Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Supernova

Indeksi Supernova

Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.

70 suhteet: Aurinko, Aurinkotuuli, Balmerin sarja, Betelgeuze, Chandrasekharin raja, Chile, Eeta Carinae, Fuusio, Fuusioreaktio, Galaksi, Gammapurkaus, Gammasäteily, Gravitaatioaalto, Happi, Härkä (tähdistö), Helium, Hiili, Hypernova, Johannes Kepler, Kaksoistähti, Kalifornian yliopisto (Berkeley), Kanariansaaret, Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni, Ketjureaktio, Kiina, Kulta, Linnunrata, Luminositeetti, Magnetar, Magnitudi (tähtitiede), Massa, Musta aukko, Neutriino, Neutronitähti, Ordovikikausi, Orion (tähdistö), Otsonikerros, Painovoima, Parsek, Paulin kieltosääntö, Pii (alkuaine), Plasma, Pulsari, Punainen jättiläinen, Radioaallot, Rapusumu, Rauta, Ravintoketju, Rho Cassiopeiae, Sähkömagneettinen spektri, ..., Säteily­paine, Sirius, Spektriviiva, Spektroskopia, Supernova (täsmennyssivu), Supernovajäänne, Suuri Magellanin pilvi, Tähti, Tina, Tyko Brahe, Ultraviolettisäteily, Uraani, Valkoinen kääpiö, Valo, Valokäyrä, Valonnopeus, Valovuosi, Vety, Vuosi, Wolfin–Rayetin tähti. Laajenna indeksi (20 lisää) »

Aurinko

Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.

Uusi!!: Supernova ja Aurinko · Katso lisää »

Aurinkotuuli

Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.

Uusi!!: Supernova ja Aurinkotuuli · Katso lisää »

Balmerin sarja

Balmerin sarja tai Balmerin viivat on yksi kuudesta nimetystä sarjasta, jotka kuvaavat vetyatomin emissiospektrin spektriviivoja.

Uusi!!: Supernova ja Balmerin sarja · Katso lisää »

Betelgeuze

Betelgeuze eli Betelgeuse (α Orionis) on punainen ylijättiläistähti, joka sijaitsee Maasta katsoen Orionin, tiimalasin muotoisen tähtikuvion vasemmassa yläkulmassa.

Uusi!!: Supernova ja Betelgeuze · Katso lisää »

Chandrasekharin raja

Chandrasekharin raja. Sininen on epärelativistinen ja vihreä käyrä relativistinen malli. Chandrasekharin raja (tai Chandrasekharin massa) on valkoisen kääpiön suurin mahdollinen massa.

Uusi!!: Supernova ja Chandrasekharin raja · Katso lisää »

Chile

Chilen tasavalta eli Chile on valtio Etelä-Amerikassa.

Uusi!!: Supernova ja Chile · Katso lisää »

Eeta Carinae

Eeta Carinae (η Car tai η Carinae) on hyvin kirkas tähtijärjestelmä Kölin tähdistössä.

Uusi!!: Supernova ja Eeta Carinae · Katso lisää »

Fuusio

Fuusio tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Supernova ja Fuusio · Katso lisää »

Fuusioreaktio

Fuusioreaktio on ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä atomiydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi.

Uusi!!: Supernova ja Fuusioreaktio · Katso lisää »

Galaksi

Bereniken hiusten tähdistön alueella. Galaksi on tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.

Uusi!!: Supernova ja Galaksi · Katso lisää »

Gammapurkaus

Hubble-avaruusteleskoopin ottama kuva gammapurkauksesta Gammapurkaus on avaruudessa tapahtuva valtava gammasäteiden purkaus, joka voi kestää sekunnin murto-osasta pariinkymmeneen minuuttiin.

Uusi!!: Supernova ja Gammapurkaus · Katso lisää »

Gammasäteily

Gammasäteily on ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä, joka on peräisin atomiydinten viritystilojen purkautumisesta radioaktiivisessa hajoamisessa, fissiosta tai elektroni-positroniparien annihilaatiosta.

