Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
42 suhteet: A-duuriasteikko, A-molliasteikko, As-molliasteikko, Atonaalisuus, C-duuriasteikko, Cis-duuriasteikko, Diatoninen asteikko, Dominantti, Duuri, Enharmoniset sävelet, Etumerkki (musiikki), Fis-duuriasteikko, Ges-duuriasteikko, Johtosävel, Kalevalamitta, Kirkkosävellaji, Kromaattinen asteikko, Kvintti, Kvinttiympyrä, Modaalisuus, Modulaatio (musiikki), Molli, Muunnossävellaji, Nuottikirjoitus, Pentatoninen asteikko, Piano, Rinnakkaissävellaji, Sävel, Sävelaskel, Sävelasteikko, Sointu, Solmisaatio, Spotify, Subdominantti, Submediantti, Suhde, Taajuus, Tasaviritys, Teleologia, Tonaalisuus, Toonika, Transponointi.
A-duuriasteikko
A-duuriasteikko on A:sta alkava sävelasteikko, johon kuuluvat lähtökohtaisesti sävelet A, H, Cis, D, E, Fis, Gis ja A. Sen rinnakkaismolli on fis-molli ja sen muunnosmolli on a-molli.
Uusi!!: Sävellaji ja A-duuriasteikko · Katso lisää »
A-molliasteikko
A-molliasteikko on A:sta alkava sävelasteikko, johon kuuluvat lähtökohtaisesti sävelet A, H, C, D, E, F, G tai Gis sekä A. Se on C-duurin rinnakkaismolli, ja sen muunnosduuri on A-duuri.
Uusi!!: Sävellaji ja A-molliasteikko · Katso lisää »
As-molliasteikko
As-mollin etumerkintä, 7 alennusta As-molliasteikko on Asista alkava sävelasteikko, johon kuuluvat lähtökohtaisesti sävelet As, B, Ces, Des, Es, Fes, G ja As.
Uusi!!: Sävellaji ja As-molliasteikko · Katso lisää »
Atonaalisuus
Atonaalisuus on termi musiikille, joka eroaa tonaalisten rakenteiden muodostamasta järjestelmästä, kuten duuri- ja molli-sävellajeista, jotka olivat tyypillisiä eurooppalaiselle taidemusiikille 1700- ja 1900-lukujen välillä.
Uusi!!: Sävellaji ja Atonaalisuus · Katso lisää »
C-duuriasteikko
C-duuriasteikko on C:stä alkava sävelasteikko, johon kuuluvat sävelet C, D, E, F, G, A, H ja C. Sen rinnakkaisasteikko on a-molli ja muunnosmolli on c-molli.
Uusi!!: Sävellaji ja C-duuriasteikko · Katso lisää »
Cis-duuriasteikko
Cis-duuriasteikko on Cisistä alkava sävelasteikko, johon kuuluvat sävelet Cis, Dis, Eis, Fis, Gis, Ais, His ja Cis.
Uusi!!: Sävellaji ja Cis-duuriasteikko · Katso lisää »
Diatoninen asteikko
Diatoninen asteikko on seitsensävelinen sävelasteikko, jossa oktaavin alueella on viisi kokosävelaskelta ja kaksi puoliaskelta ja puoliaskelten välissä on vuorotellen kaksi ja kolme kokoaskelta.
Uusi!!: Sävellaji ja Diatoninen asteikko · Katso lisää »
Dominantti
Dominantti tarkoittaa sävelasteikon eli skaalan V asteen säveltä eli huippusäveltä tai sille perustuvaa sointua.
Uusi!!: Sävellaji ja Dominantti · Katso lisää »
Duuri
Duuri on länsimaisessa musiikissa hyvin yleiseen diatoniseen asteikkoon perustuva sävellaji.
Uusi!!: Sävellaji ja Duuri · Katso lisää »
Enharmoniset sävelet
Enharmoniset sävelet ovat erinimisiä säveliä, joiden sävelkorkeus puhtaassa virityksessä hieman poikkeaa toisistaan, vähennetyn sekunnin verran, mutta joiden välillä ei tasavirityksessä ole korkeuseroa.
Uusi!!: Sävellaji ja Enharmoniset sävelet · Katso lisää »
Etumerkki (musiikki)
Pianon mustiin koskettimiin päästään ylennysten ja alennusten avulla. Etumerkki on nuottikirjoituksessa käytettävä merkki, jonka avulla osoitetaan sävelen korotus tai alennus kromaattisella asteikolla tai kumotaan aiemmin tehty korotus tai alennus.
Uusi!!: Sävellaji ja Etumerkki (musiikki) · Katso lisää »
Fis-duuriasteikko
Fis-duuriasteikko on Fisistä alkava sävelasteikko, johon kuuluvat sävelet Fis, Gis, Ais, H, Cis, Dis ja Eis.
