Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
116 suhteet: Aallonpituus, AAVSO, Aktiivinen galaksi, Almagest, Andromedan galaksi, Antiikin Kreikka, Aristarkhos Samoslainen, Asteroidi, Asteroidivyöhyke, Astrobiologia, Astrofysiikka, Astrologia, Astrometria, Aurinko, Aurinkokeskinen maailmankuva, Aurinkokunta, Aurinkotuuli, Avaruuslento, Avaruusluotain, Avaruustähtitiede, Avaruustutkimus, Avaruustutkimusasema, Biologia, CCD-kenno, Dynamiikka, Edwin Hubble, Eksoplaneetta, Ekstragalaktinen tähtitiede, Emissiosumu, Eratosthenes, Eurooppa, Fotoni, Fysiikka, Galaksi, Galaksijoukko, Galaktinen tähtitiede, Galileo Galilei, Gammatähtitiede, Gravitaatiosäteily, Gustav Kirchhoff, Heijastussumu, Helsingin yliopisto, Horoskooppi, Ilmakehä, Infrapunatähtitiede, Isaac Newton, Johannes Kepler, Jupiter, Kaksoistähti, Kaukoputki, ..., Kääpiöplaneetta, Kemia, Klaudios Ptolemaios, Komeetta, Kosminen säteily, Kosminen taustasäteily, Kosmologia, Kuiperin vyöhyke, Kvasaari, Lämpötila, Linnunrata, Luonnontiede, Maa, Maailmankaikkeus, Maakeskinen maailmankuva, Mars, Merkurius, Meteoriitti, Meteoroidi, Musta aukko, Muuttuva tähti, Neptunus, Neutriino, Neutronitähti, Nikolaus Kopernikus, Oortin pilvi, Optinen tähtitiede, Oulun yliopisto, Paine, Pallotähtitiede, Pimeä aine, Pimeä sumu, Planeetta, Planeettatutkimus, Plutoidi, Pulsari, Punasiirtymä, Radiotähtitiede, Radioteleskooppi, Ratkaisemattomat tähtitieteen ongelmat, Röntgentähtitiede, Satelliitti, Saturnus, Sähkömagneettinen säteily, Sigfridus Aronus Forsius, Spektrografi, Stonehenge, Supernova, Taivaanmekaniikka, Tähti, Tähtienvälinen aine, Tähtijoukko, Tähtitieteen harrastus, Tähtitieteen historia, Tähtitieteilijä, Tiheys, Turku, Turun yliopisto, Tyko Brahe, Ultraviolettitähtitiede, Uppsalan yliopisto, Uranus, Valo, Valovuosi, Vartiovuoren tähtitorni, Venus. Laajenna indeksi (66 lisää) »
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Tähtitiede ja Aallonpituus · Katso lisää »
AAVSO
AAVSO eli American Association of Variable Star Observersin tehtävänä on koordinoida, kerätä, arvioida, analysoida, julkaista ja arkistoida tähdistä saatavaa tietoa.
Uusi!!: Tähtitiede ja AAVSO · Katso lisää »
Aktiivinen galaksi
Aktiivinen galaksi on galaksi, joka säteilee huomattavasti enemmän energiaa kuin mitä sen tähdet, hehkuvat kaasusumut ja pöly pystyvät säteilemään.
Uusi!!: Tähtitiede ja Aktiivinen galaksi · Katso lisää »
Almagest
Almagest on yhden antiikin merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla Aleksandriassa eläneen Klaudios Ptolemaioksen pääteos.
Uusi!!: Tähtitiede ja Almagest · Katso lisää »
Andromedan galaksi
Andromedan galaksi eli Messier 31 on Andromedan tähdistössä sijaitseva Sb-tyyppinen kierteisgalaksi.
Uusi!!: Tähtitiede ja Andromedan galaksi · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Tähtitiede ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Aristarkhos Samoslainen
Aristarkus Samoslainen, veistos Thessalonikin Aristoteles-yliopistossa, Kreikassa. Aristarkhos Samoslainen (noin 310–230 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: Tähtitiede ja Aristarkhos Samoslainen · Katso lisää »
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Uusi!!: Tähtitiede ja Asteroidi · Katso lisää »
Asteroidivyöhyke
Päävyöhykkeen asteroidit valkoisella, hildat oranssilla, Jupiterin troijalaiset vihreällä, planeetat merkitty isoilla ympyröillä ja planeettojen radat sinisellä. Asteroidivyöhykkeellä tarkoitetaan yleensä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitsevaa aluetta, jossa Aurinkoa kiertää suuri määrä pienehköjä taivaankappaleita ja pikkuplaneettoja, joita kutsutaan asteroideiksi.
