20 suhteet: Aitotumaiset, Alaska, Beringinmeri, Caniformia, Eläimet, Hylkeet, Japaninmeri, Kanada, Mustekalat, Nilviäiset, Nisäkkäät, Peter Simon Pallas, Petoeläimet, Pohjoinen jäämeri, Seiti, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Turska, Tyynimeri, Venäjä.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Täplähylje ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Alaska
Alaska (amerikkalaisittain) on Yhdysvaltain pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio.
Uusi!!: Täplähylje ja Alaska · Katso lisää »
Beringinmeri
Beringinmeren (keskellä) sijainti suhteessa muuhun Tyyneenmeren sekä Pohjoiseen jäämereen. Beringinmeri on Tyynenmeren pohjoisimman osan muodostava merialue.
Uusi!!: Täplähylje ja Beringinmeri · Katso lisää »
Caniformia
Caniformia tai Canoidea on koiramaisten petoeläinten muodostama alalahko petoeläinten lahkossa (Carnivora).
Uusi!!: Täplähylje ja Caniformia · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Täplähylje ja Eläimet · Katso lisää »
Hylkeet
Hylkeet (Phocidae) on eväjalkaisiin kuuluva vedessä elävien petoeläinten heimo, johon kuuluu 19 nykyisin elävää lajia.
Uusi!!: Täplähylje ja Hylkeet · Katso lisää »
Japaninmeri
Japaninmeren kartta Nahodkanlahti Venäjällä syyskuussa Japaninmeri (”itämeri”) on merialue Tyynenmeren länsireunalla.
Uusi!!: Täplähylje ja Japaninmeri · Katso lisää »
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Uusi!!: Täplähylje ja Kanada · Katso lisää »
Mustekalat
Mustekalat (Coleoidea) ovat merten nilviäisiä, joilla on suuri pää ja hyvin kehittyneet silmät, ja joiden suuta ympäröi joko kahdeksan tai kymmenen imukupein varustettua lonkeroa.
Uusi!!: Täplähylje ja Mustekalat · Katso lisää »
Nilviäiset
Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.
Uusi!!: Täplähylje ja Nilviäiset · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Täplähylje ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Peter Simon Pallas
Peter Simon Pallas (22. syyskuuta 1741 Berliini – 8. syyskuuta 1811 Berliini) oli saksalainen luonnontieteilijä ja maantieteilijä, joka työskenteli pitkään Venäjällä.
Uusi!!: Täplähylje ja Peter Simon Pallas · Katso lisää »
Petoeläimet
Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia.
Uusi!!: Täplähylje ja Petoeläimet · Katso lisää »
Pohjoinen jäämeri
Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.
Uusi!!: Täplähylje ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »
Seiti
Seiti eli sei (Pollachius virens) on Atlantin pohjoisosissa elävä turskakala, joka on turskan ja koljan ohella alueen tärkeimpiä saaliskaloja.
Uusi!!: Täplähylje ja Seiti · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Täplähylje ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Täplähylje ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Turska
Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin.
Uusi!!: Täplähylje ja Turska · Katso lisää »
Tyynimeri
Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.
Uusi!!: Täplähylje ja Tyynimeri · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Täplähylje ja Venäjä · Katso lisää »