Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
107 suhteet: Aateli, Aleksanteri I, Alexander Reinhold Frey, Anders Johan Hornborg, Arkkipiispa, Ateneumin taidemuseo, Aukusti Mäkipeska, Borgå gymnasium, Carl Johan Slotte, Constantin Linder, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1907, Edvard Bergenheim, Erioikeus, Felix Heikel, Fennomania, Frans von Frenckell, Georg Wallgren, Gustaf Johansson, Hallitsijanvakuutus, Helsingin kaupungintalo, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Henrik Wilhelm Johan Zilliacus, Hietalahdentori, Hugo Lilius, Jakob Tengström, Joachim Kurtén, Johan August von Born, Johan Mauritz Nordenstam, Joukko-osasto, Kaarle Ojanen (valtiopäivämies), Kaarle Wärri, Kristian Trapp, Kruununhaka, Kustaa III, Lars Teodor von Hellens, Leonard von Pfaler, Lorenz Lindelöf, Maamarsalkka, Markovin senaatti, Nylands Nation, Ossian Wuorenheimo, P. E. Svinhufvud, Pankkivaliokunta, Papisto, Pehr Klockars, Pekka Ahmavaara, Perustuslaillinen monarkia, Plenum plenorum, Porvaristo, ..., Porvoon raatihuone, Porvoon valtiopäivät, Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809, Puhemies, Raha-asiainvaliokunta, Rikhardinkadun kirjasto, Ritarihuone, Robert Isidor Örn, Robert Wilhelm de Geer, Samuel Werner von Troil, Säätytalo, Säätyvaltiopäivät, Säätyvaltiopäivät 1863, Säätyvaltiopäivät 1867, Säätyvaltiopäivät 1872, Säätyvaltiopäivät 1877, Säätyvaltiopäivät 1882, Säätyvaltiopäivät 1885, Säätyvaltiopäivät 1888, Säätyvaltiopäivät 1891, Säätyvaltiopäivät 1894, Säätyvaltiopäivät 1897, Säätyvaltiopäivät 1899, Säätyvaltiopäivät 1900, Säätyvaltiopäivät 1904, Säätyvaltiopäivät 1905, Siviili- ja talousvaliokunta, Sotilasmiljoonat, Suomen aateli, Suomen äänioikeuden historia, Suomen kaarti, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen sota, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen valtiopäivät, Suostunta, Svekomania, Talollinen, Talousvaliokunta, Tammikuun valiokunta, Torsten Thure Renvall, Valtiopäivämies, Valtiovarainvaliokunta, Vanha ylioppilastalo, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän valtakunnanneuvosto, Victor von Haartman, Viktor Magnus von Born, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1865 kunnallisasetus, Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys, Yhdistys- ja vakuuskirja, Yhteensovitus, Yleinen valitusvaliokunta. Laajenna indeksi (57 lisää) »
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Aateli · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Alexander Reinhold Frey
Alexander Reinhold Frey (24. toukokuuta 1825 Viipuri – 14. kesäkuuta 1877 Viipuri) oli suomalainen laki- ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Alexander Reinhold Frey · Katso lisää »
Anders Johan Hornborg
Piispa Anders Johan Hornborg Anders Johan Hornborg (21. joulukuuta 1821 Alastaro – 8. joulukuuta 1883 Porvoo) oli suomalainen Porvoon piispa ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Anders Johan Hornborg · Katso lisää »
Arkkipiispa
Arkkipiispa (kreik. arche ’ensimmäinen’ ja episkopos ’kaitsija’) on kristillisen kirkon piispa sellaisessa hiippakunnassa, joka on erityisen tärkeä esimerkiksi kokonsa tai historiansa puolesta.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Arkkipiispa · Katso lisää »
Ateneumin taidemuseo
Ateneumin taidemuseo on Helsingissä sijaitseva kuvataiteille omistettu museo ja osa Kansallisgalleriaa.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Ateneumin taidemuseo · Katso lisää »
Aukusti Mäkipeska
Aukusti Mäkipeska (alk. August Heikinpoika; 3. syyskuuta 1812 Ruovesi – 7. helmikuuta 1887 Tampere) oli suomalainen talonpoika, valtiopäivämies ja säätynsä valtiopäiväryhmän puhemies.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Aukusti Mäkipeska · Katso lisää »
Borgå gymnasium
Borgå gymnasium (historiallisissa yhteyksissä myös Porvoon lukio tai Porvoon kymnaasi) on ruotsinkielinen lukio Porvoossa.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Borgå gymnasium · Katso lisää »
Carl Johan Slotte
Carl Johan Slotte (20. tammikuuta 1827 Alaveteli – 5. marraskuuta 1903 Alaveteli) oli suomalainen talonpoikaissäädyn puhemies viisillä Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivillä eli useammin kuin kukaan muu henkilö.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Carl Johan Slotte · Katso lisää »
Constantin Linder