Uusi!!: Tähtitiede ja Asteroidivyöhyke · Katso lisää »
Astrobiologia
Astrobiologia (tai eksobiologia) on monitieteellinen tutkimusala, joka tutkii elämän syntyä ja kehitystä, elämän biokemiallista perustaa, planeettakuntien olosuhteita, elämän mahdollisuuksia muilla taivaankappaleilla, planeettoja omassa aurinkokunnassamme, eksoplaneettoja sekä nolla-gravitaatioon liittyviä biologisia ja lääketieteellisiä kysymyksiä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Astrobiologia · Katso lisää »
Astrofysiikka
Astrofysiikka on tähtitieteen haara, joka tutkii teoreettisesti sekä havaintoja tekemällä taivaankappaleiden fysikaalisia ominaisuuksia ja kemiallisia koostumuksia.
Uusi!!: Tähtitiede ja Astrofysiikka · Katso lisää »
Astrologia
Keskiaikaisen rukouskirjan ja kalenterin ''Les Très Riches Heures du Duc de Berryn'' sivulla näkyvät eläinradan horoskooppimerkit kuvan reunoilla. Astrologia (tähti ja λόγος, logos, oppi) eli tähdistäennustaminen on oppi, jonka mukaan taivaankappaleiden suhteellisista asemista ja välisistä kulmista voidaan päätellä Maan tapahtumien yksityiskohtia kuten ihmissuhteita ja ihmisten kohtaloita sekä tulkita luonteita.
Uusi!!: Tähtitiede ja Astrologia · Katso lisää »
Astrometria
Astrometria on tähtitieteen osa-alue, joka tutkii tähtien sekä muiden taivaankappaleiden paikkoja, etäisyyksiä ja ominaisliikkeitä taivaalla.
Uusi!!: Tähtitiede ja Astrometria · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Tähtitiede ja Aurinko · Katso lisää »
Aurinkokeskinen maailmankuva
Kaiverrus aurinkokeskisestä maailmankuvasta. Teoksessa Andreas Cellarius, ''Harmonia Macrocosmica'', 1708, Aurinkokeskinen maailmankuva eli heliosentrinen maailmankuva (kreikan ΄Ηλιος eli Helios, aurinko) on tähtitieteellinen teoria, jonka mukaan kaikki muut taivaankappaleet kiertävät Aurinkoa, vaikkakin Kuu kiertää samalla Maata.
Uusi!!: Tähtitiede ja Aurinkokeskinen maailmankuva · Katso lisää »
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Aurinkokunta · Katso lisää »
Aurinkotuuli
Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.
Uusi!!: Tähtitiede ja Aurinkotuuli · Katso lisää »
Avaruuslento
Avaruuslento on avaruuteen Maan ilmakehän ulkopuolelle yltävä lento.
Uusi!!: Tähtitiede ja Avaruuslento · Katso lisää »
Avaruusluotain
Avaruusluotaimet Voyager 1 ja Voyager 2 ovat matkalla ulos Aurinkokunnasta. Avaruusluotain on mikä tahansa Maasta Maan kiertorataa edemmäs avaruuteen laukaistu miehittämätön avaruusalus, jonka on tarkoitus suorittaa mittauksia.
Uusi!!: Tähtitiede ja Avaruusluotain · Katso lisää »
Avaruustähtitiede
Avaruustähtitiede on suora suomennos englanninkieliselle termille ”space astronomy”, joka tarkoittaa nimenomaan sellaista tähtitiedettä, jossa havainnot tehdään Maan ilmakehän ulkopuolelta satelliiteista käsin.
Uusi!!: Tähtitiede ja Avaruustähtitiede · Katso lisää »
Avaruustutkimus
Apollo 17:n kuukulkuneuvo (''Lunar Rover'') Avaruustutkimus on aurinkokunnan ja sitä ympäröivän maailmankaikkeuden tutkimista Maan ulkopuolella olevilla laitteilla.
