Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
207 suhteet: Aapinen, Aateli, Abckiria, Ahvenanmaan maakunta, Ahvenanmaan maakuntapäivät, Ahvenanmaan politiikka, Aitosuomalaisuus, Akateeminen Karjala-Seura, Albanian kieli, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksis Kivi, Alkuperäiskansa, Ammattikorkeakoulu, Arabian kieli, Arjalaiset, August Sohlman, Avioliitto, Avoliitto, Axel Olof Freudenthal, Åbo Akademi, Clas Zilliacus, Daniel Juslenius, E. N. Setälä, Eduskunta, Elias Lönnrot, Englannin kieli, Enontekiö, Ensimmäinen maailmansota, Ensimmäinen sortokausi, Erik Mickwitz, Etnonationalismi, Euroopan komissio, Euroopan unioni, Euroopan unionin tuomioistuin, Fennomania, Finlandssvensk samling, Fjodor Heiden, Germaanit, Hallintolaki, Hallitusohjelma, Helsingin yliopisto, Helsinki, Henrik Gabriel Porthan, Ida Asplund, Inari, Inarinsaame, Internet, Isänmaallinen kansanliike, J. V. Snellman, ..., Johan Ludvig Runeberg, Juha Janhunen, Juha Manninen, Juho Kusti Paasikivi, Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto, Kaksikielisyys, Kalastus, Kalevala, Kalmarin unioni, Kansainliitto, Kansakoulu, Kansallinen Kokoomus, Kansalliskieli, Karjalan kielen seura, Karjalan kieli, Katolinen kirkko, Keskiaika, Kieli, Kieliasetus (1850), Kieliasetus (1902), Kielimanifesti, Kielipolitiikka, Kielireskripti, Kielitiede, Kiinan kieli, Kirkkoslaavi, Koltansaame, Konservatismi, Kotiseutuoikeus, Kotouttaminen, Kunta, Kurdi, Kustaa III, Kuurous, Latina, Lääketiede, Leo Mechelin, Liberalismi, Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista, Lukio Suomessa, Luovutetut alueet, Maahanmuutto, Maanhankintalaki, Maatalous, Marraskuun manifesti, Matti Klinge, Matti Wuori, Mikael Agricola, Monarkia, Mongolit, Moskovan välirauha, Nationalismi, Neurologinen poikkeavuus, Nuorsuomalainen Puolue, Oikeustiede, Opintoviikko, Oppikoulu, Oppivelvollisuus, Oralismi, Pakkoruotsi, Persian kieli, Peruskoulu, Peter Andreas Munch, Pohjoismaat, Pohjoissaame, Porvaristo, Porvoon valtiopäivät, Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809, Positiivinen syrjintä, Professori, Prokuraattori (Suomi), Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio, Raamattu, Raasepori, Radio, Raja-Karjala, Ranskan kieli, Robert Montgomery, Romanikieli, Rotu, Ruotsalainen puolue, Ruotsi, Ruotsin hallitsija, Ruotsin kieli, Saamelaiset, Saamelaiskäräjät, Saamelaiskielet, Saksan keisarikunta, Saksan kieli, Seitsemän veljestä, Slavofilia, Sodankylä, Somalin kieli, Stolbovan rauha, Suomalainen puolue, Suomalainen viittomakieli, Suomalaisuuden liitto, Suomen hallinto, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen Keskusta, Suomen kieli, Suomen kielilaki, Suomen kielitaitolaki, Suomen perustuslaki, Suomen puolustusvoimat, Suomen romanikieli, Suomen romanit, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen säädöskokoelma, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenruotsalaiset kansankäräjät, Suomensuojelija, Suometar (sanomalehti), Svekomania, Talollinen, Tanskan kieli, Tasavalta, Tataarin kieli, Tataarit, The New York Times, Tiedekunta, Toinen kotimainen kieli, Toivo Nygård, Tove Jansson, Tuomioistuin, Turun akatemia, Turun yliopisto, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto, Utsjoki, Uudenmaan prikaati, Valtiopäivät, Vammaisuus, Vanha Suomi, Väinö Tanner, Väitöskirja, Venäjän keisari, Venäjän kieli, Versailles’n rauha, Vietnamin kieli, Viikingit, Viittomakielet, Virallinen kieli, Viron kieli, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yle Fem, Yle Teema, Yle Vega, Yle X3M, Yleiskieli, Yleisradio, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Zachris Topelius. Laajenna indeksi (157 lisää) »
Aapinen
Aapinen on kirja, jonka tarkoituksena on opettaa lukemista ja jossa käydään tavallisesti eri kirjaimet läpi aakkosjärjestyksessä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Aapinen · Katso lisää »
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Aateli · Katso lisää »
Abckiria
Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Abckiria · Katso lisää »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Ahvenanmaan maakuntapäivät
Ahvenanmaan maakuntapäivät on Ahvenanmaan lakiasäätävä elin eli "parlamentti".