Uusi!!: Sävellaji ja Fis-duuriasteikko · Katso lisää »
Ges-duuriasteikko
Ges-duurin etumerkintä, 6 alennusta Yhden oktaavin '''Ges-duuriasteikko'''. Ges-duuriasteikko on Gesistä alkava sävelasteikko, johon kuuluvat sävelet Ges, As, B, Ces, Des, Es, F ja Ges.
Uusi!!: Sävellaji ja Ges-duuriasteikko · Katso lisää »
Johtosävel
Johtosävel on musiikkitermi, jolla tarkoitetaan tavallisesti duuri- tai mollisävelasteikon VII asteen säveltä, joka on puolisävelaskelen toonikan alapuolella.
Uusi!!: Sävellaji ja Johtosävel · Katso lisää »
Kalevalamitta
Lemminkäisen äiti. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on itämerensuomalaisten kielten parissa lauluissa käytetty runomitta, joka on eräs trokeisen tetrametrin muoto.
Uusi!!: Sävellaji ja Kalevalamitta · Katso lisää »
Kirkkosävellaji
Kirkkosävellajit ovat alkujaan keskiaikaisessa gregoriaanisessa laulussa käytettyjä sävellajeja.
Uusi!!: Sävellaji ja Kirkkosävellaji · Katso lisää »
Kromaattinen asteikko
Kosketinsoittimissa kaikki valkoiset ja mustat koskettimet yhdessä muodostavat kromaattisen asteikon. Kuvassa kolmen oktaavin laajuinen osa koskettimistoa. Lyhyt sävellys, jossa käytetään kromaattista asteikkoa sävellyksen alussa sekä kohdasta 0:35 alkaen englantilaista nimistöä, jossa B merkitsee samaa säveltä kuin Suomessa H.) Kromaattinen asteikko on sävelasteikko, jossa on kaksitoista säveltä kutakin oktaavia kohti, peräkkäiset aina puoliaskelen päässä toisistaan.
Uusi!!: Sävellaji ja Kromaattinen asteikko · Katso lisää »
Kvintti
alt.
Uusi!!: Sävellaji ja Kvintti · Katso lisää »
Kvinttiympyrä
Kvinttiympyrä, johon on merkitty duuri- ja mollisävellajit. Nikolay Diletskyn kvinttiympyrä teoksessa ''Idea grammatiki musikiyskoy'' (Moskova, 1679) Kvinttiympyrä on musiikin teoriassa oktaavin kahdentoista sävelen muodostamaa tasavireistä säveljärjestelmää esittävä kaavakuva, jossa sävelet on järjestetty peräkkäin ympyrän kehälle siten, että kahden peräkkäisen sävelen välinen intervalli on puhdas kvintti.
Uusi!!: Sävellaji ja Kvinttiympyrä · Katso lisää »
Modaalisuus
Modaalisuus (lat. modus.
Uusi!!: Sävellaji ja Modaalisuus · Katso lisää »
Modulaatio (musiikki)
Diatonisia modulaatioita. Kromaattinen modulaatio. Vaihdossointu puuttuu. Enharmoninen modulaatio c-mollista a-molliin Modulaatio (latinan sanasta modulari ’mitata, järjestää’) eli sävellajinvaihdos on musiikillinen tehokeino, jossa musiikin sävellaji vaihtuu.
Uusi!!: Sävellaji ja Modulaatio (musiikki) · Katso lisää »
Molli
Molli on duurin ohella toinen länsimaisessa musiikissa vanhastaan käytetty diatoniseen asteikkoon perustuva sävellaji.
Uusi!!: Sävellaji ja Molli · Katso lisää »
Muunnossävellaji
Muunnossävellajit C-duuri (yllä) ja c-molli (alla). Asteikkojen yhteiset nuotit on osoitettu pystyviivoilla. Muunnossävellaji on musiikin teoriassa termi, joka kuvaa samaa toonikasäveltä käyttäviä erityyppisiä sävellajeja.
Uusi!!: Sävellaji ja Muunnossävellaji · Katso lisää »
Nuottikirjoitus
Nykyaikaista nuottikirjoitusta: Ludwig van Beethovenin jousikvartetto nro 4 op. 18. Nuottikirjoitus eli notaatio (latinan sanasta nota ’merkki’) on kirjallinen merkkijärjestelmä musiikin merkitsemiseksi.
Uusi!!: Sävellaji ja Nuottikirjoitus · Katso lisää »
Pentatoninen asteikko
Pentatoninen asteikko on sävelasteikko, jossa on vain viisi säveltä oktaavia kohti toisin kuin länsimaisessa musiikissa yleisimmin käytetyissä diatonisissa duuri- ja molliasteikoissa.