Uusi!!: Tähtitiede ja Avaruustutkimus · Katso lisää »
Avaruustutkimusasema
Eri avaruusteleskooppien kuvaamat aallonpituudet Avaruustutkimusasema eli avaruusobservatorio tai avaruusteleskooppi on ulkoavaruudessa sijaitseva laite, jota käytetään kaukaisten planeettojen, galaksien, tähtien ja muiden avaruuden kohteiden tutkimiseen.
Uusi!!: Tähtitiede ja Avaruustutkimusasema · Katso lisää »
Biologia
naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.
Uusi!!: Tähtitiede ja Biologia · Katso lisää »
CCD-kenno
CCD-kenno CCD-kenno (varauskytketty piiri) on valoherkkä kenno, joita käytetään muiden muassa video- ja digitaalikameroissa, kuvanlukijoissa ja kaukoputkissa valon tai infrapunasäteilyn muuntamiseksi digitaaliseksi signaaliksi.
Uusi!!: Tähtitiede ja CCD-kenno · Katso lisää »
Dynamiikka
Dynamiikka (Erityisesti fysiikan koulutuksessa mekaniikka jaetaan usein kinematiikkaan ja dynamiikkaan, joista ensimmäinen tutkii liikettä geometrisesti välittämättä liikkeen syistä. Dynamiikka sen sijaan tutkii voimien vaikutusta liikkumiseen. Tässä jaottelussa statiikka ymmärretään dynamiikan erikoistapauksena jossa kappaleeseen vaikuttavat voimat ja momentit kumoavat toisensa, samoin kuin lepo voidaan ymmärtää liikkeen erikoistapauksena. Tässä merkityksessä dynamiikka on yleistermi, joka käsittää kaikki mekaniikan alaan kuuluvat ilmiöt. Moniin fysiikan aloihin viitataan dynamiikka-loppuisella nimellä: esimerkiksi termodynamiikka, kvanttisähködynamiikka. Erityisesti englanninkielisessä kirjallisuudesta sähköopille käytetään nimeä klassinen sähködynamiikka. Tässä dynamiikka ymmärretään yllä annetussa merkityksessä, jolloin se sisältää myös staattiset ilmiöt. Soveltavan fysiikan koulutuksessa sen sijaan on perinteisesti jaoteltu mekaniikka siten että statiikka ja dynamiikka erotetaan toisistaan. Dynamiikka puolestaan jaetaan kinematiikkaan ja kinetiikkaan, missä kinematiikka ymmärretään samoin kuin yllä. Kinetiikassa taas tutkitaan systeemiin vaikuttavien voimien ja niiden aiheuttamien liikkeiden välisiä suhteita.Salmi s. 287 Kinetiikka ja dynamiikka ovat siis pitkälti toistensa synonyymeja.
Uusi!!: Tähtitiede ja Dynamiikka · Katso lisää »
Edwin Hubble
Edwin Powell Hubble (20. marraskuuta 1889 Marshfield, Missouri – 28. syyskuuta 1953 San Marino, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Edwin Hubble · Katso lisää »
Eksoplaneetta
Hubblen ottama kuva Fomalhaut b -eksoplaneetasta kiertämässä Fomalhaut-tähteä Eksoplaneetta on aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitseva eli ekstrasolaarinen planeetta.
Uusi!!: Tähtitiede ja Eksoplaneetta · Katso lisää »
Ekstragalaktinen tähtitiede
Hubble-teleskoopin kuvassa näkyy lukemattomia äärimmäisen himmeitä galakseja, joista kaukaisimmat näkyvät sellaisina kuin ne olivat maailmankaikkeuden varhaisvaiheessa. Ekstragalaktinen tähtitiede on tähtitieteen osa-alue, joka tutkii Linnunradan ulkopuolista maailmankaikkeutta eli kaikkea sitä, mikä ei kuulu galaktisen tähtitieteen tutkimusalueeseen.
Uusi!!: Tähtitiede ja Ekstragalaktinen tähtitiede · Katso lisää »
Emissiosumu
Emissiosumu on yleisesti käytetty nimitys tähtienväliselle kaasupilvelle, joka säteilee jollakin aallonpituudella itse eli ei vain heijasta, kuten heijastussumut.