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ahvenanmaan maakuntapäivät · Katso lisää »
Ahvenanmaan politiikka
Ahvenanmaan itsehallintotalo, jossa Ahvenanmaan maakuntapäivät ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus toimivat. Suomen tasavallan perustuslain mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaan kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ahvenanmaan politiikka · Katso lisää »
Aitosuomalaisuus
alt.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Aitosuomalaisuus · Katso lisää »
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »
Albanian kieli
Albania on yli viiden miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma indoeurooppalainen kieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Albanian kieli · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksis Kivi
Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall; 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Aleksis Kivi · Katso lisää »
Alkuperäiskansa
Kominaisia ja lapsia kansallispuvuissaan Pohjois-Venäjällä. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan yleiskielessä erityisesti vähemmistöksi jäänyttä kansallisuutta, joka on jonkin alueen alkuperäistä väestöä, esimerkkinä "Intiaanit, saamelaiset ym.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Alkuperäiskansa · Katso lisää »
Ammattikorkeakoulu
Alankomaalaisen Leidenin ammattikorkeakoulun päärakennus. Ammattikorkeakoulu (lyh. AMK) on ammattikoulutuspainotteinen, ts.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ammattikorkeakoulu · Katso lisää »
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Arabian kieli · Katso lisää »
Arjalaiset
Arjalaisten reitti Iranin kautta Intiaan (Kazanasin mukaan). Yksityiskohta saksalaisen Meyersin tietosanakirjan etnografisesta kartasta vuodelta 1890. Muun muassa eurooppalaisten arjalaisten ja indoarjalaisten asuinalueet näkyvissä. Arjalaiset olivat kansa, joka muutti Keski-Aasiasta Persiaan ja Pohjois-Intiaan neljänneltä vuosituhannelta eaa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Arjalaiset · Katso lisää »
August Sohlman
August Sohlmanin hauta Huddingessa. Per August Ferdinand Sohlman (24. toukokuuta 1824 – 5. heinäkuuta 1874) oli ruotsalainen liberaali lehtimies ja poliitikko.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja August Sohlman · Katso lisää »
Avioliitto
Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel hääpäivänään 19. kesäkuuta 2010 vihkimisen jälkeen. Avioliitto on määrämuodoin vahvistettu kahden ihmisen välisen tiiviin yhteiselämän muoto.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Avioliitto · Katso lisää »
Avoliitto
Avoliitto tarkoittaa juridisesti vahvistamatonta kahden ihmisen avioliittoa muistuttavaa yhteiselämää.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Avoliitto · Katso lisää »
Axel Olof Freudenthal
Axel Olof (A. O.) Freudenthal (12. joulukuuta 1836 Siuntio – 2. kesäkuuta 1911 Helsinki) oli suomenruotsalainen kielentutkija ja 1800-luvun svekomaanien johtohahmoja ja sitä kautta merkittävimpiä suomenruotsalaisen kansallistunteen herättäjiä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Axel Olof Freudenthal · Katso lisää »
Åbo Akademi
Åbo Akademi on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Åbo Akademi · Katso lisää »
Clas Zilliacus
Clas Robert Zilliacus (s., Ahvenanmaa) on suomalainen kirjallisuudentutkija ja Åbo Akademin kirjallisuustieteen emeritusprofessori.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Clas Zilliacus · Katso lisää »
Daniel Juslenius
Daniel Juslenius (10. kesäkuuta 1676 Mietoinen, Suomi – 17. heinäkuuta 1752 Brunsbo, Skara, Ruotsi) oli suomalainen kirjailija ja isänmaanystävä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Daniel Juslenius · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Eduskunta · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Englannin kieli · Katso lisää »
Enontekiö
Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Enontekiö · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »
Erik Mickwitz
Erik Mickwitz (s. 24. marraskuuta 1938 Helsinki) on suomalainen juristi, joka toimi kuluttaja-asiamiehenä vuosina 1991–2003.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Erik Mickwitz · Katso lisää »
Etnonationalismi
Etnonationalismi eli etninen nationalismi on nationalismin muoto, missä kansakunnat määritellään yhteisen perinnön perusteella, mikä yleensä tarkoittaa yhteistä kieltä, yhteistä uskontoa ja yhteistä etnistä perimää.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Etnonationalismi · Katso lisää »
Euroopan komissio
Euroopan komissio on Euroopan unionin (EU) toimielin, joka antaa EU:n lainsäädäntöesitykset ja valvoo perussopimusten noudattamista.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Euroopan komissio · Katso lisää »
