Jeesuksen äiti)
Maria (Marian ja Joosefin kuvataan asuneen yhdessä, mikä oli tuon ajan tapa, sillä kihlaus – avioliittosopimus – oli ratkaiseva, ja loppuseremoniat vähemmän tärkeitä. Enkeli Gabriel ilmoitti Marialle, että tämä tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä ja synnyttää messiaan. Maria suostui tehtäväänsä ilmoittaen olevansa ”Herran palvelijatar”. Pian sen jälkeen hän tapasi sukulaisensa Elisabetin,Longman III 2013.Hahn 2009. joka Pyhän Hengen vaikuttamana kutsui häntä ”naisista siunatuimmaksi” ja ”Herransa äidiksi”, ja Maria lausui kiitosvirren (Magnificat). Maria ja Joosef matkustivat Betlehemiin, missä Jeesus syntyi. Heille ei ollut tilaa majatalossa, ja Jeesus kapaloitiin seimeen. Matteuksen evankeliumissa mainitaan itämaan tietäjien tulleen osoittamaan kunnioitusta Jeesus-lapselle, ja Luukkaan evankeliumin mukaan paikalle tuli paimenia, jotka kertoivat Marialle ja Joosefille saaneensa enkeliltä ilmoituksen Kristuksen syntymästä. Maria ”kätki sydämeensä” tapahtuneen ja ”tutkisteli sitä”. Maria ja Joosef veivät Jeesuksen temppeliin, missä he kohtasivat Simeonin, joka tunnusti Jeesuksen messiaaksi ja ennusti Marialle kärsimystä. He pakenivat Matteuksen evankeliumin mukaan Egyptiin, kun Herodes määräsi Jeesuksen tapettavaksi. Herodeksen kuoltua he asettuivat Nasaretiin. Maria on mukana ainoassa Jeesuksen myöhempään lapsuuteen ajoittuvassa kertomuksessa, jossa pääsiäisjuhlissa kadonnut 12-vuotias Jeesus löydetään temppelistä keskustelemassa tämän tietämystä ihmettelevien uskonnollisten opettajien kanssa. Maria kysyi Jeesukselta, miksi tämä oli huolta aiheuttaen jäänyt temppeliin, mihin Jeesus vastasi kysymällä: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?”. Maria jälleen ”kätki sydämeensä” kaiken tapahtuneen. Marian mainitaan olleen paikalla muun muassa Jeesuksen suorittaessa ensimmäisen julkisen ihmetekonsa Kaanan häissä ja myöhemmin Jeesuksen tullessa ristiinnaulituksi. Jeesus kehotti rakastettua opetuslastaan kohtelemaan Mariaa kuin äitiään.Farmer, David: "Mary, the Blessed Virgin". Teoksessa The Oxford Dictionary of Saints. Oxford University Press, 2011. Oxford Reference. Viitattu 23.5.2022. Jeesuksen kuoleman jälkeen Marian mainitaan olleen mukana rukoilemassa alkukirkon kokoontumispaikassa. Ilmestyskirjan luvussa 12 mainittava nainen on joidenkin tulkinnan mukaan Maria.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Maria (Jeesuksen äiti) · Katso lisää »
Messu
Paavi Benedictus XVI toimittamassa messua vuonna 2007. Päämessu Växjön tuomiokirkossa Ruotsissa Messu tarkoittaa useissa kristillisissä kirkkokunnissa ehtoollisjumalanpalvelusta.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Messu · Katso lisää »
Muhammed
Muhammed (koko nimi Abū l-Qāsim Muḥammad ibn ʿAbd Allāh ibn ʿAbd al-Muṭṭalib ibn Hāšim,; noin 570 Mekka – 8. kesäkuuta 632 Medina) on islamin tärkein profeetta.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Muhammed · Katso lisää »
Nikean ensimmäinen kirkolliskokous
Nikean kirkolliskokous eli Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous eli yleinen, koko ”yhdeksi, pyhäksi, yhteiseksi ja apostoliseksi” tunnustetun kirkon piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 325 Nikeassa Bitynian pääkaupungissa, nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Nikean ensimmäinen kirkolliskokous · Katso lisää »
Nikean uskontunnustus
keisari Konstantinus ja Nikean 1. kirkolliskokoukseen osallistuneet kirkkoisät. Heidän pitämässä käärössä on uskontunnustuksen teksti kreikaksi sanoihin:''"kärsi ja haudattiin"'' asti. Nikean uskontunnustus eli Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus on yksi kolmesta niin sanotun vanhan kirkon uskontunnustuksesta.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Nikean uskontunnustus · Katso lisää »