Uusi!!: Tähtitiede ja Emissiosumu · Katso lisää »
Eratosthenes
Eratosthenes Kyreneläinen (276–194 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, maantieteilijä, tähtitieteilijä, filosofi, runoilija, historioitsija ja filologi.
Uusi!!: Tähtitiede ja Eratosthenes · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Eurooppa · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Tähtitiede ja Fotoni · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Tähtitiede ja Fysiikka · Katso lisää »
Galaksi
Bereniken hiusten tähdistön alueella. Galaksi on tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.
Uusi!!: Tähtitiede ja Galaksi · Katso lisää »
Galaksijoukko
Galaksijoukkojen luokittelua Galaksijoukko on galaksien ryhmä, jossa on kymmeniä kirkkaita galakseja.
Uusi!!: Tähtitiede ja Galaksijoukko · Katso lisää »
Galaktinen tähtitiede
Taiteilijan näkemys Linnunradasta ulkopuolelta katsottuna. Galaktinen tähtitiede on tähtitieteen osa-alue, joka tutkii Linnunrataa, sen syntyä ja kehitystä sekä sen sisältämiä kohteita.
Uusi!!: Tähtitiede ja Galaktinen tähtitiede · Katso lisää »
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Uusi!!: Tähtitiede ja Galileo Galilei · Katso lisää »
Gammatähtitiede
MAGIC-teleskooppi mittaa gammasäteilyä Gammatähtitiede on gammasäteilyä mittaava osa tähtitiedettä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Gammatähtitiede · Katso lisää »
Gravitaatiosäteily
Gravitaatiosäteily on eräs yleisen suhteellisuusteorian ennustama ilmiö.
Uusi!!: Tähtitiede ja Gravitaatiosäteily · Katso lisää »
Gustav Kirchhoff
Gustav Robert Kirchhoff Gustav Robert Kirchhoff (12. maaliskuuta 1824 Königsberg – 17. lokakuuta 1887 Berliini) oli preussilainen fyysikko, joka tunnetaan erityisesti sähköpiirien virran jakautumista ja potentiaalia koskevista laeistaan.
Uusi!!: Tähtitiede ja Gustav Kirchhoff · Katso lisää »
Heijastussumu
Heijastussumu on tähtienvälisen aineen keskittymä, joka heijastaa lähitähtien valoa.
Uusi!!: Tähtitiede ja Heijastussumu · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Tähtitiede ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Horoskooppi
EST) New Yorkin horisontin mukaan (Leveyspiiri: 40°42'51" N, pituuspiiri 74°00'23" W). Ulkokehällä Eläinradan merkit, sisempänä astrologiset huoneet ja niissä sijainneet taivaankappaleet. Horoskooppi tarkoittaa varsinaisesti astrologiassa käytettyä pelkistettyä tähtikarttaa, johon on merkitty Auringon, Kuun ja planeettojen sijainnit suhteessa Eläinradan merkkeihin ja tietyn paikkakunnan horisonttiin tiettynä ajanhetkenä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Horoskooppi · Katso lisää »
Ilmakehä
Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.
Uusi!!: Tähtitiede ja Ilmakehä · Katso lisää »
Infrapunatähtitiede
Linnunradan keskus (ylävasemmalla) näkyy lähes esteettä infrapunakuvassa. Infrapunatähtitiede on tähtitieteen tutkimuksen osa-alue, joka on keskittynyt havaintojen tekemiseen infrapunasäteilyn alueella (0,75 μm–1 mm) näkyvän valon sekä radioaaltojen välissä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Infrapunatähtitiede · Katso lisää »
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Uusi!!: Tähtitiede ja Isaac Newton · Katso lisää »
Johannes Kepler
Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 Weil der Stadt – 15. marraskuuta 1630 Regensburg) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.
Uusi!!: Tähtitiede ja Johannes Kepler · Katso lisää »
Jupiter
Jupiter (symboli: ♃) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.
Uusi!!: Tähtitiede ja Jupiter · Katso lisää »
Kaksoistähti
Siriuksen kaksoistähtijärjestelmästä. Kuvassa Sirius B näkyy alempana vasemmalla. Kaksoistähti on tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri ellipsiradalla.
