Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
81 suhteet: Aikalaissaagat, Allting, Antiikkisaagat, Apokryfiset kirjat, Ari Viisas, Bósin saaga, Chrétien de Troyes, Codex Regius, Edda, Egill Yksikätisen ja Ásmundr Berserkkiensurmaajan saaga, Egillin, Kalju-Grimrinpojan saaga, Erik Punaisen saaga, Etymologia, Eurooppa, Fagrskinna, Fantasiakirjallisuus, Finn Lectura, Gísli Súrinpojan saaga, Germaanit, Goottilainen historiankirjoitus, Grímr Karvaposken saaga, Gregorius I, Grettir Väkevän saaga, Gunnlaugr Käärmeenkielen saaga, Haakon IV Haakoninpoika, Hagiografiset saagat, Heimskringla, Historia, Hrafnkell Freyringoðin saaga, Hryggjarstykki, Islannin saari, Islanti, Islantilaiset, Islantilaissaagat, Islantilaisten kirja, J. A. Hollo, Jacobus de Voragine, Kaarle Suuri, Kansansatu, Keskiaika, Kuningas Arthur, Kuningassaagat, Latina, Latinalaiset aakkoset, Lohikäärme, Lohilaaksolaisten saaga, Luettelo Norjan hallitsijoista, Maria (Jeesuksen äiti), Muinaisnorja, Muinaissaagat, ..., Norja, Norjan löytäminen, Olav Tryggvason, Olavi Pyhä, Orkneysaaret, Otava (kirjankustantamo), Pariisi, Pohjois-Eurooppa, Poltetun Njállin saaga, Proosa, Riimukirjoitus, Ritariromaani, Ritarisaagat, Ruotsi, Saaga (nimi), Saaga Illugista, Gríðrin kasvattipojasta, Sörlin tarina, Skandinavia, Snorri Sturluson, Tanska, Tappaja-Glumrin saaga, Thomas Becket, Thorsteinn Talonvoiman tarina, Tristan, Troija, Uplannin kuninkaat, Uskonpuhdistus, Veriveljien saaga, Viikingit, Vincent Beauvais’lainen, Yngvarr Kaukomatkaajan saaga. Laajenna indeksi (31 lisää) »
Aikalaissaagat
Aikalaissaagat (isl. samtíðarsögur) ovat keskiaikaisia kansankielellä kirjoitettuja islantilaisia saagoja.
Uusi!!: Saaga ja Aikalaissaagat · Katso lisää »
Allting
Allting on Islannin parlamentti.
Uusi!!: Saaga ja Allting · Katso lisää »
Antiikkisaagat
Antiikkisaagat ovat keskiajan Islannissa kirjoitettuja kansankielisiä saagoja, jotka pohjautuvat yhdelle tai useammalle latinankieliselle historianteokselle.
Uusi!!: Saaga ja Antiikkisaagat · Katso lisää »
Apokryfiset kirjat
Apokryfiset kirjat eli apokryfikirjat tai apokryfit ovat juutalaisia tai alkukristillisiä kirjoituksia, jotka on jätetty kaanonin eli ohjeellisen tekstikokoelman ulkopuolelle.
Uusi!!: Saaga ja Apokryfiset kirjat · Katso lisää »
Ari Viisas
Ari Viisas eli Ari inn fróði Þorgilsson oli keskiajalla elänyt islantilainen kirkonmies, joka tunnetaan saaren ensimmäisenä kansankielellä kirjoittaneena historiankirjoittajana.
Uusi!!: Saaga ja Ari Viisas · Katso lisää »
Bósin saaga
Bósin saaga (isl. Bósa saga ok Herrauðs) on muinaissaagoihin luettu islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta.
Uusi!!: Saaga ja Bósin saaga · Katso lisää »
Chrétien de Troyes
Chrétien de Troyes Chrétien de Troyes (n. 1135–1190 oli ranskalainen kirjailija, jota pidetään yhtenä merkittävimmistä keskiaikaisen ritarirunouden edustajista. Hän on tunnettu etenkin pyöreän pöydän ritareita käsittelevistä romansseistaan.
Uusi!!: Saaga ja Chrétien de Troyes · Katso lisää »
Codex Regius
Kaksi sivua ''Codex Regiuksesta''. Codex Regius (’Kuninkaallinen kirja’ tai ’Kuninkaan kirja’) on islantilainen keskiaikainen käsikirjoitus.
Uusi!!: Saaga ja Codex Regius · Katso lisää »
Edda
Edda on 1200-luvulla koottu skandinaavisten muinaistarujen kokoelma.
