Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
120 suhteet: A-tyypin pääsarjan tähti, Absorptiospektri, Albert Einstein, Alikääpiö, Alkuaine, Alkuräjähdys, Altair, Annihilaatio, Atomiydin, Auringon massa, Aurinko, Aurinkotuuli, Avoin tähtijoukko, B-tyypin pääsarjan tähti, Chandrasekharin raja, Eksoplaneetta, Elektroni, Energia, Epsilon Indi, F-tyypin pääsarjan tähti, Fuusioreaktio, G-tyypin pääsarjan tähti, Galaksi, Gammasäteily, Happi, Havaittava maailmankaikkeus, Helium, Hertzsprungin–Russellin kaavio, Hiili, Hiilisykli, Hopea, Infrapunasäteily, Interferometri, Ioni, Jättiläisplaneetta, Jousimies, K-tyypin pääsarjan tähti, Kaasusumu, Kaksoistähti, Kalsium, Katalyytti, Kääpiötähti, Kelvin, Kolmialfareaktio, Kulta, Kvanttimekaniikka, Linnunradan keskus, Linnunrata, Luettelo lähimmistä tähdistä, Luettelo näennäisesti kirkkaimmista tähdistä, ..., Luminositeetti, Maa, Magnesium, Magnitudi (tähtitiede), Massa, Metusalah, Musta aukko, Musta kääpiö, Näköaisti, Neon, Neutriino, Neutroni, Neutronitähti, O-tyypin pääsarjan tähti, Painovoima, Parallaksi, Parsek, Pääsarja, Pii (alkuaine), Pimeä aine, Planeetta, Planetaarinen sumu, Plasma, Positroni, Procyon, Protoni-protoni-ketju, Prototähti, Proxima Centauri, Punainen jättiläinen, Punainen kääpiö, Pyörimismäärä, R136, Rauta, Röntgensäteily, Rigel, Rikki, Ruskea kääpiö, Säteily, Spektri, Spektriviiva, Supernova, Taivaankappale, Tähden ikä, Tähden kehitys, Tähden metallipitoisuus, Tähdistö, Tähti (täsmennyssivu), Tähtien synty, Tähtienvälinen aine, Tähtijärjestelmä, Tähtijoukko, Tähtikaukoputki, Tähtikuvio, Trigonometria, Tunneloituminen, Typpi, Ultraviolettisäteily, Uraani, UY Scuti, Vahva vuorovaikutus, Valkoinen kääpiö, Valo, Valosaaste, Valovuosi, Väri-indeksi, Vety, Wolfin–Rayetin tähti, Ydinsynteesi, Ylijättiläinen, 2MASS J0523-1403. Laajenna indeksi (70 lisää) »
A-tyypin pääsarjan tähti
Taiteilijan näkemys Sirius A:sta ja Sirius B:stä. Sirius A on tähdistä suurempi. A-tyypin pääsarjan tähti (A V) on pääsarjan (vetyä polttava) tähti, jonka spektriluokka on A ja luminositeettiluokka V. Nämä tähdet sijoittuvat sähkömagneettisella spektrillä balmerin sarjaan.
Uusi!!: Tähti ja A-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »
Absorptiospektri
Absorptiospektri on valon tai muun sähkömagneettisen säteilyn spektri, joka on muuten jatkuva, mutta jossa säteilyn absorption vuoksi tietyt aallonpituudet omaavaa säteilyä on tavallista vähemmän.
Uusi!!: Tähti ja Absorptiospektri · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Tähti ja Albert Einstein · Katso lisää »
Alikääpiö
Alikääpiö tarkoittaa tähteä, joka on hieman himmeämpi kuin pääsarjan tähti.
Uusi!!: Tähti ja Alikääpiö · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Tähti ja Alkuaine · Katso lisää »
Alkuräjähdys
Alkuräjähdys on kosmologiassa maailmankaikkeuden syntymää ja kehittymistä käsittelevä vallitseva teoria.
Uusi!!: Tähti ja Alkuräjähdys · Katso lisää »
Altair
Altair (α Aquilae, α Aql) on Kotkan tähdistön päätähti.
Uusi!!: Tähti ja Altair · Katso lisää »
Annihilaatio
Annihilaatioksi kutsutaan fysiikassa reaktiota, jossa hiukkanen kohtaa antihiukkasensa ja molemmat muuttuvat (useimmiten) gammasäteilyksi.