Uusi!!: Tähtitiede ja Kaksoistähti · Katso lisää »
Kaukoputki
Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuottaa silmälle lähikuva kauempana olevasta kohteesta.
Uusi!!: Tähtitiede ja Kaukoputki · Katso lisää »
Kääpiöplaneetta
transneptuniset kappaleet. Alareunassa näkyy kokovertailun vuoksi maapalloa. Kääpiöplaneetta on Aurinkoa kiertävä kappale, joka on riittävän suuri, että sen oma painovoima riittää muokkaamaan kappaleen suunnilleen pallonmuotoiseksi.
Uusi!!: Tähtitiede ja Kääpiöplaneetta · Katso lisää »
Kemia
Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.
Uusi!!: Tähtitiede ja Kemia · Katso lisää »
Klaudios Ptolemaios
Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.
Uusi!!: Tähtitiede ja Klaudios Ptolemaios · Katso lisää »
Komeetta
Hale-Boppin komeetta. Komeetta eli pyrstötähti on pienehkö aurinkokunnan kappale, joka muistuttaa asteroidia, mutta koostuu pääasiassa jäästä, ja jonka ympärillä on Auringon säteilyn irrottaman kaasun ja pölyn muodostama koma.
Uusi!!: Tähtitiede ja Komeetta · Katso lisää »
Kosminen säteily
Kosminen säteily on yleisnimi Maahan osuville ulkoavaruudesta tuleville suurienergisille hiukkasille, jotka pommittavat maapalloa joka suunnalta.
Uusi!!: Tähtitiede ja Kosminen säteily · Katso lisää »
Kosminen taustasäteily
Kosminen taustasäteily tai avaruuden taustasäteily tai kolmen kelvinin säteily on kaikkialle havaittavaan maailmankaikkeuteen suhteellisen tasaisesti jakautunutta mikroaaltosäteilyä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Kosminen taustasäteily · Katso lisää »
Kosmologia
Radioteleskooppeja. Kosmologia (- κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.
Uusi!!: Tähtitiede ja Kosmologia · Katso lisää »
Kuiperin vyöhyke
Kuiperin vyöhykkeen kohteet (vihreällä) muodostavat kehän Neptunuksen radan ulkopuolelle. Kharon. Kuiperin vyöhyke on laaja vyöhyke Aurinkokunnan ulko-osissa Neptunuksen radan takana.
Uusi!!: Tähtitiede ja Kuiperin vyöhyke · Katso lisää »
Kvasaari
Kvasaari, toiselta nimeltään kvasistellaarinen objekti eli tähtimäinen kohde, on optisen kaukoputken kuvassa näkyvä tähteä muistuttava piste, jolla on tähdestä poiketen erittäin suuri punasiirtymä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Kvasaari · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Tähtitiede ja Lämpötila · Katso lisää »
Linnunrata
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.
Uusi!!: Tähtitiede ja Linnunrata · Katso lisää »
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Uusi!!: Tähtitiede ja Luonnontiede · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Tähtitiede ja Maa · Katso lisää »
Maailmankaikkeus
Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.
Uusi!!: Tähtitiede ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »
Maakeskinen maailmankuva
Ptolemaiolainen maailma. Planeettojen sisäkkäisiä pallonkuoria esittävä kaaviokuva Peter Apianin teoksesta ''Cosmographia'' (Antwerpen 1539) Maakeskinen maailmankuva eli geosentrinen maailmankuva tai ptolemaiolainen maailmankuva tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan Maa on maailmankaikkeuden liikkumaton keskipiste, jota planeetat, tähdet, Aurinko ja Kuu kiertävät.
Uusi!!: Tähtitiede ja Maakeskinen maailmankuva · Katso lisää »
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Uusi!!: Tähtitiede ja Mars · Katso lisää »
Merkurius
Merkurius (symboli: ☿) on aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa lähin planeetta.
Uusi!!: Tähtitiede ja Merkurius · Katso lisää »
Meteoriitti
Meteoriitti Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi.
Uusi!!: Tähtitiede ja Meteoriitti · Katso lisää »
Meteoroidi
Meteoroidi on asteroidin kaltainen Aurinkokunnan pienkappale; asteroideja pienempiä kappaleita kutsutaan meteoroideiksi, kun niiden läpimitta on alle 10–200 metriä (tietolähteestä riippuen).