Constantin Linder (19. syyskuuta 1836 Pohja – 19. syyskuuta 1908 Nurmijärvi) oli suomalainen aatelismies ja tilanomistaja, joka toimi ensimmäisen sortokauden aikana vuosina 1900–1905 senaatin talousosaston varapuheenjohtajana ja 1905 lyhytaikaisesti Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Constantin Linder · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1907
Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Eduskuntavaalit 1907 · Katso lisää »
Edvard Bergenheim
Edvard Bergenheim (alkujaan Bergenhem, 18. syyskuuta 1798 Vaasa – 19. helmikuuta 1884 Turku) toimi Turun arkkipiispana 1850–1884.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Edvard Bergenheim · Katso lisää »
Erioikeus
356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Erioikeus · Katso lisää »
Felix Heikel
Felix Heikel 1890-luvulla. Karl Felix Heikel (3. kesäkuuta 1844 Turku – 2. toukokuuta 1921 Helsinki) oli suomalainen pankinjohtaja, toimittaja ja merkittävä valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Felix Heikel · Katso lisää »
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Fennomania · Katso lisää »
Frans von Frenckell
Frans Wilhelm von Frenckell (vuoteen 1868 Frenckell; 19. maaliskuuta 1821 Turku – 24. toukokuuta 1878 Montreux, Sveitsi) oli suomalainen kauppaneuvos, kustantaja ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Frans von Frenckell · Katso lisää »
Georg Wallgren
Georg Wallgren (29. tammikuuta 1814 Lapinjärvi – 8. joulukuuta 1889 Porvoo) oli suomalainen lääkäri ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Georg Wallgren · Katso lisää »
Gustaf Johansson
Gustaf Johansson (10. tammikuuta 1844 Ylivieska – 24. heinäkuuta 1930 Turku) toimi Turun arkkipiispana vuosina 1899–1930.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Gustaf Johansson · Katso lisää »
Hallitsijanvakuutus
Hallitsijanvakuutus on monarkioissa uuden hallitsijan antama juhlallinen vakuutus, jolla hän sitoutuu joihinkin edeltäjiensä hyväksymiin periaatteisiin sitoutuen pitämään ne voimassa.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Hallitsijanvakuutus · Katso lisää »
Helsingin kaupungintalo
Kaupungintalon sisätilat uudistettiin perusteellisesti 1960-luvun lopun korjauksessa. Sisääntuloaulan portaikko. Helsingin kaupungintalo on Helsingin kaupungin keskeisin hallinto- ja edustusrakennus, joka sijaitsee Kruununhaan kaupunginosassa Kauppatorin varrella, osoitteessa Pohjoisesplanadi 11–13. Rakennuksessa sijaitsevat muun muassa Helsingin pormestarin ja apulaispormestarien toimistot sekä Helsingin kaupunginvaltuuston ja Helsingin kaupunginhallituksen kokoustilat. Se on osa Leijonan korttelia eli niin kutsuttua Kaupungintalokorttelia, jonka kaikki rakennukset ovat kaupunginhallinnon käytössä. Vuonna 1833 valmistunut, arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema rakennus on osa Helsingin historiallista empirekeskustaa. Rakennuksen alkuperäinen käyttäjä oli Hotelli Seurahuone, ja kaupungintalona se on toiminut vuodesta 1913. 1960-luvulla rakennuksen sisätilat uudistettiin radikaalisti arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Helsingin kaupungintalo · Katso lisää »
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu (lempinimi Viikin norssi) on Helsingin Viikissä, Latokartanossa sijaitseva, peruskoulun alaluokat 1–6 ja yläluokat 7–9 sekä lukion käsittävä koulu.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu · Katso lisää »
Henrik Wilhelm Johan Zilliacus
Henrik Wilhelm Johan Zilliacus (24. kesäkuuta 1823 Pyhäjärvi Vpl – 2. elokuuta 1887 Ruokolahti) oli suomalainen juristi, virkamies, senaattori ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Henrik Wilhelm Johan Zilliacus · Katso lisää »
Hietalahdentori
Hietalahdentori Teknillinen korkeakoulu) entinen päärakennus. Hietalahdentori on tori Helsingin Hietalahdessa.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Hietalahdentori · Katso lisää »
Hugo Lilius
Frans Hugo Lilius (10. huhtikuuta 1860 Tyrvää – 29. joulukuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen lakimies, joka toimi senaattorina vuosina 1905–1908 ja Turun hovioikeuden presidenttinä sekä Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Hugo Lilius · Katso lisää »
Jakob Tengström
Jakob Tengström (4. joulukuuta 1755 Kokkola – 26. joulukuuta 1832 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkipiispa.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Jakob Tengström · Katso lisää »