Uusi!!: Tähti ja Annihilaatio · Katso lisää »
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Uusi!!: Tähti ja Atomiydin · Katso lisää »
Auringon massa
Auringon massa M_\bigodot on tähtitieteessä käytetty massan mittayksikkö, jolla mitataan muun muassa tähtien, tähtienvälisten pilvien ja galaksien massoja.
Uusi!!: Tähti ja Auringon massa · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Tähti ja Aurinko · Katso lisää »
Aurinkotuuli
Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.
Uusi!!: Tähti ja Aurinkotuuli · Katso lisää »
Avoin tähtijoukko
Avoin tähtijoukko M36, sama kuin NGC 1960. Avoin tähtijoukko (eli avonainen tähtijoukko) on joukko tähtiä, jotka ovat syntyneet samalla alueella tähtienvälisestä kaasu- ja pölypilvestä.
Uusi!!: Tähti ja Avoin tähtijoukko · Katso lisää »
B-tyypin pääsarjan tähti
B-tyypin pääsarjan tähti on sinivalkea. B-tyypin pääsarjan tähti (B V) sininen, valovoimainen pääsarjan tähti.
Uusi!!: Tähti ja B-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »
Chandrasekharin raja
Chandrasekharin raja. Sininen on epärelativistinen ja vihreä käyrä relativistinen malli. Chandrasekharin raja (tai Chandrasekharin massa) on valkoisen kääpiön suurin mahdollinen massa.
Uusi!!: Tähti ja Chandrasekharin raja · Katso lisää »
Eksoplaneetta
Hubblen ottama kuva Fomalhaut b -eksoplaneetasta kiertämässä Fomalhaut-tähteä Eksoplaneetta on aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitseva eli ekstrasolaarinen planeetta.
Uusi!!: Tähti ja Eksoplaneetta · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Tähti ja Elektroni · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Tähti ja Energia · Katso lisää »
Epsilon Indi
Epsilon Indi on eräs Aurinkoa lähimmistä tähdistä.
Uusi!!: Tähti ja Epsilon Indi · Katso lisää »
F-tyypin pääsarjan tähti
F-tyypin pääsarjan tähti (F V) on pääsarjan (vetyä polttava) tähti, jonka spektriluokka on F ja luminositeettiluokka V. Näiden tähtien massa on 1–1,4 kertaa Auringon massa, ja niiden pintalämpötila on 6 000–17 000 K. Esimerkkeja F-tyypin pääsarjan tähdistä ovat Gamma Virginis A ja B sekä Tau Boötis.
Uusi!!: Tähti ja F-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »
Fuusioreaktio
Fuusioreaktio on ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä atomiydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi.
Uusi!!: Tähti ja Fuusioreaktio · Katso lisää »
G-tyypin pääsarjan tähti
Aurinko on G-tyypin pääsarjan tähti. G-tyypin pääsarjan tähti (G V) on pääsarjan tähti, jonka spektriluokka on F ja luminositeettiluokka V. Näiden tähtien massa on 0,8–1,2 kertaa Auringon massa, ja niiden pintalämpötila on 5 300–6 000 K. Aurinko on tunnetuin esimerkki G-tyypin pääsarjan tähdestä.
Uusi!!: Tähti ja G-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »
Galaksi
Bereniken hiusten tähdistön alueella. Galaksi on tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.
Uusi!!: Tähti ja Galaksi · Katso lisää »
Gammasäteily
Gammasäteily on ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä, joka on peräisin atomiydinten viritystilojen purkautumisesta radioaktiivisessa hajoamisessa, fissiosta tai elektroni-positroniparien annihilaatiosta.
Uusi!!: Tähti ja Gammasäteily · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Tähti ja Happi · Katso lisää »
Havaittava maailmankaikkeus
alkuräjähdyksen näkymätön plasma. Kosmologiassa havaittavaan maailmankaikkeuteen kuuluvat kaikki galaksit ja muu materia, jonka voimme havaita Maasta.