Uusi!!: Tähtitiede ja Meteoroidi · Katso lisää »
Musta aukko
alt.
Uusi!!: Tähtitiede ja Musta aukko · Katso lisää »
Muuttuva tähti
Muuttuvat tähdet eli muuttujat ovat tähtiä, joiden kirkkaus muuttuu joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti.
Uusi!!: Tähtitiede ja Muuttuva tähti · Katso lisää »
Neptunus
Neptunus (symboli: ♆) on aurinkokunnan kahdeksas ja uloin planeetta Auringosta laskettuna.
Uusi!!: Tähtitiede ja Neptunus · Katso lisää »
Neutriino
Ensimmäinen neutriinohavainto kuplakammiossa 13. marraskuuta 1970. Neutriino on alkeishiukkanen, joka kuuluu fermioneihin, koska sen spin on ½.
Uusi!!: Tähtitiede ja Neutriino · Katso lisää »
Neutronitähti
Neutronitähden valkealla merkitty kuori on kiinteää ainetta ja sinisellä merkitty ydin koostunee raskaasta supranesteestä. Neutronitähti on painovoiman vaikutuksesta kokoon luhistunut tähti, joka koostuu pääasiassa neutroneista.
Uusi!!: Tähtitiede ja Neutronitähti · Katso lisää »
Nikolaus Kopernikus
''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk. Frombork, Puola)) oli puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Nikolaus Kopernikus · Katso lisää »
Oortin pilvi
Oortin pilven (sininen vyöhyke) sijainti muun Aurinkokunnan suhteen. Oortin pilvi eli Öpikin-Oortin pilvi on aurinkokunnan ulko-osissa sijaitseva komeettapilvi.
Uusi!!: Tähtitiede ja Oortin pilvi · Katso lisää »
Optinen tähtitiede
Sähkömagneettisen säteilyn spektri, josta vain pieni osa on valon alueella. Optinen tähtitiede on tähtitieteen tutkimuksen osa-alue, jonka havainnot tehdään kaukoputken avulla pääasiassa näkyvän valon sekä myös sitä ympäröivien pitkäaaltoisen infrapunasäteilyn sekä lyhytaaltoisen ultraviolettisäteilyn taajuudella.
Uusi!!: Tähtitiede ja Optinen tähtitiede · Katso lisää »
Oulun yliopisto
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sijaitsee Tietotalo I:ssä, joka on osa Linnanmaan yliopistokampusta. Linnanmaan kampusalueen kartta. Oulun yliopiston rakennuksesta näkyy selvästi rakennusvaiheiden eri aikakaudet. Osa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta muuttaa Linnanmaan yliopistorakennuksen pohjoispäähän syksyllä 2020. Yliopiston yhteydessä olevista Paavo Havaksen tien opiskelija-asunnoista avautuu näkymä yliopiston yli. Yliopiston ensimmäiset tilat sijaitsivat Oulun keskustassa Rantakadulla. Arkkitehtuurin tiedekunta toimi tiloissa vuoteen 2017 asti. Oulun yliopisto (lyhenne OY) on Oulussa Linnanmaalla sijaitseva suomalainen yliopisto.
Uusi!!: Tähtitiede ja Oulun yliopisto · Katso lisää »
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Uusi!!: Tähtitiede ja Paine · Katso lisää »
Pallotähtitiede
Pallotähtitiede on tähtitieteen ala, joka tutkii muun muassa taivaankappaleiden paikkoja ja näennäistä liikettä taivaanpallolla, niiden paikanmääritystä, havaintovirheitä, ja taivaanpallon liikkeeseen liittyviä asioita, kuten ajanlaskua.
Uusi!!: Tähtitiede ja Pallotähtitiede · Katso lisää »
Pimeä aine
Pimeä aine eli pimeä massa voidaan määritellä kahdella tavalla: teoreettisesti sillä voidaan tarkoittaa maailmankaikkeuden ainetta, joka ei emittoi (säteile), absorboi, tai sirota lainkaan sähkömagneettista säteilyä, mutta joka kuitenkin vuorovaikuttaa tavanomaisen aineen kanssa painovoiman välityksellä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Pimeä aine · Katso lisää »
Pimeä sumu
Hubble. Pimeä sumu on tähtienvälisessä avaruudessa oleva pölypilvi.