Joachim Kurtén
A. J. Kurtén, Albert Edelfeltin maalaus Anders Joachim Kurtén (15. tammikuuta 1836 Kruunupyy – 28. kesäkuuta 1899 Davos, Sveitsi) oli suomalainen kauppaneuvos ja porvarissäädyn valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Joachim Kurtén · Katso lisää »
Johan August von Born
Johan August von Born (29. elokuuta 1815 Porvoo – 29. lokakuuta 1878 Helsinki) oli suomalainen virkamies ja vapaaherra.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Johan August von Born · Katso lisää »
Johan Mauritz Nordenstam
Johan Mauritz Nordenstam (21. syyskuuta 1802 Tukholma – 8. kesäkuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja Venäjän armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana vuosina 1858–1882, pidempään kuin kukaan toinen.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Johan Mauritz Nordenstam · Katso lisää »
Joukko-osasto
Joukko-osasto on Suomen puolustusvoimissa sotilasosasto, joka on suoraan Pääesikunnan, puolustushaaran tai sotilasläänin alainen.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Joukko-osasto · Katso lisää »
Kaarle Ojanen (valtiopäivämies)
Karl Gustaf (Kaarle Kustaa) Ojanen (alk. Carl Gustav Tuorre; 3. tammikuuta 1851 Punkalaidun – 7. marraskuuta 1927 Nummi) oli suomalainen maakauppias, maanviljelijä, moninkertainen valtiopäivämies ja kansanedustaja.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Kaarle Ojanen (valtiopäivämies) · Katso lisää »
Kaarle Wärri
Kaarle Wärri, joskus myös Kaarlo Wärri tai Kaarlo Värri (vuoteen 1864 Ala-Jaakkola; 23. helmikuuta 1839 Huittinen – 12. tammikuuta 1923 Pöytyä), oli suomalainen maanviljelijä ja moninkertainen valtiopäivämies, joka toimi talonpoikaissäädyn valtiopäiväryhmän puhemiehenä.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Kaarle Wärri · Katso lisää »
Kristian Trapp
miniatyyrimuotokuva. Christian (Kristian) Trapp (27. elokuuta 1769 Turku – 18. toukokuuta 1841 Turku) oli suomalainen kauppias, joka oli vuoden 1809 Porvoon valtiopäivillä porvarissäädyn puhemiehenä.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Kristian Trapp · Katso lisää »
Kruununhaka
Kruununhaka (lempinimeltään usein ”Krunika”, ”Krunikka” tai ”Kruna”) on kaupunginosa Helsingin keskustassa ja samalla Vironniemen peruspiirin osa-alue.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Kruununhaka · Katso lisää »
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Kustaa III · Katso lisää »
Lars Teodor von Hellens
Lars Theodor von Hellens, Torsten Wasastjernan maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1900. Lars Teodor (Theodor) von Hellens (11. lokakuuta 1826 Turku – 13. joulukuuta 1896 Turku) oli suomalainen juristi.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Lars Teodor von Hellens · Katso lisää »
Leonard von Pfaler
Leonard von Pfaler (20. joulukuuta 1856 Turku – 28. helmikuuta 1931) oli suomalainen juristi, pankinjohtaja ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Leonard von Pfaler · Katso lisää »
Lorenz Lindelöf
Lorenz Lindelöf. Lorenz Leonard Lindelöf (13. marraskuuta 1827 Karvia – 3. maaliskuuta 1908 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko, yliopiston rehtori, kouluhallituksen ylijohtaja ja kolmea säätyä edustanut valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Lorenz Lindelöf · Katso lisää »
Maamarsalkka
Maamarsalkka Johan August von Born maamarsalkansauvan kanssa. Albert Edelfeltin maalaus. Maamarsalkka oli vuodesta 1627 alkaen Ruotsin säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn puheenjohtajasta käytetty nimitys.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Maamarsalkka · Katso lisää »
Markovin senaatti
Markovin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1909–1913.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Markovin senaatti · Katso lisää »
Nylands Nation
Nylands Nation (NN) on Helsingin yliopiston vanhin osakunta.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Nylands Nation · Katso lisää »
Ossian Wuorenheimo
Erik Ossian Wuorenheimo (vuoteen 1903 Bergbom, 3. joulukuuta 1845 Viipuri – 13. kesäkuuta 1917 Helsinki) oli suomalainen insinööri, virkamies ja poliitikko, joka toimi senaatin kulkulaitostoimituskunnan päällikkönä vuosina 1896–1905 ja säätyvaltiopäivien maamarsalkkana vuosina 1904–1905.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Ossian Wuorenheimo · Katso lisää »