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Euroopan unioni · Katso lisää »
Euroopan unionin tuomioistuin
Euroopan unionin tuomioistuimen tunnus Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on Euroopan unionin (EU) tuomiovaltaa käyttävä toimielin.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Euroopan unionin tuomioistuin · Katso lisää »
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Fennomania · Katso lisää »
Finlandssvensk samling
Finlandssvensk samling on suomenruotsalaisuuden asemaa ajava vuonna 2001 perustettu rekisteröity yhdistys ja puoluepolitiikasta riippumaton etujärjestö.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Finlandssvensk samling · Katso lisää »
Fjodor Heiden
Fjodor Logginovitš Heiden (vuoteen 1836 van Heyden; 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1821 Viapori, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1900 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Fjodor Heiden · Katso lisää »
Germaanit
Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Germaanit · Katso lisää »
Hallintolaki
Hallintolaki on Suomen lainsäädännön laki, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa sekä myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Hallintolaki · Katso lisää »
Hallitusohjelma
Hallitusohjelma on Suomessa yleensä kahden tai useamman puolueen kesken sovittu menettely- ja tavoiteohjelma, jossa määritellään joko yksityiskohtaisesti tai hyvinkin yleisellä tasolla ne suuntaviivat, joita hallitus aikoo toimikautensa aikana noudattaa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Hallitusohjelma · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Helsinki · Katso lisää »
Henrik Gabriel Porthan
Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Henrik Gabriel Porthan · Katso lisää »
Ida Asplund
Ida Asplund (s. 30. marraskuuta 1979) on suomenruotsalaiseksi itsensä määrittelevä yhteiskunta-aktivisti, joka on herättänyt huomiota kieli- ja etnonationalistisilla mielipiteillään.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ida Asplund · Katso lisää »
Inari
Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Inari · Katso lisää »
Inarinsaame
Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Inarinsaame · Katso lisää »
Internet
Merenalaiset tiedonsiirtokaapelit yhdistävät mantereet verkostoksi. Internet (puhekielessä usein "verkko", "netti") on maailmanlaajuinen toisiinsa kytkettyjen tietoverkkojen järjestelmä, joka käyttää internet-protokollaa (TCP/IP) yhdistämään tietoteknisiä laitetta toisiinsa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Internet · Katso lisää »
Isänmaallinen kansanliike
Isänmaallinen kansanliike (lyhenne IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen ja fasistinen puolue, joka perustettiin 5.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Isänmaallinen kansanliike · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Johan Ludvig Runeberg
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Johan Ludvig Runeberg · Katso lisää »
Juha Janhunen
Juha Janhunen (s. 12. helmikuuta 1952 Pori) on ollut vuodesta 1994 Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Juha Janhunen · Katso lisää »
Juha Manninen
pienoiskuva Juha Arvid Mikael Manninen (vuoteen 1950 Jauhiainen; s. 24.11.1945) on suomalainen aate- ja tieteenhistorioitsija.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Juha Manninen · Katso lisää »
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Jyväskylä · Katso lisää »
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto (lyhenne JY tai JYU) on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Jyväskylän yliopisto · Katso lisää »
Kaksikielisyys
Yksilön kaksikielisyys tarkoittaa kahden kielen hallitsemista sujuvasti täysin tai lähes äidinkielen tavoin.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kaksikielisyys · Katso lisää »
Kalastus
Kalastajia Bangladeshissa. Pieni höyrykäyttöinen valaanpyyntialus Kanadan Sept-Îlesissä noin vuonna 1900. Kalastus on elinkeinoista vanhimpia.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kalastus · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kalevala · Katso lisää »
Kalmarin unioni
Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kalmarin unioni · Katso lisää »
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kansainliitto · Katso lisää »
Kansakoulu
Kansakoululaisia 1920-luvulla Kansakoulu oli Suomessa aluksi viisivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kansakoulu · Katso lisää »
Kansallinen Kokoomus
Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kansallinen Kokoomus · Katso lisää »
Kansalliskieli
Kansalliskieli on valtion tai alueen virallinen kieli, jota esimerkiksi viranomaiset saattavat käyttää.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kansalliskieli · Katso lisää »
Karjalan kielen seura