Uusi!!: Tähti ja Havaittava maailmankaikkeus · Katso lisää »
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Uusi!!: Tähti ja Helium · Katso lisää »
Hertzsprungin–Russellin kaavio
Hertzsprungin–Russellin kaavio eli HR-kaavio (myös HR-diagrammi, HR-diagramma) on tähtitieteessä käytettävä kaavio, jossa pystyakselina on tähden valovoimaa ja vaaka-akselina tähden lämpötilaa kuvaava luku.
Uusi!!: Tähti ja Hertzsprungin–Russellin kaavio · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Tähti ja Hiili · Katso lisää »
Hiilisykli
Hiilisykli (hiili-typpi-happi-sykli, CNO-sykli) on tähtien keskustassa tapahtuva ydinreaktio, jossa hiili katalysoi vedyn muuttumista heliumiksi.
Uusi!!: Tähti ja Hiilisykli · Katso lisää »
Hopea
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.
Uusi!!: Tähti ja Hopea · Katso lisää »
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Uusi!!: Tähti ja Infrapunasäteily · Katso lisää »
Interferometri
Michelsonin interferometri Interferometri on optiikassa laite, joka yhdistää kahdesta eri lähteestä tulevat valoaallot tai muut aallot yhdeksi kuvaksi eli interferenssikuvioksi.
Uusi!!: Tähti ja Interferometri · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Tähti ja Ioni · Katso lisää »
Jättiläisplaneetta
Aurinkokunnan jättiläisplaneetat ylhäältä alaspäin: Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter Jättiläisplaneetta, kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta (Jupiteria muistuttava planeetta) on suuri planeetta, jossa on runsaasti kaasumaisia ainesosia.
Uusi!!: Tähti ja Jättiläisplaneetta · Katso lisää »
Jousimies
Jousimies (latinaksi Sagittarius, genetiivi Sagittarii, lyhenne Sgr, merkki 20px) on eteläinen eläinradan tähdistö.
Uusi!!: Tähti ja Jousimies · Katso lisää »
K-tyypin pääsarjan tähti
Epsilon Eridani on KV-luokan tähti eli "oranssi kääpiö", jollaiset ovat Aurinkoa hieman viileämpiä ja pienempiä. K-tyypin pääsarjan tähti, joskus oranssi kääpiö/K-kääpiö on tähtitieteessä Aurinkoa kevyempi oranssi pääsarjan tähti.
Uusi!!: Tähti ja K-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »
Kaasusumu
Kaasusumulla tarkoitetaan tähtitieteessä tähtienvälisessä avaruudessa olevaa kaasu- ja pölypilveä.
Uusi!!: Tähti ja Kaasusumu · Katso lisää »
Kaksoistähti
Siriuksen kaksoistähtijärjestelmästä. Kuvassa Sirius B näkyy alempana vasemmalla. Kaksoistähti on tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri ellipsiradalla.
Uusi!!: Tähti ja Kaksoistähti · Katso lisää »
Kalsium
Kalsium on maa-alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ca (.
Uusi!!: Tähti ja Kalsium · Katso lisää »
Katalyytti
Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota tietyssä lämpötilassa, kuitenkaan itse kulumatta reaktiossa.
Uusi!!: Tähti ja Katalyytti · Katso lisää »
Kääpiötähti
Kääpiötähti on joissakin tapauksissa synonyymi pääsarjan tähdelle.
Uusi!!: Tähti ja Kääpiötähti · Katso lisää »
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Uusi!!: Tähti ja Kelvin · Katso lisää »
Kolmialfareaktio
Kolmialfareaktio Kolmialfareaktio on tapahtuma, jossa helium palaa hiileksi.
Uusi!!: Tähti ja Kolmialfareaktio · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Tähti ja Kulta · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Tähti ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Linnunradan keskus
Linnunradan keskus infrapunateleskoopilla nähtynä Linnunradan keskus on piste, jonka suhteen Linnunradan galaksi kiertää.
Uusi!!: Tähti ja Linnunradan keskus · Katso lisää »
Linnunrata
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.
Uusi!!: Tähti ja Linnunrata · Katso lisää »
Luettelo lähimmistä tähdistä
Seuraavassa luettelossa lähimmistä tähdistä on lueteltu lähimmyysjärjestyksessä enintään 5 parsekin eli 16,308 valovuoden etäisyydellä sijaitsevat tähdet.