Ortodoksia
Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Ortodoksia · Katso lisää »
Ortodoksijuutalaisuus
Košicessa. Ortodoksijuutalaisuus on juutalaisuuden suunta, joka tulkitsee ja toteuttaa Tooran lakeja tiukimmin.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Ortodoksijuutalaisuus · Katso lisää »
Pontius Pilatus
Antonio Ciserin maalaus ''Ecce Homo'' (Katso: ihminen!); Pilatus esittää kansalle ruoskitun Jeesuksen. Pontius Pilatus oli Juudean roomalainen prokuraattori noin vuosina 26–36 jaa.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Pontius Pilatus · Katso lisää »
Pyhä Henki
Pyhä Henki (Vanhassa testamentissa Jumalan Henki ja Herran Henki) on Jumalan persoona, joka kristillisen tulkinnan mukaan löytyy Raamatusta.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Pyhä Henki · Katso lisää »
Raamatun luomiskertomus
Gustave Doré, ''Valon luominen'', 1866. Michelangelon fresko Aatamin luominen Raamatun luomiskertomus eli luominen on juutalaisuudelle ja kristinuskolle yhteinen ymmärrys ja usko maailmankaikkeuden synnystä.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Raamatun luomiskertomus · Katso lisää »
Rukoilu
Maria Magdaleena ristin juurella'', noin 1847. Rukoilu eli rukoileminen tarkoittaa uskonnoissa jumalien, henkien tai muiden korkeampina pidettyjen voimien puoleen kääntymistä Rukous tarkoittaa samaa kuin rukoileminen tai määrämuotoista rukoiltaessa käytettävää lausejaksoa.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Rukoilu · Katso lisää »
Siddur
Henkilö lukee Sidduria Siddur on juutalaisten rukouskirja.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Siddur · Katso lisää »
Synti
Eevan syntiinlankeemus Rembrandtin etsauksessa. Synti tarkoittaa Lähi-idässä syntyneissä valtauskonnoissa eli juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa Jumalan tahtoa vastaan rikkomista.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Synti · Katso lisää »
Taivas (uskonto)
Gustave Dorén kuvituksessa ''Jumalaiseen näytelmään'' Dante ja Beatrice katsovat ylimpään taivaaseen. Taivas on uskonnollinen käsite fyysisestä tai ei-fyysisestä paikasta.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Taivas (uskonto) · Katso lisää »
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Uusi!!: Uskontunnustus ja Teologia · Katso lisää »
Toora
Toorakäärö Kölnissä. Toora (hepr. תּוֹרָה, Torah, ’opetus’) on heprealaisen Raamatun eli Tanakin ensimmäinen osa.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Toora · Katso lisää »
Tunnustuskirjat
''Liber concordiae''n saksankielinen laitos (1580). Tunnustuskirjat määrittelevät luterilaisen kirkon opin.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Tunnustuskirjat · Katso lisää »
Tuomiopäivä
Viimeinen tuomio. Fresko Sikstuksen kappelissa Vatikaanissa (1535–1541). Tuomiopäivä tai viimeinen tuomio on joissain uskonnoissa viimeisen tuomion päivä.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Tuomiopäivä · Katso lisää »
Uskonkappaleet (mormonismi)
Uskonkappaleet ovat Myöhempien aikojen pyhien uskontunnustuksen kaltainen keskeisten oppien tiivistelmä.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Uskonkappaleet (mormonismi) · Katso lisää »
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Uskonto · Katso lisää »
Ylösnousemus
Johann Heinrich Tischbeinin maalaus ''Ylösnousemus'' vuodelta 1778. Ylösnousemuksella tarkoitetaan kuolemassa hajonneen ihmisruumiin ennalleen palaamista ja sen jälleenyhdistymistä sielun kanssa uuteen iankaikkiseen elämään.
Uusi!!: Uskontunnustus ja Ylösnousemus · Katso lisää »