Uusi!!: Tähtitiede ja Pimeä sumu · Katso lisää »
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Uusi!!: Tähtitiede ja Planeetta · Katso lisää »
Planeettatutkimus
Planeettatutkimus (myös planeettakuntatutkimus, aurinkokuntatutkimus tai planetologia) tutkii oman aurinkokuntamme planeettoja, niiden kuita sekä pienempiä aurinkokunnan kappaleita kuten kääpiöplaneettoja, asteroideja, komeettoja ja meteoroideja.
Uusi!!: Tähtitiede ja Planeettatutkimus · Katso lisää »
Plutoidi
komeetat oran. ja uudestaan kentaurit. Plutoidi on avaruuskappale, joka kiertää Aurinkoa kauempana kuin Neptunus.
Uusi!!: Tähtitiede ja Plutoidi · Katso lisää »
Pulsari
Rapusumun pulsari. Pulsari on eräs niin sanottu tähdenjäänne, neutronitähti, joka on syntynyt Aurinkoa huomattavasti massiivisemman tähden supernovaräjähdyksessä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Pulsari · Katso lisää »
Punasiirtymä
Punasiirtymä on ilmiö, jossa jostain kohteesta lähtevä valo muuttuu punaisemmaksi, koska valon aallonpituus muuttuu lähteen ja havaitsijan välillä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Punasiirtymä · Katso lisää »
Radiotähtitiede
Kieli.
Uusi!!: Tähtitiede ja Radiotähtitiede · Katso lisää »
Radioteleskooppi
Yhdysvalloissa. Radioteleskooppi on radiotähtitieteessä käytettävä havaintoväline, jolla tehdään havaintoja sähkömagneettisen spektrin radiosäteilyn alueen aallonpituuksilla.
Uusi!!: Tähtitiede ja Radioteleskooppi · Katso lisää »
Ratkaisemattomat tähtitieteen ongelmat
On olemassa vielä paljon tähtitieteeseen liittyviä asioita, joita ei ole vielä ratkaistu.
Uusi!!: Tähtitiede ja Ratkaisemattomat tähtitieteen ongelmat · Katso lisää »
Röntgentähtitiede
Chandra-avaruusteleskoopin röntgenkuva Linnunradan keskuksesta. Röntgentähtitiede on havaitsevan tähtitieteen haara, jossa tutkitaan röntgensäteilyä tuottavia tähtitaivaan kohteita.
Uusi!!: Tähtitiede ja Röntgentähtitiede · Katso lisää »
Satelliitti
kaukokartoitussatelliitteja Satelliitti eli tekokuu on taivaankappaletta kiertämään saatettu teknisiä tutkimuksia tai muunlaisia tehtäviä suorittava laitteisto.
Uusi!!: Tähtitiede ja Satelliitti · Katso lisää »
Saturnus
Saturnuksen pohjoisnavan pyöriminen. Saturnus (symboli: ♄) on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna.
Uusi!!: Tähtitiede ja Saturnus · Katso lisää »
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »
Sigfridus Aronus Forsius
Aron Sigfrid Forsius Sigfridus Aronus Forsius (Sigfrid Aron Forsius) (noin 1560 Helsinki – 1624 Tammisaari) oli suomalainen pappi, tähtitieteilijä, astrologi, almanakkojen julkaisija, luonnonfilosofi, runoilija ja tieteen yleismies.
Uusi!!: Tähtitiede ja Sigfridus Aronus Forsius · Katso lisää »
Spektrografi
spektriviivoja. prismaan, joka on yleisimpiä valoa spektriin hajottava esineitä. hila, tai myös kuituoptiikkaa. Spektrografi on laite, jolla valo, muu sähkömagneettinen säteily tai ääni voidaan hajottaa spektriksi ja rekisteröidä esimerkiksi valokuvaamalla.
Uusi!!: Tähtitiede ja Spektrografi · Katso lisää »
Stonehenge
Stonehenge on esihistoriallinen monumentti Englannin Wiltshiressa.
Uusi!!: Tähtitiede ja Stonehenge · Katso lisää »
Supernova
Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.