Uusi!!: Supernova ja Gammasäteily · Katso lisää »

Gravitaatioaalto

Gravitaatioaalto voi tarkoittaa.

Uusi!!: Supernova ja Gravitaatioaalto · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Supernova ja Happi · Katso lisää »

Härkä (tähdistö)

Härkä (latinaksi Taurus, genetiivi Tauri, lyhenne Tau) on yksi eläinradan tähdistöistä.

Uusi!!: Supernova ja Härkä (tähdistö) · Katso lisää »

Helium

Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.

Uusi!!: Supernova ja Helium · Katso lisää »

Hiili

Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.

Uusi!!: Supernova ja Hiili · Katso lisää »

Hypernova

Eeta Carinae, yksi lähimmistä mahdollisista tulevista hypernovista. Wolfin–Rayetin tähti R136a1 päättää päivänsä todennäköisesti hypernovalla. Hypernova on supernovaakin suurempi räjähdys, joka voi syntyä, kun erittäin suuri tähti romahtaa elinkaarensa lopussa.

Uusi!!: Supernova ja Hypernova · Katso lisää »

Johannes Kepler

Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 Weil der Stadt – 15. marraskuuta 1630 Regensburg) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.

Uusi!!: Supernova ja Johannes Kepler · Katso lisää »

Kaksoistähti

Siriuksen kaksoistähtijärjestelmästä. Kuvassa Sirius B näkyy alempana vasemmalla. Kaksoistähti on tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri ellipsiradalla.

Uusi!!: Supernova ja Kaksoistähti · Katso lisää »

Kalifornian yliopisto (Berkeley)

Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen rakennus Kalifornian yliopisto, Berkeley (University of California, Berkeley; myös Berkeley ja UC Berkeley) on julkisen Kalifornian yliopisto -järjestelmän vanhin kampusyliopisto.

Uusi!!: Supernova ja Kalifornian yliopisto (Berkeley) · Katso lisää »

Kanariansaaret

Kanariansaaret on Espanjalle kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Atlantin valtamerellä lähellä Afrikan rannikkoa.

Uusi!!: Supernova ja Kanariansaaret · Katso lisää »

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni

Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin logo. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (lyh. IAU,, lyh. UAI) on vuonna 1919 perustettu tähtitieteen ammattilaisista koostuva järjestö, joka päättää muun muassa tähtitieteeseen liittyvistä standardeista ja nimistöasioista kansainvälisellä tasolla.

Uusi!!: Supernova ja Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni · Katso lisää »

Ketjureaktio

Ketjureaktio tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Supernova ja Ketjureaktio · Katso lisää »

Kiina

Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.

Uusi!!: Supernova ja Kiina · Katso lisää »

Kulta

Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.

Uusi!!: Supernova ja Kulta · Katso lisää »

Linnunrata

Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.

Uusi!!: Supernova ja Linnunrata · Katso lisää »

Luminositeetti

Luminositeetti eli säteilyteho tarkoittaa tähtitieteessä tähden säteilemää energiamäärää aikayksikköä kohti.

Uusi!!: Supernova ja Luminositeetti · Katso lisää »

Magnetar

Magnetar on neutronitähti, jolla on huomattavasti tavallista voimakkaampi magneettikenttä.

Uusi!!: Supernova ja Magnetar · Katso lisää »

Magnitudi (tähtitiede)

Magnitudi eli suuruusluokka on tähtitieteessä käytetty laaduton suure, jolla ilmaistaan tähden tai muun taivaankappaleen kirkkaus.

Uusi!!: Supernova ja Magnitudi (tähtitiede) · Katso lisää »

Massa

Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.

Uusi!!: Supernova ja Massa · Katso lisää »

Musta aukko

alt.

Uusi!!: Supernova ja Musta aukko · Katso lisää »

Neutriino

Ensimmäinen neutriinohavainto kuplakammiossa 13. marraskuuta 1970. Neutriino on alkeishiukkanen, joka kuuluu fermioneihin, koska sen spin on ½.