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »
Pankkivaliokunta
Pankkivaliokunta oli eduskunnan valiokunta, joka tutki Suomen Pankin ja pankkivaltuusmiesten toimintaa: se tarkasti vuosittain pankkivaltuusmiesten sekä omasta toiminnastaan että Suomen Pankin toiminnastaa antaman kertomuksen.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Pankkivaliokunta · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Papisto · Katso lisää »
Pehr Klockars
Pehr Klockars (tai Pietari tai Petter) (16. toukokuuta 1752 Uusikaarlepyy – 23. tammikuuta tai 27. tammikuuta 1814 Uusikaarlepyy) oli Ruotsin talonpoikaissäädyn valtiopäivämies, Suomen lähetyskunnan ja Porvoon valtiopäivien talonpoikaissäädyn puhemies 1809 kokouksessa, jossa päätettiin Suomen autonomisesta suuriruhtinaskunnan perustamisesta liittämiseksi Venäjän keisarikunnan yhteyteen.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Pehr Klockars · Katso lisää »
Pekka Ahmavaara
Pekka Ahmavaara (vuoteen 1906 Aulin, 28. lokakuuta 1862 Ylitornio – 26. joulukuuta 1929 Oulu) oli suomalainen poliitikko, valtiopäivämies ja kunnallisneuvos (1919).
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Pekka Ahmavaara · Katso lisää »
Perustuslaillinen monarkia
Perustuslaillinen monarkia on valtiomuoto, jossa monarkki toimii valtionpäämiehenä perustuslain rajoittamana.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Perustuslaillinen monarkia · Katso lisää »
Plenum plenorum
Plenum plenorum (latinaa, suomeksi (täys)istuntojen (täys)istunto) oli joissakin kaksi- tai useampikamarisissa tai säätyjakoisissa kansanedustuslaitoksissa käytössä ollut täysistunto, johon ottivat osaa kaikkien kamarien tai säätyjen edustajat.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Plenum plenorum · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Porvaristo · Katso lisää »
Porvoon raatihuone
Porvoon raatihuone (ruots. Borgå rådhus)on nykyisin museona toimiva raatihuone Porvoossa.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Porvoon raatihuone · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809
Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809 on Suomessa vaikuttaneen ruotsalaisen taidemaalarin Emanuel Thelningin vuonna 1812 valmistunut suurikokoinen öljymaalaus, joka esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:tä ja Porvoon valtiopäiviä Porvoon tuomiokirkossa maaliskuussa 1809.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809 · Katso lisää »
Puhemies
Puhemies on työtehtävä parlamentissa.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Puhemies · Katso lisää »
Raha-asiainvaliokunta
Raha-asiainvaliokunta perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäiville ensimmäistä kertaa Porvoon maapäiville 1809.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Raha-asiainvaliokunta · Katso lisää »
Rikhardinkadun kirjasto
Rikhardinkadun kirjasto on kirjasto Helsingin Kaartinkaupungissa.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Rikhardinkadun kirjasto · Katso lisää »
Ritarihuone
Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan Riddarhusets Understödsstiftelse -säätiön käytössä.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Ritarihuone · Katso lisää »
Robert Isidor Örn
Robert Isidor Örn vuonna 1938 julkaistussa postimerkissä. Robert Isidor Örn (2. tammikuuta 1824 Kuolemajärvi – 25. kesäkuuta 1885 Helsinki) suomalainen juristi, pormestari ja virka- ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Robert Isidor Örn · Katso lisää »
Robert Wilhelm de Geer
Robert Wilhelm de Geer maamarsalkan sauvan kanssa, B. A. Godenhjelmin maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1865. Robert Wilhelm de Geer till Tervik (vuoteen 1809 De Geer af Tervik; 6. syyskuuta 1750 Pernaja – 4. marraskuuta 1820 Helsinki) oli suomalainen virkamies, eversti ja kreivi, joka toimi Kyminkartanon läänin maaherrana vuosina 1785–1789, Porvoon valtiopäivien maamarsalkkana vuonna 1809 ja Suomen senaatin sotilastoimituskunnan ensimmäisenä päällikkönä vuosina 1809–1820.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Robert Wilhelm de Geer · Katso lisää »
Samuel Werner von Troil
Samuel Werner von Troil (14. helmikuuta 1833 Nousiainen – 27. huhtikuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen senaattori, pankinjohtaja, tilanomistaja ja vapaaherra, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1885–1891 sekä neljästi säätyvaltiopäivien maamarsalkkana.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Samuel Werner von Troil · Katso lisää »