Uusi!!: Saaga ja Edda · Katso lisää »
Egill Yksikätisen ja Ásmundr Berserkkiensurmaajan saaga
Egill Yksikätisen ja Ásmundr Berserkkiensurmaajan saaga (isl. Egils saga einhenda ok Ásmundar berserkjabana) on keskiaikainen islantilainen saaga.
Uusi!!: Saaga ja Egill Yksikätisen ja Ásmundr Berserkkiensurmaajan saaga · Katso lisää »
Egillin, Kalju-Grimrinpojan saaga
Egillin, Kalju-Grímrin pojan, saaga on islantilainen saaga, jonka kirjoittajana pidetään Snorri Sturlusonia.
Uusi!!: Saaga ja Egillin, Kalju-Grimrinpojan saaga · Katso lisää »
Erik Punaisen saaga
Eri purjehdusreittejä Grönlantiin, Vinlandiin (Newfoundland), Hellulandiin (Baffininsaari) ja Marklandiin (Labrador). Reittejä käyttivät eri purjehtijat, joista mainittiin Islannin saagoissa ja etupäässä ''Erik Punaisen saagassa'' sekä ''Grönlantilaisten saagassa''. Nimet on mainittu muinaisnorjaksi ja nykyenglanniksi. Sivu Erikin Punaisen saagasta ''Eiríks saga rauða''. Erik Punaisen saaga eli saaga norjalaisten Pohjois-Amerikkaan asuttamisesta kertoo tapahtumista, joiden vuoksi Erik Punainen karkasi Grönlantiin, sekä Leif Erikinpojan Vinlandin löytämisestä, joka tapahtui ihan sattumalta hänen viikinkilaivansa eksyttyä sumussa kulkusuunnasta.
Uusi!!: Saaga ja Erik Punaisen saaga · Katso lisää »
Etymologia
Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.
Uusi!!: Saaga ja Etymologia · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Saaga ja Eurooppa · Katso lisää »
Fagrskinna
Fagrskinna on laaja keskiajan islantilainen kuningassaaga tai tarkemmin sanottuna kuningassaagojen kokoelma, jossa kuvataan Norjan kuninkaiden historiaa Haraldr Kaunotukan (hárfagri) isästä Hálfdan Mustasta (svarti) 800-luvulta Magnús Erlingssonin valtakaudelle ja vuoteen 1177 saakka, jolloin käytiin Rén taistelu ja kuningas Sverrir Sigurðarson astui birkibeinien (isl. birkibeinar) johtoon.
Uusi!!: Saaga ja Fagrskinna · Katso lisää »
Fantasiakirjallisuus
Vuonna 1906 ilmestyneen englantilaisen satukirjan kuvitusta. Fantasiakirjallisuus on kaunokirjallisuuden lajityyppi, johon kuuluu olennaisena osana fantasian elementtejä, ihmeellisiä, yliluonnollisia tai mahdottomia asioita.
Uusi!!: Saaga ja Fantasiakirjallisuus · Katso lisää »
Finn Lectura
Oy Finn Lectura Ab on suomalainen, vuonna 1986 perustettu kirjankustantamo, jonka erikoisalaa ovat oppikirjat ja -materiaalit, erityisesti kielten oppimateriaalit.
Uusi!!: Saaga ja Finn Lectura · Katso lisää »
Gísli Súrinpojan saaga
Gísli Súrinpojan saaga (Gísla saga Súrssonar) kuuluu islantilaisiin saagoihin, ja se kertoo Gísli-nimisen miehen ja tämän suvun vaiheista Islannissa.
Uusi!!: Saaga ja Gísli Súrinpojan saaga · Katso lisää »
Germaanit
Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.
Uusi!!: Saaga ja Germaanit · Katso lisää »
Goottilainen historiankirjoitus
Goottilainen tai gööttiläinen historiankirjoitus oli keski- ja renessanssiajalla vallitseva historiankirjoituksen muoto Euroopassa.
Uusi!!: Saaga ja Goottilainen historiankirjoitus · Katso lisää »
Grímr Karvaposken saaga
Grímr Karvaposken saaga (isl. Gríms saga loðinkinna) on keskiaikainen islantilainen saaga.
Uusi!!: Saaga ja Grímr Karvaposken saaga · Katso lisää »
Gregorius I
Pyhä Gregorius I (Gregorius Suuri) (noin 540 – 12. maaliskuuta 604) oli kirkonopettaja ja toimi paavina 3.