Karjalan kielen seura ry oli 1995 perustettu suomalainen yhdistys, joka perustettiin Joensuussa edistämään karjalan kielen ja karjalankielisten asemaa sekä Suomessa että Venäjällä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Karjalan kielen seura · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Keskiaika · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kieli · Katso lisää »
Kieliasetus (1850)
Kieliasetus (täsmälliseltä säädösnimekkeeltään Nådig Förordning till Censur-Öfver-styrelsen angående åtskilliga tillägg till författningarne om censuren i landet) oli 8. huhtikuuta 1850 annettu sensuuriasetus, jolla pyrittiin estämään Euroopan hullun vuoden 1848 aatteiden leviäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kieliasetus (1850) · Katso lisää »
Kieliasetus (1902)
Kieliasetus eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus suomen- ja ruotsinkielen käyttämisestä Suomenmaan tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa (AsK 18/1902) oli 19.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kieliasetus (1902) · Katso lisää »
Kielimanifesti
asetuskokoelmassa. Kielimanifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa (AsK 22/1900) oli ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1900 Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin aloitteesta annettu säädös, jonka mukaan suomen ja ruotsin kieli tuli pääosin korvata Suomen keskushallinnossa venäjän kielellä muutaman vuoden määräajalla.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kielimanifesti · Katso lisää »
Kielipolitiikka
Kielipolitiikka on kielen tai kielten ja yhteiskunnan välisten suhteiden järjestämistä tietoisilla toimilla.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kielipolitiikka · Katso lisää »
Kielireskripti
asetuskokoelmassa. Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kielireskripti · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kielitiede · Katso lisää »
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kiinan kieli · Katso lisää »
Kirkkoslaavi
Kirkkoslaavi (vanh. kirkkoslavonia) on muinaisen bulgarian kielen ilmeisesti makedonialaisesta murteesta kehittynyt kieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kirkkoslaavi · Katso lisää »
Koltansaame
Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Koltansaame · Katso lisää »
Konservatismi
Konservatismi (uuslat. conservatismus, latinan sanasta conservare ’säilyttää’) on poliittinen ja yhteiskuntafilosofinen aate, joka tukee kulttuurin ja sivilisaation kontekstissa olemassa olevaa ja koeteltua yhteiskunnallista tilaa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Konservatismi · Katso lisää »
Kotiseutuoikeus
Kotiseutuoikeus on Ahvenanmaan maakunnassa käytössä oleva oikeus, jonka perusteella vain kotiseutuoikeuden omaava henkilö on oikeutettu äänestämään maakuntapäivävaaleissa, omistamaan tai hallinnoimaan kiinteää omaisuutta tai harjoittamaan elinkeinoa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kotiseutuoikeus · Katso lisää »
Kotouttaminen
Kotouttaminen on maahanmuuttajien sopeuttamista elämään ja toimimaan uuden kotimaansa yhteiskunnassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kotouttaminen · Katso lisää »
Kunta
Kunta on paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kunta · Katso lisää »
Kurdi
Kurdi (کوردی, kurdî) on iranilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kurdi · Katso lisää »
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kustaa III · Katso lisää »
Kuurous
Kuurous määritellään kuuloelinten aistivammaksi, joka estää kuulemisen.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Kuurous · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Latina · Katso lisää »
Lääketiede
Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Lääketiede · Katso lisää »
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Leo Mechelin · Katso lisää »
Liberalismi
Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Liberalismi · Katso lisää »
Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista
Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista · Katso lisää »
Lukio Suomessa
Lappajärven lukio. Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä. Lukio on Suomessa yleissivistävä toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suorittamaan oppivelvollisuutta.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Lukio Suomessa · Katso lisää »
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Luovutetut alueet · Katso lisää »
Maahanmuutto
Nettomuuttovirrat vuonna 2008. Positiivinen eli maahanmuutto maastamuuttoa suurempi (sininen), negatiivinen (oranssi), neutraali (vihreä) ja ei tietoja (harmaa). Argentiinaan saapuvia eurooppalaisia maahanmuuttajia 1800-luvulla. Maahanmuutto eli immigraatio tarkoittaa muuttoa johonkin maahan.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Maahanmuutto · Katso lisää »