Säätytalo
Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos Säätytalon porrashalli n. 1900. Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätytalo · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1863
Helsingin valtiopäivät 1863–1864 olivat Suomen autonomian ajan toiset säätyvaltiopäivät.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1867
Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät 1867 pidettiin nälkävuonna 1867.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1867 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1872
Säätyvaltiopäivät 1872 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1872 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1877
Säätyvaltiopäivät 1877 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1877 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1882
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät vuonna 1882 pidettiin 19.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1882 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1885
Säätyvaltiopäivät 1885 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1885 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1888
Säätyvaltiopäivät 1888 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1888 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1891
Säätyvaltiopäivät 1891 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1891 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1894
Säätyvaltiopäivät 1894 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1894 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1897
Suomen suuriruhtinaskunnan vuoden 1897 säätyvaltiopäivät kokoontuivat Helsingissä 22.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1897 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1899
Säätyvaltiopäivät 1899 olivat ylimääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1899 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1900
Säätyvaltiopäivät 1900 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1900 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1904
Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1904 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1905
Säätyvaltiopäivät 1905 olivat ylimääräiset ja samalla Suomen suuriruhtinaskunnan viimeiset säätyvaltiopäivät.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1905 · Katso lisää »
Siviili- ja talousvaliokunta
Siviili- ja talousvaliokunta oli Porvoon maapäiville 1809 perustettu ensimmäinen valiokunta, jonka tehtävänä oli käsitellä valtion eli kruununveroja sekä sotalaitosta koskevat esitykset.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Siviili- ja talousvaliokunta · Katso lisää »
Sotilasmiljoonat
Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Sotilasmiljoonat · Katso lisää »
Suomen aateli
Suomen aateli tarkoittaa Suomen Ritarihuoneen jäseniä.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Suomen aateli · Katso lisää »
Suomen äänioikeuden historia
Suomen äänioikeuden historia alkaa jo sääty-yhteiskunnan ajalta.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Suomen äänioikeuden historia · Katso lisää »
Suomen kaarti
Suomen kaarti eli viralliselta nimeltään Henkikaartin 3.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Suomen kaarti · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Suomen sota · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen valtiopäivät
Eduskuntatalon istuntosali otettiin käyttöön vuonna 1931. Valtiopäivät on eduskunnan vuotuinen työjakso.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Suomen valtiopäivät · Katso lisää »
Suostunta
Suostunta eli suostuntavero (ruots. bevillning) tarkoitti pysyvien verojen lisäksi kannettua väliaikaista veroa.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Suostunta · Katso lisää »
Svekomania
Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen aate.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Svekomania · Katso lisää »
Talollinen
Severin Falkman, ''Talollisia Ruokolahdelta'', 1882. Talollinen eli tilallinen eli talokas on historiallinen, sääty-yhteiskuntaan liittyvä termi, joka tarkoittaa maatilansa omistavaa maanviljelijää tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Talollinen · Katso lisää »