Uusi!!: Sävellaji ja Pentatoninen asteikko · Katso lisää »
Piano
Piano on kosketinsoitin, jossa ääni syntyy huopapäällysteisten vasaroiden lyödessä soittimen sisälle jännitettyjä metallikieliä.
Uusi!!: Sävellaji ja Piano · Katso lisää »
Rinnakkaissävellaji
Rinnakkaissävellajeiksi sanotaan musiikissa duuri- ja mollisävellajeja, joilla on sama etumerkintä ja joissa esiintyvät samat sävelet (kun molliasteikkona käytetään ns. luonnollista mollia, jossa asteikon seitsemättä säveltä ei ole korotettu).
Uusi!!: Sävellaji ja Rinnakkaissävellaji · Katso lisää »
Sävel
Tavanomaiset sävelten nimet. Sävel on ääni, jonka yksi taajuus eli sävelkorkeus on selvästi muita taajuuksia voimakkaampi desibeleinä mitattuna.
Uusi!!: Sävellaji ja Sävel · Katso lisää »
Sävelaskel
Sävelaskel on musiikkitermi, joka viittaa sävelasteikon kahden peräkkäisen sävelen väliseen intervalliin.
Uusi!!: Sävellaji ja Sävelaskel · Katso lisää »
Sävelasteikko
C-duuri-asteikko. Puolisävelaskelet on merkitty kulmaviivoilla. Sävelasteikko eli skaala tarkoittaa peräkkäisten sävelkorkeuksien sarjaa, rajattua säveljoukkoa, jonka varaan musiikki rakentuu.
Uusi!!: Sävellaji ja Sävelasteikko · Katso lisää »
Sointu
C-duurikolmisointu koostuu sävelistä c, e ja g. Sointu eli akordi on vähintään kahden, tavallisesti kolmen tai useamman, eri korkuisen sävelen samanaikaisesti muodostama ääni.
Uusi!!: Sävellaji ja Sointu · Katso lisää »
Solmisaatio
Solmisaatio on säveltavujen käyttöä sävelten niminä.
Uusi!!: Sävellaji ja Solmisaatio · Katso lisää »
Spotify
Spotify on ruotsalainen musiikkipalvelu, jossa käyttäjät voivat kuunnella musiikkia suoratoistona internetin välityksellä.
Uusi!!: Sävellaji ja Spotify · Katso lisää »
Subdominantti
Subdominantti tarkoittaa sävelasteikossa IV asteen säveltä, eli toonikan suhteen sitä säveltä, jonka sävellajissa on yksi ylennysmerkki vähemmän (tai alennusmerkki enemmän) kuin toonikaa vastaavassa.
Uusi!!: Sävellaji ja Subdominantti · Katso lisää »
Submediantti
Submediantti eli alamediantti tarkoittaa sävelasteikossa VI asteen säveltä, eli alenevassa skaalassa toonikan ja dominantin puoliväliin sijoittuvaa säveltä.
Uusi!!: Sävellaji ja Submediantti · Katso lisää »
Suhde
x:n ja y:n suhde. Suhde tarkoittaa matematiikassa kahden luvun tai suureen jakolaskua, jonka tarkoitus on verrata kahta lukua tai suuretta keskenään.
Uusi!!: Sävellaji ja Suhde · Katso lisää »
Taajuus
Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.
Uusi!!: Sävellaji ja Taajuus · Katso lisää »
Tasaviritys
Tasaviritys on soitinten viritysjärjestelmä, jossa oktaavi jaetaan tasaisesti joukkoon sävelaskelia niin että jokainen sävelten väli on yhtä suuri.
Uusi!!: Sävellaji ja Tasaviritys · Katso lisää »
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.
Uusi!!: Sävellaji ja Teleologia · Katso lisää »
Tonaalisuus
Tonaalisuus on musiikissa käytetty järjestelmä, joka määrittelee eri sävelkorkeuksien hierarkkiset suhteet johonkin keskeiseen säveleen eli toonikaan nähden.
Uusi!!: Sävellaji ja Tonaalisuus · Katso lisää »
Toonika
Toonika tarkoittaa sävellajin tai sävelasteikon perussäveltä eli ensimmäistä säveltä.
Uusi!!: Sävellaji ja Toonika · Katso lisää »
Transponointi
Transponointi tarkoittaa jonkin sävelmän muuttamista eri sävellajiin kuin mihin se on nuotitettu tai mistä se on alun perin kuultu.
Uusi!!: Sävellaji ja Transponointi · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Ais-molli, B-duuri, B-molli, C-molli, Ces-duuri, Cis-molli, D-duuri, D-molli, Des-duuri, E-duuri, E-molli, Es-molli, F-duuri, F-molli, G-duuri, G-molli, Gis-molli, H-duuri, H-molli.