Maanhankintalaki
Karjalaisen Alpo Rautian perhe työssä ”kylmällä” tilallaan. Maanhankintalaki oli Suomessa vuonna 1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Maanhankintalaki · Katso lisää »
Maatalous
Navetta, jossa on lehmien ruokinta meneillään. Maatalous on elinkeino, jossa tuotetaan ruokaa ja rehua sekä muita tuotteita kasvattamalla tiettyjä kasveja ja karjaa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Maatalous · Katso lisää »
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Marraskuun manifesti · Katso lisää »
Matti Klinge
Matti Klinge (31. elokuuta 1936 Helsinki – 5. maaliskuuta 2023) oli suomalainen historiantutkija ja professori.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Matti Klinge · Katso lisää »
Matti Wuori
Matti Ossian Wuori (15. heinäkuuta 1945, Helsinki, Suomi – 15. lokakuuta 2005 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen asianajaja, joka tunnettiin etenkin ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin liittyvistä tapauksista.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Matti Wuori · Katso lisää »
Mikael Agricola
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Mikael Agricola · Katso lisää »
Monarkia
Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Monarkia · Katso lisää »
Mongolit
Mongolit ovat itäaasialainen kansa, joka puhuu mongolilaisia kieliä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Mongolit · Katso lisää »
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Moskovan välirauha · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Nationalismi · Katso lisää »
Neurologinen poikkeavuus
Neurologiset poikkeavuudet, joista käytetään myös termiä neurologiset kehityshäiriöt eli aivojen kehityshäiriöt, tarkoittavat synnynnäistä tai kehityksellistä oireita aiheuttavaa neurobiologista erilaisuutta, johon saattaa liittyä myös hyödyllisiä ominaisuuksia.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Neurologinen poikkeavuus · Katso lisää »
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Nuorsuomalainen Puolue · Katso lisää »
Oikeustiede
Oikeustiede (juridiikka) on tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Oikeustiede · Katso lisää »
Opintoviikko
Opintoviikko (lyhenne ov) on Suomessa opintojen laajuuden mitta opiskelijan kannalta.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Opintoviikko · Katso lisää »
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Oppikoulu · Katso lisää »
Oppivelvollisuus
Oppivelvollisuudella ymmärretään nykyaikaisissa yhteiskunnissa kaikille kansalaisille asetettua velvollisuutta hankkia itselleen tietty perussivistys.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Oppivelvollisuus · Katso lisää »
Oralismi
Oralismi eli puhemenetelmä on kuurojen opetuksen suuntaus, joka painottaa puhumisen ja huuliltalukemisen tärkeyttä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Oralismi · Katso lisää »
Pakkoruotsi
Pakkoruotsi on ruotsin kielestä Suomen suomenkielisten koulujen pakollisena oppiaineena käytetty hieman negatiivinen arkikielinen nimitys, jota käytetään varsinkin silloin, kun ruotsin kielen pakollista opiskelua toisena kotimaisena kielenä vastustetaan.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Pakkoruotsi · Katso lisää »
Persian kieli
Puhuttua persiaa Persia (paikallinen nimitys farsi فارسی) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Iranissa, Tadžikistanissa, Afganistanissa ja Bahrainissa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Persian kieli · Katso lisää »
Peruskoulu
Japanilaisen peruskoulun luokka Peruskoulu on koulu, joka muodostaa yleissivistävän koulutuksen perustan.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Peruskoulu · Katso lisää »
Peter Andreas Munch
Peter Andreas Munch (15. joulukuuta 1810 Oslo – 25. toukokuuta 1863 Rooma) oli norjalainen historioitsija ja kielitieteilijä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Peter Andreas Munch · Katso lisää »
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Pohjoismaat · Katso lisää »
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Pohjoissaame · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Porvaristo · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809
Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809 on Suomessa vaikuttaneen ruotsalaisen taidemaalarin Emanuel Thelningin vuonna 1812 valmistunut suurikokoinen öljymaalaus, joka esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:tä ja Porvoon valtiopäiviä Porvoon tuomiokirkossa maaliskuussa 1809.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809 · Katso lisää »
Positiivinen syrjintä