Uusi!!: Saaga ja Gregorius I · Katso lisää »
Grettir Väkevän saaga
Grettir valmiina taisteluun. Kuva on islantilaisesta käsikirjoituksesta 1600-luvulta. Grettir Väkevän saaga (Grettis saga) on islantilainen saaga.
Uusi!!: Saaga ja Grettir Väkevän saaga · Katso lisää »
Gunnlaugr Käärmeenkielen saaga
Gunnlaugr Käärmeenkielen saaga (isl. Gunnlaugs saga ormstungu) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta.
Uusi!!: Saaga ja Gunnlaugr Käärmeenkielen saaga · Katso lisää »
Haakon IV Haakoninpoika
Skule Bårdssonin kanssa. Haakon IV Haakoninpoika tai Haakon Vanha (1204–1263) oli Norjan kuningas 1217–1263.
Uusi!!: Saaga ja Haakon IV Haakoninpoika · Katso lisää »
Hagiografiset saagat
Hagiografiset saagat eli ns.
Uusi!!: Saaga ja Hagiografiset saagat · Katso lisää »
Heimskringla
Pyhästä Olavista kertovasta saagasta. Heimskringla (suom. 'maailmankehrä') on keskiaikainen islantilainen kuningassaagoja sisältävä teos.
Uusi!!: Saaga ja Heimskringla · Katso lisää »
Historia
Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.
Uusi!!: Saaga ja Historia · Katso lisää »
Hrafnkell Freyringoðin saaga
Hrafnkell Freyringoðin saaga (isl. Hrafnkels saga Freysgoða) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta.
Uusi!!: Saaga ja Hrafnkell Freyringoðin saaga · Katso lisää »
Hryggjarstykki
Hryggjarstykki (suom. 'selkärankapala') on keskiaikainen islantilainen saaga.
Uusi!!: Saaga ja Hryggjarstykki · Katso lisää »
Islannin saari
Islannin saari on Euroopan toiseksi suurin saari.
Uusi!!: Saaga ja Islannin saari · Katso lisää »
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Uusi!!: Saaga ja Islanti · Katso lisää »
Islantilaiset
Islantilaiset on pääasiallisesti Islannissa asuva kansa.
Uusi!!: Saaga ja Islantilaiset · Katso lisää »
Islantilaissaagat
Islantilaissaagat ovat keskiaikaista, kansankielistä saagakirjallisuutta, johon luetaan myös kuningassaagat, Edda-runous, muinaissaagat, ritarisaagat, aikalaissaagat ja piispainsaagat.
Uusi!!: Saaga ja Islantilaissaagat · Katso lisää »
Islantilaisten kirja
Islantilaisten kirja (isl. Íslendingabók) on keskiaikainen islantilainen teksti, joka kuvaa saaren asuttamista (v. 870 alk.) ja varhaishistoriaa mukaan lukien poliittista kehitystä ja islantilaisten kristillistymistä (v. 999/1000).
Uusi!!: Saaga ja Islantilaisten kirja · Katso lisää »
J. A. Hollo
Juho August Hollo oli suomalainen kasvatustieteilijä, kääntäjä ja kriitikko.
Uusi!!: Saaga ja J. A. Hollo · Katso lisää »
Jacobus de Voragine
Jacobus de Varagine ''Kultainen legenda'' kädessään vasemmalla. Freskon on maalannut Ottaviano Nelli, Palazzo Trincin kappeli, Foligno, Italia. Autuas Jacobus Varazzelainen tai Jacobus de Voragine (italiaksi Giacomo da Varazze, Jacopo da Varazze; n. 1228/1230 – 13. tai 16. heinäkuuta 1298) oli italialainen kronikoitsija ja Genovan arkkipiispa.
Uusi!!: Saaga ja Jacobus de Voragine · Katso lisää »
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Uusi!!: Saaga ja Kaarle Suuri · Katso lisää »
Kansansatu
''Hannu ja Kerttu'' on tunnettu saksalainen kansansatu. Kansansadut ovat kansanperinteenä eläneitä tai edelleen eläviä satuja, jotka suullisesti kertoen ovat siirtyneet henkilöltä henkilölle, ajasta toiseen ja paikasta paikkaan.
Uusi!!: Saaga ja Kansansatu · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Saaga ja Keskiaika · Katso lisää »
Kuningas Arthur
Viktoriaaninen näkemys kuningas Arthurista. Kuningas Arthur oli kelttiläisen Britannian myyttinen kuningas 500-luvulla, Camelotin perustaja ja pyöreän pöydän ritareista kertovien tarujen keskushenkilö.