Uusi!!: Supernova ja Neutriino · Katso lisää »

Neutronitähti

Neutronitähden valkealla merkitty kuori on kiinteää ainetta ja sinisellä merkitty ydin koostunee raskaasta supranesteestä. Neutronitähti on painovoiman vaikutuksesta kokoon luhistunut tähti, joka koostuu pääasiassa neutroneista.

Uusi!!: Supernova ja Neutronitähti · Katso lisää »

Ordovikikausi

Ordovikikausi eli ordoviikkikausi oli geologinen ajanjakso ja toinen paleotsooisen maailmankauden kuudesta kaudesta.

Uusi!!: Supernova ja Ordovikikausi · Katso lisää »

Orion (tähdistö)

Orion on tähdistö, joka sijaitsee taivaanekvaattorin molemmin puolin Härän, Ison koiran ja Kaksosten välissä.

Uusi!!: Supernova ja Orion (tähdistö) · Katso lisää »

Otsonikerros

Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.

Uusi!!: Supernova ja Otsonikerros · Katso lisää »

Painovoima

Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.

Uusi!!: Supernova ja Painovoima · Katso lisää »

Parsek

Parsekin etäisyydellä olevan tähden liike taustan tähtiin nähden Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty pituuden mittayksikkö.

Uusi!!: Supernova ja Parsek · Katso lisää »

Paulin kieltosääntö

Paulin kieltosääntö on keskeinen kvanttimekaniikan perusperiaate.

Uusi!!: Supernova ja Paulin kieltosääntö · Katso lisää »

Pii (alkuaine)

Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.

Uusi!!: Supernova ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »

Plasma

Plasmapallo Plasma on aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet.

Uusi!!: Supernova ja Plasma · Katso lisää »

Pulsari

Rapusumun pulsari. Pulsari on eräs niin sanottu tähdenjäänne, neutronitähti, joka on syntynyt Aurinkoa huomattavasti massiivisemman tähden supernovaräjähdyksessä.

Uusi!!: Supernova ja Pulsari · Katso lisää »

Punainen jättiläinen

Punainen jättiläinen Aldebaran verrattuna Aurinkoon. Punainen jättiläinen on pääsarjan tähti, joka on tiivistynyt keskiosastaan ja laajentunut ulko-osastaan sen jälkeen, kun tähden ytimestä on loppunut vety.

Uusi!!: Supernova ja Punainen jättiläinen · Katso lisää »

Radioaallot

Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.

Uusi!!: Supernova ja Radioaallot · Katso lisää »

Rapusumu

Rapusumu eli Äyriäissumu on supernovajäänne Härän tähdistössä.

Uusi!!: Supernova ja Rapusumu · Katso lisää »

Rauta

Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.

Uusi!!: Supernova ja Rauta · Katso lisää »

Ravintoketju

Yksinkertaistetut esimerkit kahdesta erilaisesta ravintoketjusta. Ravintoketju kuvaa aineen ja energian kulkua trofiatasolta toiselle eliöyhteisössä.

Uusi!!: Supernova ja Ravintoketju · Katso lisää »

Rho Cassiopeiae

Rho Cassiopeiaen sijainti Rho Cassiopeiae (ρ Cas / ρ Cassiopeiae) on tunnetuin esimerkki hyvin harvinaisesta tähtityypistä, keltaisesta hyperjättiläisestä.

Uusi!!: Supernova ja Rho Cassiopeiae · Katso lisää »

Sähkömagneettinen spektri

infrapuna- ja lämpösäteily, 1 m – 1 km radioaallot. Sähkömagneettisen spektrin kuvausSelvennä Sähkömagneettinen spektri kattaa kaikki sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusalueet.

Uusi!!: Supernova ja Sähkömagneettinen spektri · Katso lisää »

Säteily­paine

Säteily­paine on sähkömagneettisen säteilyn aiheuttama tavallisesti hyvin pieni paine, joka kohdistuu kaikkiin pintoihin, joihin osuu sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Supernova ja Säteily­paine · Katso lisää »

Sirius

Sirius (α Canis Majoris, α CMa) Ison koiran tähdistössä on Maasta katsoen tähtitaivaan kirkkain tähti.