Mielenosoitus positiivisen syrjinnän puolesta Washingtonissa 2013 Positiivinen syrjintä, positiivinen diskriminaatio tai positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa jonkin ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia, jotka ovat tarpeellisia ryhmän tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi, vaikka ryhmä tällöin asetetaan etuoikeutettuun asemaan muihin nähden.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Positiivinen syrjintä · Katso lisää »
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Professori · Katso lisää »
Prokuraattori (Suomi)
Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Prokuraattori (Suomi) · Katso lisää »
Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio
Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio (lyh. AAC) tarkoittaa jotakin erityistä viestintämenetelmää, jota henkilö käyttää vamman tai neurologisen poikkeavuuden takia puheen sijaan tai puheen rinnalla.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Raamattu · Katso lisää »
Raasepori
Raasepori on Suomen kaupunki, etelärannikolla Uudenmaan maakunnan länsiosassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Raasepori · Katso lisää »
Radio
Helsingissä. Radio on radioaaltoja soveltava teknologia.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Radio · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ranskan kieli · Katso lisää »
Robert Montgomery
Robert Montgomeryn rintakuva, taiteilija Walter Runeberg, Runebergin kotimuseo. Robert August Montgomery (29. kesäkuuta 1834 Kajaani – 3. elokuuta 1898 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä, professori, senaattori ja poliittinen vaikuttaja, joka toimi Suomen prokuraattorina vuosina 1882–1886 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana vuosina 1896–1898.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Robert Montgomery · Katso lisää »
Romanikieli
Romanikieli on indoarjalainen kieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Romanikieli · Katso lisää »
Rotu
Rotu on biologinen termi, jota käytetään useimmiten kuvaamaan jalostuksen tuloksena syntynyttä eläinryhmää, jolla on tietyt ennalta määritellyt pysyvät ominaisuudet.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Rotu · Katso lisää »
Ruotsalainen puolue
Ruotsalainen puolue oli vuosina 1870–1906 toiminut suomalainen puolue, jonka tarkoitus oli suomalaisuusliikkeen vastustaminen.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ruotsalainen puolue · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin hallitsija
Ruotsin hallitsijalla voidaan tarkoittaa Ruotsin kuningaskunnan valtionpäämiehenä toimivaa kuningasta tai kuningatarta.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ruotsin hallitsija · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Saamelaiset · Katso lisää »
Saamelaiskäräjät
Saamelaiskäräjät voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Saamelaiskäräjät · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Saksan kieli · Katso lisää »
Seitsemän veljestä
Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, jota pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden suurimmista merkkiteoksista.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Seitsemän veljestä · Katso lisää »
Slavofilia
Aleksei Homjakov: Omakuva, 1842. Slavofilia tai slavofiilit oli Venäjän 1800-luvun älymystön aatesuuntaus, joka korosti slaavilaisuuden merkitystä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Slavofilia · Katso lisää »
Sodankylä
Sodankylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Sodankylä · Katso lisää »
Somalin kieli
Somalin kieli on afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan valtakielenä Somaliassa ja Djiboutissa sekä vähemmistökielenä Etiopiassa ja Keniassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Somalin kieli · Katso lisää »
Stolbovan rauha
Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Stolbovan rauha · Katso lisää »
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomalainen puolue · Katso lisää »
Suomalainen viittomakieli
Suomalainen viittomakieli (usein pelkkä viittomakieli) on Suomessa yleisimmin käytetty viittomakieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomalainen viittomakieli · Katso lisää »
Suomalaisuuden liitto
Suomalaisuuden Liitto ry on yhdistys, jonka tavoitteena on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä edistää suomalaista ja suomenkielistä kulttuuria.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomalaisuuden liitto · Katso lisää »
Suomen hallinto
Suomen hallinto perustuu Suomen valtiomuotoon tasavaltaan.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen hallinto · Katso lisää »
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (lyh. SKDL; jäsen kansandemokraatti, lyh kd.) oli vasemmistolainen yhteistyöpuolue, joka osallistui useisiin hallituksiin ja oli kahdesti (1946–1948 ja 1958–1962) eduskunnan suurin puolue, ja kerran eduskuntavaaleissa korkeimman kannatuksen saanut puolue (1958).