Uusi!!: Saaga ja Kuningas Arthur · Katso lisää »
Kuningassaagat
Kuningassaagat (isl. konungasögur) ovat keskiaikaisia islantilaisia saagoja, jotka kertovat 800–1200-lukujen norjalaisista kuninkaista sekä Tanskan, Orkneysaarten ja Färsaarten hallitsijoista.
Uusi!!: Saaga ja Kuningassaagat · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Saaga ja Latina · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Saaga ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Lohikäärme
Kiinalainen lohikäärmeveistos taiwanilaisen temppelin katolla. Lohikäärme on liskomainen taruolento, joka tunnetaan tarustoista kautta maailman.
Uusi!!: Saaga ja Lohikäärme · Katso lisää »
Lohilaaksolaisten saaga
Saagan tapahtumapaikkojen kartta. Lohilaaksolaisten saaga on tunnetuimpia Islanninsaagoista eli Islannin sukusaagoista.
Uusi!!: Saaga ja Lohilaaksolaisten saaga · Katso lisää »
Luettelo Norjan hallitsijoista
Gerhard Munthen tekemä kuva Magnus Erlingssons -saagaan. Tämä on luettelo Norjan hallitsijoista.
Uusi!!: Saaga ja Luettelo Norjan hallitsijoista · Katso lisää »
Maria (Jeesuksen äiti)
Maria (Marian ja Joosefin kuvataan asuneen yhdessä, mikä oli tuon ajan tapa, sillä kihlaus – avioliittosopimus – oli ratkaiseva, ja loppuseremoniat vähemmän tärkeitä. Enkeli Gabriel ilmoitti Marialle, että tämä tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä ja synnyttää messiaan. Maria suostui tehtäväänsä ilmoittaen olevansa ”Herran palvelijatar”. Pian sen jälkeen hän tapasi sukulaisensa Elisabetin,Longman III 2013.Hahn 2009. joka Pyhän Hengen vaikuttamana kutsui häntä ”naisista siunatuimmaksi” ja ”Herransa äidiksi”, ja Maria lausui kiitosvirren (Magnificat). Maria ja Joosef matkustivat Betlehemiin, missä Jeesus syntyi. Heille ei ollut tilaa majatalossa, ja Jeesus kapaloitiin seimeen. Matteuksen evankeliumissa mainitaan itämaan tietäjien tulleen osoittamaan kunnioitusta Jeesus-lapselle, ja Luukkaan evankeliumin mukaan paikalle tuli paimenia, jotka kertoivat Marialle ja Joosefille saaneensa enkeliltä ilmoituksen Kristuksen syntymästä. Maria ”kätki sydämeensä” tapahtuneen ja ”tutkisteli sitä”. Maria ja Joosef veivät Jeesuksen temppeliin, missä he kohtasivat Simeonin, joka tunnusti Jeesuksen messiaaksi ja ennusti Marialle kärsimystä. He pakenivat Matteuksen evankeliumin mukaan Egyptiin, kun Herodes määräsi Jeesuksen tapettavaksi. Herodeksen kuoltua he asettuivat Nasaretiin. Maria on mukana ainoassa Jeesuksen myöhempään lapsuuteen ajoittuvassa kertomuksessa, jossa pääsiäisjuhlissa kadonnut 12-vuotias Jeesus löydetään temppelistä keskustelemassa tämän tietämystä ihmettelevien uskonnollisten opettajien kanssa. Maria kysyi Jeesukselta, miksi tämä oli huolta aiheuttaen jäänyt temppeliin, mihin Jeesus vastasi kysymällä: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?”. Maria jälleen ”kätki sydämeensä” kaiken tapahtuneen. Marian mainitaan olleen paikalla muun muassa Jeesuksen suorittaessa ensimmäisen julkisen ihmetekonsa Kaanan häissä ja myöhemmin Jeesuksen tullessa ristiinnaulituksi. Jeesus kehotti rakastettua opetuslastaan kohtelemaan Mariaa kuin äitiään.Farmer, David: "Mary, the Blessed Virgin". Teoksessa The Oxford Dictionary of Saints. Oxford University Press, 2011. Oxford Reference. Viitattu 23.5.2022. Jeesuksen kuoleman jälkeen Marian mainitaan olleen mukana rukoilemassa alkukirkon kokoontumispaikassa. Ilmestyskirjan luvussa 12 mainittava nainen on joidenkin tulkinnan mukaan Maria.