Uusi!!: Tähti ja Luettelo lähimmistä tähdistä · Katso lisää »
Luettelo näennäisesti kirkkaimmista tähdistä
Luettelo kirkkaimmista tähdistä sisältää 300 kirkkainta tähteä näennäisen visuaalisen kirkkauden mukaan järjestettynä sekä todellisuudessa kirkkaimpia tähtiä absoluuttisen kirkkauden mukaan järjestettynä.
Uusi!!: Tähti ja Luettelo näennäisesti kirkkaimmista tähdistä · Katso lisää »
Luminositeetti
Luminositeetti eli säteilyteho tarkoittaa tähtitieteessä tähden säteilemää energiamäärää aikayksikköä kohti.
Uusi!!: Tähti ja Luminositeetti · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Tähti ja Maa · Katso lisää »
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Uusi!!: Tähti ja Magnesium · Katso lisää »
Magnitudi (tähtitiede)
Magnitudi eli suuruusluokka on tähtitieteessä käytetty laaduton suure, jolla ilmaistaan tähden tai muun taivaankappaleen kirkkaus.
Uusi!!: Tähti ja Magnitudi (tähtitiede) · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Tähti ja Massa · Katso lisää »
Metusalah
lasimaalauksessa. Metusalah (nykyisessä raamatunsuomennoksessa Metuselah; tunnetaan myös muodossa Metusalem) on Raamatussa mainituista henkilöistä pitkäikäisin ja näin ollen Raamatun mukaan maailman historian vanhin mies.
Uusi!!: Tähti ja Metusalah · Katso lisää »
Musta aukko
alt.
Uusi!!: Tähti ja Musta aukko · Katso lisää »
Musta kääpiö
Musta kääpiö on hypoteettinen tähtityyppi, joka voisi syntyä valkoisen kääpiön tai neutronitähden jäähtyessä liian kylmäksi lähettämään huomattavaa lämpöä tai valoa.
Uusi!!: Tähti ja Musta kääpiö · Katso lisää »
Näköaisti
Näköaisti on aisti, jonka avulla eliö saa informaatiota ympäröivästä maailmasta aistinelimeensä eli silmäänsä saapuvan valon perusteella.
Uusi!!: Tähti ja Näköaisti · Katso lisää »
Neon
Geisslerin putkessa oranssia valoa, tällaisia lamppuja käytetään paljon mainoskylteissä ja siitä neon parhaiten tunnetaankin. Neon (tunnus Ne) on väritön, hajuton ja vaaraton jalokaasu, ja alkuaine, joka loistaa punertavaa hehkua tyhjiöputkissa ja neonlampuissa.
Uusi!!: Tähti ja Neon · Katso lisää »
Neutriino
Ensimmäinen neutriinohavainto kuplakammiossa 13. marraskuuta 1970. Neutriino on alkeishiukkanen, joka kuuluu fermioneihin, koska sen spin on ½.
Uusi!!: Tähti ja Neutriino · Katso lisää »
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Uusi!!: Tähti ja Neutroni · Katso lisää »
Neutronitähti
Neutronitähden valkealla merkitty kuori on kiinteää ainetta ja sinisellä merkitty ydin koostunee raskaasta supranesteestä. Neutronitähti on painovoiman vaikutuksesta kokoon luhistunut tähti, joka koostuu pääasiassa neutroneista.
Uusi!!: Tähti ja Neutronitähti · Katso lisää »
O-tyypin pääsarjan tähti
O-tyypin pääsarjan tähti (O V) on kuuma, sininen pääsarjan tähti, jonka massa on yli 15 Auringon massaa.
Uusi!!: Tähti ja O-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Tähti ja Painovoima · Katso lisää »
Parallaksi
Parallaksi (kreikaksi παράλλαξις, parallaksis.
Uusi!!: Tähti ja Parallaksi · Katso lisää »
Parsek
Parsekin etäisyydellä olevan tähden liike taustan tähtiin nähden Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty pituuden mittayksikkö.
Uusi!!: Tähti ja Parsek · Katso lisää »
Pääsarja
Pääsarja ulottuu tähtien väri-kirkkauskaaviossa eli HR-kaaviossa kuumista, kirkkaista sinisistä tähdistä kylmiin, punaisin ja himmeisiin tähtiin Pääsarja (MS) on Hertzsprungin–Russellin kaaviossa kohta, missä suurin osa tähdistä on.