Talousvaliokunta
Talousvaliokunta (TaV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Talousvaliokunta · Katso lisää »
Tammikuun valiokunta
Tammikuun valiokunnaksi kutsutaan 20. tammikuuta vuonna 1862 toimintansa aloittanutta valtakunnallista kokousta, joka oli eräänlainen yksikamarinen tynkäeduskunta.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Tammikuun valiokunta · Katso lisää »
Torsten Thure Renvall
Torsten Thure Renvall (23. lokakuuta 1817 Turku – 16. lokakuuta 1898 Turku) toimi Turun arkkipiispana vuosina 1884–1898.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Torsten Thure Renvall · Katso lisää »
Valtiopäivämies
Valtiopäivämies on henkilö jota kutsutaan pohjoismaissa (suomessa ja ruotsissa) säätyjä edustavaksi edusmieheksi eli poliitikoksi, joka on tullut valituksi oman lääninsä edustajaksi säätyvaltiopäiville.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Valtiopäivämies · Katso lisää »
Valtiovarainvaliokunta
Valtiovarainvaliokunta (VaV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Valtiovarainvaliokunta · Katso lisää »
Vanha ylioppilastalo
Vanhan Ylioppilastalon logo Vanha ylioppilastalo eli Vanha on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhempi ylioppilastalo Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Vanha ylioppilastalo · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »
Venäjän valtakunnanneuvosto
Ilja Repinin maalaus ''Valtakunnanneuvoston juhlaistunto sen perustamisen satavuotispäivän merkiksi 7. toukokuuta 1901'' (1903). Valtakunnanneuvosto (Gosudarstvennyi sovet) oli Venäjän keisarikunnassa ensin vuosina 1810–1906 keisarin tukena lainvalmistelussa toiminut neuvoa-antava elin, ja vuosina 1906–1917 parlamentin ylempi kamari.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »
Victor von Haartman
Victor von Haartman, Albert Edelfeltin maalaama muotokuva vuodelta 1889. Victor Georg Gustaf Gabriel von Haartman (4. maaliskuuta 1830 Helsinki – 21. toukokuuta 1895 Bonn, Saksan keisarikunta) oli suomalainen hallintomies, senaattori ja säätyvaltiopäivien valtiopäivämies ja maamarsalkka.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Victor von Haartman · Katso lisää »
Viktor Magnus von Born
Viktor Magnus (V. M.) von Born (8. lokakuuta 1851 Helsinki – 15. syyskuuta 1917 Pernaja) oli suomalainen vapaaherra, tilanomistaja, valtiopäivämies ja RKP:n kansanedustaja.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Viktor Magnus von Born · Katso lisää »
Vuoden 1772 hallitusmuoto
Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Katso lisää »
Vuoden 1865 kunnallisasetus
Vuoden 1865 kunnallisasetus eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallis­hallituksesta maalla (AsK 4/1865) määräsi, että Suomessa maaseudun kirkkopitäjien vastuulla olleet maalliset asiat siirrettiin maalaiskuntien tehtäväksi ja hengelliset asiat luterilaisten seurakuntien vastuulle.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Vuoden 1865 kunnallisasetus · Katso lisää »
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Valtiopäiväjärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle (AsK 11/1869) oli perustuslaillinen säädös, joka oli Suomen säätyvaltiopäivien toiminnan pohjana vuoteen 1906.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Yhdistys- ja vakuuskirja
Yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789 oli perustuslain tasoinen säädös, joka muutti vuoden 1772 hallitusmuotoa ja siten laajensi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n valtaoikeuksia.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Yhdistys- ja vakuuskirja · Katso lisää »
Yhteensovitus
Yhteensovitus oli Suomen vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksessä säädetty sovittelu, joka suoritettiin silloin kun säätyjen päätökset erosivat niin paljon toisistaan, ettei lainmukainen enemmistöpäätös ollut mahdollinen.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Yhteensovitus · Katso lisää »
Yleinen valitusvaliokunta
Yleinen valitusvaliokunta oli Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivien yksi valiokunta, jotka ei ollut Porvoon maapäivillä 1809, vaan Helsingin valtiopäivillä 1863.
Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Yleinen valitusvaliokunta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Suomen säätyvaltiopäivät, Säätyvaltiopäivät 1899 (ylimääräiset).