Uusi!!: Saaga ja Maria (Jeesuksen äiti) · Katso lisää »
Muinaisnorja
Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) oli kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vuosina 800–1225 nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Saaga ja Muinaisnorja · Katso lisää »
Muinaissaagat
Muinaissaagat ovat keskiajan Islannissa kirjoitettuja kansankielisiä saagoja, jotka kuvaavat yleensä aikaa ennen Islannin noin vuonna 870 käynnistynyttä asuttamista ja sijoittuvat tapahtumiensa osalta pohjoiselle pallonpuoliskolle, erityisesti Skandinaviaan.
Uusi!!: Saaga ja Muinaissaagat · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Saaga ja Norja · Katso lisää »
Norjan löytäminen
Norjan löytäminen (isl. Fundinn Noregr) on toinen niistä keskiajan islantilaiseen saagakirjallisuuteen kuuluvista teksteistä, jotka luetaan myyttisestä Fornjótr-jättiläisestä ja tämän suvusta kertoviin tarinoihin (Frá Fornjóti ok hans ættmönnum).
Uusi!!: Saaga ja Norjan löytäminen · Katso lisää »
Olav Tryggvason
Olav Tryggvason eli Olavi Tryggvenpoika (n. 964 – 9. syyskuuta 1000) oli Norjan kuningas vuosina 995–1000.
Uusi!!: Saaga ja Olav Tryggvason · Katso lisää »
Olavi Pyhä
Olavi Pyhä tai Pyhä Olavi eli Olavi Haraldinpoika (993 – 29. heinäkuuta 1030) oli Norjan kuningas vuosina 1015–1030.
Uusi!!: Saaga ja Olavi Pyhä · Katso lisää »
Orkneysaaret
Orkneysaaret on Skotlantiin kuuluva saariryhmä Ison-Britannian saaren pohjoispuolella.
Uusi!!: Saaga ja Orkneysaaret · Katso lisää »
Otava (kirjankustantamo)
kivinen toimitalo Uudenmaankadulla täytti kesäkuussa 2006 sata vuotta. Kustannusosakeyhtiö Otava on Suomen vanhimpia ja suurimpia kirjankustantamoja.
Uusi!!: Saaga ja Otava (kirjankustantamo) · Katso lisää »
Pariisi
Pariisi (.
Uusi!!: Saaga ja Pariisi · Katso lisää »
Pohjois-Eurooppa
Yhdistyneiden kansakuntien määritelmä Pohjois-Euroopalle on merkitty karttaan tummansinisellä.Toinen Pohjois-Eurioopan määrittely merkitty karttaan vihreällä. Pohjois-Eurooppa tarkoittaa Euroopan pohjoisosia.
Uusi!!: Saaga ja Pohjois-Eurooppa · Katso lisää »
Poltetun Njállin saaga
Poltetun Njállin saaga (isl. Brennu-Njáls saga) on keskiaikainen islantilainen saaga.
Uusi!!: Saaga ja Poltetun Njállin saaga · Katso lisää »
Proosa
Proosa tarkoittaa suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai mitään runomittaa.
Uusi!!: Saaga ja Proosa · Katso lisää »
Riimukirjoitus
Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat erityisesti germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.
Uusi!!: Saaga ja Riimukirjoitus · Katso lisää »
Ritariromaani
Ritariromaanit olivat kansankielellä kirjoitettuja, ritareista kertovia runo- tai proosateoksia, joiden kukoistuskausi oli 1100–1300-luvulla.
Uusi!!: Saaga ja Ritariromaani · Katso lisää »
Ritarisaagat
Ritarisaagat (isl. riddarasögur) ovat keskiajan islantilaista ja norjalaista saagakirjallisuutta.
Uusi!!: Saaga ja Ritarisaagat · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Saaga ja Ruotsi · Katso lisää »
Saaga (nimi)
Saaga tai Saga on pohjoismaissa esiintyvä naisen etunimi.
Uusi!!: Saaga ja Saaga (nimi) · Katso lisää »
Saaga Illugista, Gríðrin kasvattipojasta
Saaga Illugista, Gríðrin kasvattipojasta (isl. Illuga saga Gríðarfóstra) on islantilainen saaga, joka kertoo talollisen pojasta, Illugista, joka kohtaa viikinkiretkellä ystävästä kuninkaanpoika Sigurðrin kanssa kaukana pohjoisessa peikkoämmäksi loihditun prinsessan ja tämän tyttären.