Uusi!!: Tähti ja Pääsarja · Katso lisää »
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Uusi!!: Tähti ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »
Pimeä aine
Pimeä aine eli pimeä massa voidaan määritellä kahdella tavalla: teoreettisesti sillä voidaan tarkoittaa maailmankaikkeuden ainetta, joka ei emittoi (säteile), absorboi, tai sirota lainkaan sähkömagneettista säteilyä, mutta joka kuitenkin vuorovaikuttaa tavanomaisen aineen kanssa painovoiman välityksellä.
Uusi!!: Tähti ja Pimeä aine · Katso lisää »
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Uusi!!: Tähti ja Planeetta · Katso lisää »
Planetaarinen sumu
Lohikäärmeen tähdistössä Lyyrassa. Planetaarinen sumu on tähtitieteessä hehkuva kaasukuori, joka on syntynyt normaalikokoisen tai pienen tähden elinkaaren lopussa tähden puhallettua ulkokuorensa avaruuteen.
Uusi!!: Tähti ja Planetaarinen sumu · Katso lisää »
Plasma
Plasmapallo Plasma on aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet.
Uusi!!: Tähti ja Plasma · Katso lisää »
Positroni
Positroni on elektronin antihiukkanen eli antimateriaa.
Uusi!!: Tähti ja Positroni · Katso lisää »
Procyon
Procyon Procyon (Alfa Canis Minoris, α Canis Minoris, α CMi) on Pienen koiran tähtikuviossa sijaitseva kirkas tähti, joka on saanut nimensä (suomeksi suunnilleen "ennen koiraa") siitä, että se nousee horisontista vähän Ison koiran tähdistöä ja sen päätähteä Siriusta ennen.
Uusi!!: Tähti ja Procyon · Katso lisää »
Protoni-protoni-ketju
Kuva pp-ketjun toiminnasta. Siniset ovat protoneita, vihreät neutroneita, keltaiset elektroneja (ja positroneja), punaiset fotoneita ja oranssit neutriinoja. Protoni-protoni-ketju eli pp-ketju on tähtien energiantuotantomekanismi.
Uusi!!: Tähti ja Protoni-protoni-ketju · Katso lisää »
Prototähti
Prototähti on syntyvä tähti.
Uusi!!: Tähti ja Prototähti · Katso lisää »
Proxima Centauri
Proxima Centauri eli Alfa Centauri C (α Cen C) on Kentaurin tähdistön suunnalla sijaitseva punainen kääpiötähti.
Uusi!!: Tähti ja Proxima Centauri · Katso lisää »
Punainen jättiläinen
Punainen jättiläinen Aldebaran verrattuna Aurinkoon. Punainen jättiläinen on pääsarjan tähti, joka on tiivistynyt keskiosastaan ja laajentunut ulko-osastaan sen jälkeen, kun tähden ytimestä on loppunut vety.
Uusi!!: Tähti ja Punainen jättiläinen · Katso lisää »
Punainen kääpiö
pieni punainen kääpiö ja Jupiter kokovertailussa. Punainen kääpiö on himmeä punainen tähti, joka on Aurinkoa kevyempi, pienempi, viileämpi ja himmeämpi.
Uusi!!: Tähti ja Punainen kääpiö · Katso lisää »
Pyörimismäärä
Pyörimismäärä eli liikemäärämomentti (tunnus L) on pyörimisliikettä kuvaava suure.
Uusi!!: Tähti ja Pyörimismäärä · Katso lisää »
R136
Tähtijoukko R136 ja osa sitä ympäröivää 30 Doradus -sumua. R136 on tähtikeskittymä Suuressa Magellanin pilvessä sijaitsevassa avoimessa tähtijoukossa NGC 2070, jota ympäröi HII-alue Tarantellasumu.
Uusi!!: Tähti ja R136 · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Tähti ja Rauta · Katso lisää »
Röntgensäteily
accessdate.
Uusi!!: Tähti ja Röntgensäteily · Katso lisää »
Rigel
Rigel (β Orionis) on taivaan seitsemänneksi kirkkain tähti (visuaalinen magnitudi 0,12).
Uusi!!: Tähti ja Rigel · Katso lisää »
Rikki
Rikki on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on S, järjestysluku 16 ja IUPACin standardin mukainen atomimassa on amu.