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen Keskusta · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen kielilaki
Kielilaki (SDK 423/2003) on säädös, joka määrittelee Suomen perustuslain mukaisia kansalliskieliä äidinkielenään puhuvan kansalaisen kielelliset oikeudet.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen kielilaki · Katso lisää »
Suomen kielitaitolaki
Kielitaitolaki eli laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) on Suomen lainsäädännön laki, joka sisältää määräykset julkisyhteisöjen (kuten valtio ja kunnat) henkilöstön suomen ja ruotsin kielitaidosta.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen kielitaitolaki · Katso lisää »
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen perustuslaki · Katso lisää »
Suomen puolustusvoimat
Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 postimerkin, joka kuvasi Suomen sen hetkisiä puolustusvoimia osana kolmimerkkistä sarjaa. Puolustusvoimat on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen puolustusvoimat · Katso lisää »
Suomen romanikieli
Suomen romanikieli tai kaalen kieli (omakielinen nimi kaalengo tšimb) on indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvan romanikielen murre, jota puhuvat Suomessa sekä jonkin verran myös Ruotsissa asuvat Suomen romanit.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen romanikieli · Katso lisää »
Suomen romanit
Suomen romanit ovat suomalainen etninen, kulttuurinen ja kielellinen vähemmistö, joka on asunut Suomessa yli viisisataa vuotta.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen romanit · Katso lisää »
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue · Katso lisää »
Suomen säädöskokoelma
Suomen säädöskokoelman kansi vuodelta 2011. Suomen säädöskokoelma on virallinen, nykyisin sähköisesti internetissä ilmestyvä julkaisusarja, jossa julkaistaan tärkeimmät säädökset.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen säädöskokoelma · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomenruotsalaiset kansankäräjät
Suomenruotsalaiset kansankäräjät (lyhennettynä Folktinget) on järjestö, jonka tehtävänä on edustaa suomenruotsalaista kansanryhmää ja valvoa sen etua.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomenruotsalaiset kansankäräjät · Katso lisää »
Suomensuojelija
Suomensuojelija.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suomensuojelija · Katso lisää »
Suometar (sanomalehti)
Suometar oli nuorten suomenmielisten opiskelijoiden perustama Helsingissä vuosina 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Suometar (sanomalehti) · Katso lisää »
Svekomania
Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen aate.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Svekomania · Katso lisää »
Talollinen
Severin Falkman, ''Talollisia Ruokolahdelta'', 1882. Talollinen eli tilallinen eli talokas on historiallinen, sääty-yhteiskuntaan liittyvä termi, joka tarkoittaa maatilansa omistavaa maanviljelijää tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Talollinen · Katso lisää »
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Tanskan kieli · Katso lisää »
Tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Tasavalta · Katso lisää »
Tataarin kieli
homonyymeistä. Kaksikielinen kyltti Kazanin metrossa; ylhäällä tataariksi, alla venäjäksi. Tataari (татарча / татар теле, tatarça / tatar tele, تاتار تلی) on etupäässä Venäjällä asuvien Volgan tataarien puhuma turkkilainen kieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Tataarin kieli · Katso lisää »
Tataarit
Tataarit on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Tataarit · Katso lisää »
The New York Times
The New York Times (lyh. NYT) on vuonna 1851 perustettu, New Yorkissa julkaistava, Yhdysvaltojen merkittävimpiin kuuluva sanomalehti.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja The New York Times · Katso lisää »
Tiedekunta
Tiedekunta on useimmissa yliopistoissa hallinnollinen yksikkö, joka kokoaa yhteen lähekkäisten tieteenalojen laitokset.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Tiedekunta · Katso lisää »
Toinen kotimainen kieli
Toinen kotimainen kieli on suomen tai ruotsin kielestä opetuksessa Suomessa käytetty nimitys silloin, kun suomalainen ei puhu kyseistä kieltä äidinkielenään.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Toinen kotimainen kieli · Katso lisää »
Toivo Nygård
Toivo Nygård (s. 17. maaliskuuta 1943 Alajärvi) on suomalainen historiantutkija, joka oli Tampereen yliopiston professorina vuosina 1990–1993 ja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorina vuodesta 1993 eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 2007.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Toivo Nygård · Katso lisää »
Tove Jansson
Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten muumihahmojen luojana.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Tove Jansson · Katso lisää »
Tuomioistuin