Uusi!!: Tähtitiede ja Supernova · Katso lisää »
Taivaanmekaniikka
Taivaanmekaniikka on tieteenala, joka tutkii taivaankappaleiden liikettä painovoimakentässä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Taivaanmekaniikka · Katso lisää »
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Uusi!!: Tähtitiede ja Tähti · Katso lisää »
Tähtienvälinen aine
kaasu- ja pölypilvi tähtienvälisessä avaruudessa. Tähtienvälinen aine aine koostuu kaasusta ja pölystä erillisinä pilvinä ja harvana väliaineena.
Uusi!!: Tähtitiede ja Tähtienvälinen aine · Katso lisää »
Tähtijoukko
Tähtijoukko on painovoiman vaikutuksesta koossa pysyvä tähtien ryhmittymä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Tähtijoukko · Katso lisää »
Tähtitieteen harrastus
Perseidien meteoriparven aikana elokuussa 2006. Tähtitieteen harrastuksella tarkoitetaan tähtitaivaan kohteiden ja ilmiöiden katselua, harrastusluonteista tutkimista ja tähtitieteen tutkimuksen seuraamista omaksi iloksi.
Uusi!!: Tähtitiede ja Tähtitieteen harrastus · Katso lisää »
Tähtitieteen historia
Tähtitiede eli astronomia, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä, on todennäköisesti lääketieteen ohella vanhin tiede.
Uusi!!: Tähtitiede ja Tähtitieteen historia · Katso lisää »
Tähtitieteilijä
Johannes Vermeer, ''Tähtitieteilijä'', 1668. Tähtitieteilijä eli astronomi (ja etenkin englanninkielisessä kirjallisuudessa myös astrofyysikko) on yleisnimitys tutkijalle, joka on erikoistunut tähtitieteeseen tai kosmologiaan eli tutkii (Maan ulkopuolista) avaruutta, kuten Aurinkoa, planeettoja, tähtiä, galakseja, tähtienvälistä ainetta tai maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa, sekä näihin liittyviä fysikaalisia prosesseja.
Uusi!!: Tähtitiede ja Tähtitieteilijä · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Tähtitiede ja Tiheys · Katso lisää »
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Uusi!!: Tähtitiede ja Turku · Katso lisää »
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Uusi!!: Tähtitiede ja Turun yliopisto · Katso lisää »
Tyko Brahe
Tyko Brahe (oikealta nimeltään Tyge Ottesen Brahe; 14. joulukuuta 1546 Knutstorpin linna – 24. lokakuuta 1601 Praha) oli tanskalainen tähtitieteilijä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Tyko Brahe · Katso lisää »
Ultraviolettitähtitiede
Ultraviolettitähtitiede on tähtitieteen osa-alue, jossa avaruuden kohteita tutkitaan sähkömagneettisen säteilyn ultravioletilla (UV) aallonpituusalueella.
Uusi!!: Tähtitiede ja Ultraviolettitähtitiede · Katso lisää »
Uppsalan yliopisto
Uppsalan yliopisto on Uppsalan kaupungissa Ruotsissa sijaitseva julkinen yliopisto.
Uusi!!: Tähtitiede ja Uppsalan yliopisto · Katso lisää »
Uranus
Uranus (symboli: ⛢ tai ♅) on aurinkokunnan seitsemäs planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Tähtitiede ja Uranus · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Tähtitiede ja Valo · Katso lisää »
Valovuosi
Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).
Uusi!!: Tähtitiede ja Valovuosi · Katso lisää »
Vartiovuoren tähtitorni
Vartiovuoren tähtitorni (ruots. Åbo Akademis observatorium) on Turun keskustassa sijaitseva entinen observatorio.
Uusi!!: Tähtitiede ja Vartiovuoren tähtitorni · Katso lisää »
Venus
''Pioneer Venus Orbiterin'' vuonna 1979 Venuksesta ottama ultraviolettivalokuva, jossa näkyy Venuksen pilvien liike nopeassa, planeettaa noin neljässä vuorokaudessa kiertävässä tuulessa. Näin syntyy 90 astetta käännettyjä V:n ja Y:n muotoisia pilvikuvioita. Venus (symboli: ♀) on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Tähtitiede ja Venus · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Astronomia, Luettelo suomenkielisistä tähtitieteen populaariesityksistä, Luettelo tähtitiedettä käsittelevistä kirjoista, Tähtitieteellinen, Tähtitutkimus.