Uusi!!: Tähti ja Rikki · Katso lisää »
Ruskea kääpiö
Gliese 229B löytövalokuvassa ja Hubble-avaruusteleskoopin havaitsemana. Aurinko, punainen kääpiö, suuri ja pieni ruskea kääpiö sekä planeetta Jupiter. Kaksinkertainen ruskea kääpiö. Taiteilijan näkemys T-kääpiöstä. Ruskea kääpiö on taivaankappale, joka on massaltaan ja ominaisuuksiltaan kaasumaisen jättiläisplaneetan ja tähden välillä.
Uusi!!: Tähti ja Ruskea kääpiö · Katso lisää »
Säteily
atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.
Uusi!!: Tähti ja Säteily · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Tähti ja Spektri · Katso lisää »
Spektriviiva
Vedyn emissioviivaspektri. Spektriviiva on prismalla tai hilalla synnytetyssä valonlähteen spektrissä oleva tumma tai kirkas viiva.
Uusi!!: Tähti ja Spektriviiva · Katso lisää »
Supernova
Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.
Uusi!!: Tähti ja Supernova · Katso lisää »
Taivaankappale
Pallomainen tähtijoukko M80. Taivaankappaleet ovat yksittäisiä maailmankaikkeuden kappaleita.
Uusi!!: Tähti ja Taivaankappale · Katso lisää »
Tähden ikä
Tähden ikä mitataan monin tavoin.
Uusi!!: Tähti ja Tähden ikä · Katso lisää »
Tähden kehitys
Auringon, tyypillisen keskimassaisen tähden, elinkaari Tähden kehitys on monivaiheinen tapahtumaketju, jonka aikana tähti käy miljoonien tai miljardien vuosien aikana läpi eri kehitysvaiheita säteillen valoa ja lämpöä.
Uusi!!: Tähti ja Tähden kehitys · Katso lisää »
Tähden metallipitoisuus
Tähden metallipitoisuus tai tähden metallisuus (engl. metallicity) on vetyä ja heliumia raskaampien aineiden suhteellinen osuus tähdessä.
Uusi!!: Tähti ja Tähden metallipitoisuus · Katso lisää »
Tähdistö
Otavan tähtikuvio vihreällä. Tähdistö on tarkasti rajattu alue taivaalla.
Uusi!!: Tähti ja Tähdistö · Katso lisää »
Tähti (täsmennyssivu)
Tähti voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Tähti ja Tähti (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Tähtien synty
Kotkasumun (M16) kaasupilareissa on käynnissä uusien tähtien synty. Tähtien synty tapahtuu suurten, kylmien kaasupilvien kutistuessa oman painovoimansa ansiosta.
Uusi!!: Tähti ja Tähtien synty · Katso lisää »
Tähtienvälinen aine
kaasu- ja pölypilvi tähtienvälisessä avaruudessa. Tähtienvälinen aine aine koostuu kaasusta ja pölystä erillisinä pilvinä ja harvana väliaineena.
Uusi!!: Tähti ja Tähtienvälinen aine · Katso lisää »
Tähtijärjestelmä
Tähtijärjestelmä on useamman tähden muodostama kaksoistähti, kolmoistähti, nelostähti ja niin edelleen.
Uusi!!: Tähti ja Tähtijärjestelmä · Katso lisää »
Tähtijoukko
Tähtijoukko on painovoiman vaikutuksesta koossa pysyvä tähtien ryhmittymä.
Uusi!!: Tähti ja Tähtijoukko · Katso lisää »
Tähtikaukoputki
Tähtiharrastajan peilikaukoputki Tähtikaukoputki on kaukoputki, joka on ensisijaisesti suunniteltu taivaankappaleiden tarkkailuun näkyvän valon aallonpituuksilla.
Uusi!!: Tähti ja Tähtikaukoputki · Katso lisää »
Tähtikuvio
Ketun tähdistössä kiikareilla erottuva Brocchin klusteri on tähtikuvio. Tähtikuvio (laajemmassa muodossaan asterismi) on muutaman tähden muodostama selvästi erottuva, yleensä pienehkö kuvio tähtitaivaalla.