Uusi!!: Supernova ja Sirius · Katso lisää »

Spektriviiva

Vedyn emissioviivaspektri. Spektriviiva on prismalla tai hilalla synnytetyssä valonlähteen spektrissä oleva tumma tai kirkas viiva.

Uusi!!: Supernova ja Spektriviiva · Katso lisää »

Spektroskopia

Auringon näkyvän valon spektri, jossa erottuvat Fraunhoferin viivat tummina pystyraitoina. Spektroskopia on menetelmä, jolla analysoidaan tutkittavasta kohteesta vastaanotettua säteilyä, esimerkiksi valoa.

Uusi!!: Supernova ja Spektroskopia · Katso lisää »

Supernova (täsmennyssivu)

Supernova tarkoittaa muun muassa seuraavia asioita.

Uusi!!: Supernova ja Supernova (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Supernovajäänne

Messier 1-kuuluisa supernovajäänne. Keplerin supernovan jäänne, SN 1604. 1987A supernovajäänne. Supernovajäänne (SNR) on sumu, joka syntyy tähden räjähtäessä supernovana.

Uusi!!: Supernova ja Supernovajäänne · Katso lisää »

Suuri Magellanin pilvi

Suuri Magellanin pilvi Suuri Magellanin pilvi (Suuri Magalhãesin pilvi, LMC) on Linnunradan suurin seuralaisgalaksi.

Uusi!!: Supernova ja Suuri Magellanin pilvi · Katso lisää »

Tähti

Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.

Uusi!!: Supernova ja Tähti · Katso lisää »

Tina

Tina on hiiliryhmään kuuluva metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.

Uusi!!: Supernova ja Tina · Katso lisää »

Tyko Brahe

Tyko Brahe (oikealta nimeltään Tyge Ottesen Brahe; 14. joulukuuta 1546 Knutstorpin linna – 24. lokakuuta 1601 Praha) oli tanskalainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: Supernova ja Tyko Brahe · Katso lisää »

Ultraviolettisäteily

Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Supernova ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »

Uraani

Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.

Uusi!!: Supernova ja Uraani · Katso lisää »

Valkoinen kääpiö

Sirius A näkyy kuvassa kirkkaana. Valkoinen tähti Sirius B näkyy himmeänä osoitettuna nuolella. Valkoinen kääpiö on tiivis tähti, jonka koko on Maan suuruusluokkaa ja massa tähden suuruusluokkaa.

Uusi!!: Supernova ja Valkoinen kääpiö · Katso lisää »

Valo

Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Supernova ja Valo · Katso lisää »

Valokäyrä

Kaksoistähden valokäyrästä voidaan päätellä kaksoistähtijärjestelmän ominaisuuksia. Valokäyrä on tähtitieteessä fotometristen mittausten avulla saatu käyrä kohteen kirkkauden muutoksista ajan kuluessa.

Uusi!!: Supernova ja Valokäyrä · Katso lisää »

Valonnopeus

Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).

Uusi!!: Supernova ja Valonnopeus · Katso lisää »

Valovuosi

Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).

Uusi!!: Supernova ja Valovuosi · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Supernova ja Vety · Katso lisää »

Vuosi

Vuosi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan kiertoaikaan Auringon ympäri.

Uusi!!: Supernova ja Vuosi · Katso lisää »

Wolfin–Rayetin tähti

Hubble-avaruusteleskoopin kuva Wolfin–Rayetin tähdestä. NGC 300 X-1 on röntgenlähde, jossa Wolf Rayetin tähden parina on musta aukko kaasukiekkoineen ja kiekosta lähtevine suihkuineen. Wolfin–Rayetin tähti (lyhennys WR-tähti, monesti myös W-tähti, heliumtähti) on hyvin kuuma tähti, jossa ionisoidut heliumin, typen ja hiilen emissioviivat ovat voimakkaita.

Uusi!!: Supernova ja Wolfin–Rayetin tähti · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Tyypin Ia supernova, Valesupernova.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »