Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
45 suhteet: Carnot’n kierto, Coulombin laki, Energia, Energian säilymislaki, Fysiikka, Gaspard-Gustave Coriolis, Gradientti, Heiluri, Hooken laki, Joule, Kaasu, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Keskihakuvoima, Kiihtyvyys, Kilogramma, Kitka, Konservatiivinen voima, Lämmön mekaaninen ekvivalentti, Lämpö, Lämpötila, Lämpövoimakone, Lihas, Liike-energia, Massa, Mekaaninen energia, Metri, Newton, Newtonin lait, Nopeus, Paine, Painovoima, Pistetulo, Polttomoottori, Potentiaali, Sähkökenttä, Sähkövaraus, Sisäenergia, Skalaari, Suure, Systeemi (termodynamiikka), Termodynamiikka, Tukivoima, Vastaluku, Viivaintegraali, Voima (fysiikka).
Carnot’n kierto
Carnot'n kiertoa kuvaava paine-tilavuus -graafi: '''1-2''' Kaasu laajenee isotermisesti (lämpötila ei muutu) sitoen itseensä lämpöenergiaa. '''2-3''' Kaasu laajenee adiabaattisesti (kaasun sisältämän lämpöenergian määrä ei muutu) lämpötilan laskiessa. '''3-4''' Kaasu puristuu isotermisesti luovuttaen lämpöenergiaa. '''4-1''' Kaasu puristuu adiabaattisesti nostaen lämpötilaansa. Carnot’n kierto on ranskalaisen insinöörin Sadi Carnot’n vuonna 1824 keksimä idealisaatio lämpövoimakoneesta, jonka hyötysuhde on mahdollisimman suuri.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Carnot’n kierto · Katso lisää »
Coulombin laki
Coulombin laki kuvastaa sähköistä voimaa, jonka kaksi pistevarausta kohdistavat toisiinsa.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Coulombin laki · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Energia · Katso lisää »
Energian säilymislaki
Energian säilymislaki eli energiaperiaate on fysiikan peruslaki, jonka mukaan energiaa ei voi syntyä eikä kadota.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Energian säilymislaki · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Fysiikka · Katso lisää »
Gaspard-Gustave Coriolis
thumb Gaspard-Gustave Coriolis (21. toukokuuta 1792 – 19. syyskuuta 1843) oli ranskalainen matemaatikko, insinööri ja fyysikko.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Gaspard-Gustave Coriolis · Katso lisää »
Gradientti
Gradientti on matemaattinen differentiaalioperaattori, joka on määritelty usean muuttujan skalaarifunktioille f: \mathbb^n \rightarrow \mathbb.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Gradientti · Katso lisää »
Heiluri
Animoitu heiluri, jossa näkyvät nopeus- ja kiihtyvyysvektorit ('''v''' ja '''a''') Heiluri on laite, joka koostuu niveleen kiinnitetystä jäykästä varresta (tai langasta) sekä sen päässä olevasta massasta (kuula tms.). Kun heiluri poikkeutetaan tasapainoasemastaan ja vapautetaan, syntyy heiluriliike, jossa massa liikkuu painovoiman ja mekaniikan peruslakien vaikutuksesta edestakaisin alimman pisteensä ohitse.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Heiluri · Katso lisää »
Hooken laki
Hooken laki on englantilaisen fyysikon Robert Hooken (1635–1703) vuonna 1676 esittämä laki.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Hooken laki · Katso lisää »
Joule
Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Joule · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Kaasu · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Keskihakuvoima
Keskihakuvoima (keskihakuisvoima, sentripetaalivoima) on voima, joka aikaansaa keskeiskiihtyvyyden.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Keskihakuvoima · Katso lisää »
Kiihtyvyys
nopeuden ja nopeuden aikaderivaatta antaa kiihtyvyyden. Kiihtyvyys (tunnus \mathbf) on fysikaalinen vektorisuure, joka kuvaa kappaleen nopeuden muutosta ajan funktiona.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Kiihtyvyys · Katso lisää »
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleiskielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Kilogramma · Katso lisää »
Kitka
Kitkavoima Ff vastustaa voimaa F. Kitka eli liikevastus on voima, joka vastustaa kahden kiinteän kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välillä ilmenevää liikettä tai tällaisen liikkeen alkamista.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Kitka · Katso lisää »
Konservatiivinen voima
Konservatiivinen voima on fysikaalinen voima, joka riippuu vain kappaleen paikasta ja jonka tekemä työ kappaleen siirtyessä tietystä paikasta toiseen on riippumaton kappaleen kulkemasta reitistä.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Konservatiivinen voima · Katso lisää »