Uusi!!: Tähti ja Tähtikuvio · Katso lisää »
Trigonometria
Suorakulmainen kolmio Trigonometria (kolmekulmainen, ja, métron, mitata), kolmiomitanto, on matematiikan ala, joka käsittelee kolmioiden sivujen ja kulmien välisiä suhteita sekä tiettyjä, kolmion kulmista riippuvia funktioita ja niiden soveltamista laskutoimituksissa.
Uusi!!: Tähti ja Trigonometria · Katso lisää »
Tunneloituminen
Aaltopaketti kääntyy suurimmaksi osaksi potentiaalivallista takaisin, mutta osa tunneloituu vallin läpi. Tunneloituminen eli tunneli-ilmiö on kvanttimekaaninen ilmiö, jonka vuoksi hiukkanen voi tietyllä todennäköisyydellä läpäistä potentiaalivallin, jonka ylittämiseen sillä ei klassisen fysiikan mukaan olisi riittävästi energiaa.
Uusi!!: Tähti ja Tunneloituminen · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Tähti ja Typpi · Katso lisää »
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Tähti ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »
Uraani
Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.
Uusi!!: Tähti ja Uraani · Katso lisää »
UY Scuti
UY Scuti on punainen ylijättiläinen ja muuttuva tähti Kilven tähdistössä.
Uusi!!: Tähti ja UY Scuti · Katso lisää »
Vahva vuorovaikutus
Protoni koostuu kahdesta ylös- ja yhdestä alas-kvarkista. Se pysyy koossa vahvan vuorovaikutuksen ansiosta. Aaltoviivat kuvaavat gluoneja. Protonissa kvarkkien värivaraukset ovat punainen, sininen ja vihreä. Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.
Uusi!!: Tähti ja Vahva vuorovaikutus · Katso lisää »
Valkoinen kääpiö
Sirius A näkyy kuvassa kirkkaana. Valkoinen tähti Sirius B näkyy himmeänä osoitettuna nuolella. Valkoinen kääpiö on tiivis tähti, jonka koko on Maan suuruusluokkaa ja massa tähden suuruusluokkaa.
Uusi!!: Tähti ja Valkoinen kääpiö · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Tähti ja Valo · Katso lisää »
Valosaaste
Méxicon öinen taivas, jota valosaaste valaisee. Valosaaste (myös liikavalo, hukkavalo tai häiriövalo) on tarpeetonta, liian voimakasta, häiritsevää tai haitallista keinovaloa.
Uusi!!: Tähti ja Valosaaste · Katso lisää »
Valovuosi
Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).
Uusi!!: Tähti ja Valovuosi · Katso lisää »
Väri-indeksi
Väri-indeksi on luku, joka ilmaisee tähtitieteessä tähden värin.
Uusi!!: Tähti ja Väri-indeksi · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Tähti ja Vety · Katso lisää »
Wolfin–Rayetin tähti
Hubble-avaruusteleskoopin kuva Wolfin–Rayetin tähdestä. NGC 300 X-1 on röntgenlähde, jossa Wolf Rayetin tähden parina on musta aukko kaasukiekkoineen ja kiekosta lähtevine suihkuineen. Wolfin–Rayetin tähti (lyhennys WR-tähti, monesti myös W-tähti, heliumtähti) on hyvin kuuma tähti, jossa ionisoidut heliumin, typen ja hiilen emissioviivat ovat voimakkaita.
Uusi!!: Tähti ja Wolfin–Rayetin tähti · Katso lisää »
Ydinsynteesi
Ydinsynteesi eli nukleosynteesi on tapahtuma, jossa uusi atomiydin muodostuu olemassa olevista vapaista nukleoneista eli protoneista ja neutroneista.
Uusi!!: Tähti ja Ydinsynteesi · Katso lisää »
Ylijättiläinen
Neljä sinistä ylijättiläistä ja yksi punainen ylijättiläinen tähtijoukossa NGC 4755 Ylijättiläinen on hyvin suuri ja kirkas tähti, jonka säde on jopa 1 000 Auringon sädettä ja massa 10–50 Auringon massaa.
Uusi!!: Tähti ja Ylijättiläinen · Katso lisää »
2MASS J0523-1403
2MASS J0523-1403 on hyvin pienimassainen punainen kääpiö noin 40 valovuoden päässä Maasta.
Uusi!!: Tähti ja 2MASS J0523-1403 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kiintotähti, Tähden elinkaari, Tähdet.