Oikeudenkäynti Lontoossa Old Baileyssa. Thomas Rowlandsonin ja Augustus Puginin piirros teoksesta Ackermann's Microcosm of London (1808–1811). Tuomioistuin on oikeuslaitokseen kuuluva organisaatio, joka ratkaisee eri toimijoiden välisiä erimielisyyksiä lainsäädäntöön nojautuen oikeudenkäynnissä tai muulla menettelyllä siten, että ratkaisu on osapuolia oikeudellisesti sitova.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Tuomioistuin · Katso lisää »
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Turun akatemia · Katso lisää »
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Turun yliopisto · Katso lisää »
Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto
Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL, Sos.-Dem. Liitto) oli Suomen Sosialidemokraattisesta Puolueesta (SDP) erkaantuneen oppositioryhmän perustama suomalainen vasemmistolainen puolue, joka toimi vuosina 1959–1973.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto · Katso lisää »
Utsjoki
Utsjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Utsjoki · Katso lisää »
Uudenmaan prikaati
Uudenmaan prikaati kouluttaa Suomen rannikkojääkärit Uudenmaan prikaati (lyh. UUDPR,, lyh. NYLBR) on Suomen merivoimien joukko-osasto ja samalla Suomen puolustusvoimien ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Uudenmaan prikaati · Katso lisää »
Valtiopäivät
Valtiopäivät on kansanedustuslaitoksen tai lakia säätävän kokouksen vanha nimitys useissa maissa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Valtiopäivät · Katso lisää »
Vammaisuus
Eri vammaisuuksien symboleja Vammaisuus (invaliditeetti) tarkoittaa vammaislainsäädännössä vamman tai sairauden aiheuttamaa fyysistä, kognitiivista, psyykkistä, sosiaalista tai aisteihin liittyvää toimintarajoitetta.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Vammaisuus · Katso lisää »
Vanha Suomi
Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Vanha Suomi · Katso lisää »
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Väinö Tanner · Katso lisää »
Väitöskirja
Väitöskirja on opinnäyte, joka laaditaan tohtorintutkinnon suorittamiseksi.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Väitöskirja · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Versailles’n rauha
Versailles’n rauha solmittiin ympärysvaltojen ja Saksan välillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 28.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Versailles’n rauha · Katso lisää »
Vietnamin kieli
Vietnam (tiếng Việt) on Vietnamin virallinen kieli, jota puhuu yli 65 miljoonaa ihmistä (noin 87 prosenttia väestöstä) Vietnamissa ja muutama miljoona muualla.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Vietnamin kieli · Katso lisää »
Viikingit
Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Viikingit · Katso lisää »
Viittomakielet
Saksalainen viittomakielen tulkki. Viittomakielet eli viitotut kielet ovat gesturaalis-visuaalisia kieliä: niissä käytetään käsien ja kehon liikkeitä sekä ilmeitä kielellisen viestin ilmaisemiseen (gesturaalisuus), ja viesti vastaanotetaan näön kautta (visuaalisuus).
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Viittomakielet · Katso lisää »
Virallinen kieli
Virallinen kieli on hallinnon määrittelemä kieli, jota käytetään lainsäädännössä ja virallisissa dokumenteissa sekä opetetaan kouluissa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Virallinen kieli · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Viron kieli · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »
Yle Fem
Yle Fem (aiemmin YLE FST5, YLE FST ja Finlands Svenska Television) on Yleisradion ruotsinkielinen ohjelmakokonaisuus, joka lähettää uutisia, asia- ja lastenohjelmia sekä kulttuuria, urheilua ja viihdettä.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Yle Fem · Katso lisää »
Yle Teema
Yle Teema on elokuville, dokumenteille ja musiikille omistautuva Yleisradion kulttuurikanava ja ohjelmakokonaisuus.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Yle Teema · Katso lisää »
Yle Vega
Yle Vega (aiemmin Yle Radio Vega) on Yleisradion ruotsinkielinen radiokanava, jonka ohjelmisto painottuu asiaohjelmiin ja Suomen ruotsinkieliseen musiikkiin.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Yle Vega · Katso lisää »
Yle X3M
Yle X3M:n logo vuosina 2012–2017. Yle X3M:n logo vuosina 1997–2012. Yle X3M (aikaisemmin Radio Extrem) on Yleisradion ruotsinkielinen nuorisolle ja nuorille aikuisille suunnattu radiokanava.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Yle X3M · Katso lisää »
Yleiskieli
Yleiskieli (kutsutaan myös standardikieli) on kaikille kielen puhujille yhteinen kielimuoto.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Yleiskieli · Katso lisää »
Yleisradio
Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Yleisradio · Katso lisää »
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen, 10. joulukuuta 1830 Vaasa – 13. marraskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J. V. Snellmanin jälkeen.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen · Katso lisää »
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: Suomen kielipolitiikka ja Zachris Topelius · Katso lisää »