Lämmön mekaaninen ekvivalentti
Lämmön mekaaninen ekvivalentti eli lämmön mekaaninen vastine on lähinnä tieteenhistoriallinen käsite, jolla tarkoitetaan sitä vakinaista määrää mekaanista energiaa tai työtä, joka vastaa tietyn suuruista lämpömäärää.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Lämmön mekaaninen ekvivalentti · Katso lisää »
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Lämpö · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Lämpötila · Katso lisää »
Lämpövoimakone
Lämpövoimakone on kone, jossa lämpöä muutetaan mekaaniseksi energiaksi.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Lämpövoimakone · Katso lisää »
Lihas
kaksoiskantalihakset. Lihas on kudossäiekimppu, joka liikuttaa eläimen ruumiinosia tai elimiä.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Lihas · Katso lisää »
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Liike-energia · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Massa · Katso lisää »
Mekaaninen energia
Mekaanisella energialla tarkoitetaan fysiikassa mekaanisen systeemin osien potentiaali- ja liike-energiaa.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Mekaaninen energia · Katso lisää »
Metri
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Metri · Katso lisää »
Newton
Newton (tunnus N, lausutaan, tai) on SI-järjestelmän mukainen voiman yksikkö.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Newton · Katso lisää »
Newtonin lait
Principia Mathematican'' ensipainoksessa 1687. Newtonin lait käsittelevät kappaleiden liikettä sekä kappaleeseen vaikuttavia voimia, ja ne voidaan nykytermein esittää seuraavassa muodossa.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Newtonin lait · Katso lisää »
Nopeus
Nopeus (tunnus v) ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Nopeus · Katso lisää »
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Paine · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Painovoima · Katso lisää »
Pistetulo
Pistetulo eli skalaaritulo on matematiikassa vektoreille määritelty laskutoimitus, jonka tulos on skalaari.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Pistetulo · Katso lisää »
Polttomoottori
Mercedes-Benzin DTM-auton V6-moottori vuodelta 1996. Polttomoottori on moottori, jossa polttoaineen polttamisesta saatava energia muutetaan mekaaniseksi liikkeeksi.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Polttomoottori · Katso lisää »
Potentiaali
Potentiaali voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Potentiaali · Katso lisää »
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Sähkökenttä · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Sisäenergia
Sisäenergia kuvaa kaikkea järjestelmän sisään varastoitunutta energiaa, joka voi olla sitoutuneena aineen molekyylien kineettisenä energiana, potentiaalienergiana,A varastoituneena sidosten värähtelyihin ja molekyyliryhmien pyörimisiin, ja sidosenergioihin.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Sisäenergia · Katso lisää »
Skalaari
Skalaari on matematiikassa ja fysiikassa olio, joka ei muutu koordinaatiston muunnoksissa.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Skalaari · Katso lisää »
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Suure · Katso lisää »
Systeemi (termodynamiikka)
Systeemi (kr. sýstēma 'yhdistäminen'.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Systeemi (termodynamiikka) · Katso lisää »
Termodynamiikka
Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Termodynamiikka · Katso lisää »
Tukivoima
Kuvassa ''FN'' on pintaa vastaan kohtisuora tukivoima. Tukivoima eli normaalivoima on voima, jolla kuvataan kiinteiden kappaleiden välistä mekaanista vuorovaikutusta.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Tukivoima · Katso lisää »
Vastaluku
Matematiikassa jokaisella kokonaisluvulla x on vastaluku − x, jolle pätee x + (−x).
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Vastaluku · Katso lisää »
Viivaintegraali
Viivaintegraalilla (myös käyrä- tai polkuintegraalilla) tarkoitetaan matematiikassa funktion integroimista käyrää pitkin.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Viivaintegraali · Katso lisää »
Voima (fysiikka)
Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Työ (fysiikka) ja Voima (fysiikka) · Katso lisää »