Uusi!!: Saaga ja Saaga Illugista, Gríðrin kasvattipojasta · Katso lisää »
Sörlin tarina
Sörlin tarina tai Heðinnin ja Högnin saaga on islantilainen muinaissaagoihin luettu saaga.
Uusi!!: Saaga ja Sörlin tarina · Katso lisää »
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Uusi!!: Saaga ja Skandinavia · Katso lisää »
Snorri Sturluson
Snorri Sturluson Christian Kroghin tulkitsemana ''Heimskringlan'' kuvitetussa laitoksessa vuodelta 1899. Snorri Sturluson (Snorre Sturlasson) (1179 Hvamm, Islanti – 23. syyskuuta 1241 Skálholt, Islanti) oli Islannin kuuluisin historiankirjoittaja, runoilija ja poliitikko.
Uusi!!: Saaga ja Snorri Sturluson · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Saaga ja Tanska · Katso lisää »
Tappaja-Glumrin saaga
Tappaja-Glúmrin saaga (isl. Víga-Glúms saga) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta.
Uusi!!: Saaga ja Tappaja-Glumrin saaga · Katso lisää »
Thomas Becket
Varhaisin tunnettu kuvaus Thomas Becketin murhasta, Canterburyn katedraalista. Pyhä Thomas Becket (21. joulukuuta noin 1118 – 29. joulukuuta 1170) oli englantilainen kirkonmies, joka toimi Canterburyn arkkipiispana vuosina 1162–1170.
Uusi!!: Saaga ja Thomas Becket · Katso lisää »
Thorsteinn Talonvoiman tarina
Thorsteinn Talonvoiman tarina (isl. Þorsteins þáttr bæjarmagns) on keskiajan islantilaiseen saagakirjallisuuteen kuuluva lyhytsaaga (isl. þáttr).
Uusi!!: Saaga ja Thorsteinn Talonvoiman tarina · Katso lisää »
Tristan
Tristan tai Tristram oli kelttiläinen tarusankari ja yksi pyöreän pöydän ritareista.
Uusi!!: Saaga ja Tristan · Katso lisää »
Troija
Troija (oli Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella sijainnut muinainen kaupunki, jota vastaan kreikkalaiset kävivät Homeroksen Ilias-runoelman mukaan Troijan sodan. Troijan uskottiin pitkään olevan vain Atlantiksen kaltainen myytti, mutta 1800-luvulta alkaen sitä pidetään yleensä samana kuin Hisarlikin rauniokumpu. Se sijaitsee Turkin luoteisosissa noin viisi kilometriä kohdasta, jossa Dardanellien salmi yhtyy Egeanmereen. Troija syntyi pronssikauden alussa noin 3000 eaa., ja se tuhoutui tai tuhottiin ja rakennettiin monta kertaa uudelleen. Myöhäispronssikaudella Troija kasvoi kooltaan suureksi. Homeroksen Iliaassa mainitsema Troija lienee ollut vahvasti linnoitettu Troija VII. Antiikin aikana paikalla sijaitsi Ilion-niminen kreikkalainen kaupunki, arkeologiassa Troija VIII ja IX. Paikalla asuttiin ainakin 500-luvulle asti. Troijan arkeologinen alue on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1998.
Uusi!!: Saaga ja Troija · Katso lisää »
Uplannin kuninkaat
Uplannin kuninkaat (isl. Af Upplendinga konungum tai Þáttr af Upplendinga konungum) on lyhyt proosamuotoinen, muinaisislanninkielinen tarina (þáttr), joka luetaan yleensä muinaissaagoihin.
Uusi!!: Saaga ja Uplannin kuninkaat · Katso lisää »
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Uusi!!: Saaga ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »
Veriveljien saaga
Veriveljien saaga (isl. Fóstbræðra saga) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta.
Uusi!!: Saaga ja Veriveljien saaga · Katso lisää »
Viikingit
Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.
Uusi!!: Saaga ja Viikingit · Katso lisää »
Vincent Beauvais’lainen
Vincent Beauvais'lainen Vincent Beauvais'lainen (noin 1190–1264) oli dominikaanipappi, joka toimitti laajan tietosanakirjan nimeltä Speculum Maius, Suurtyö oli mahdollinen, koska sitä rahoitti Ranskan kuningas Ludvig IX Pyhä ostamalla kirjoja.
Uusi!!: Saaga ja Vincent Beauvais’lainen · Katso lisää »
Yngvarr Kaukomatkaajan saaga
Yngvarr Kaukomatkaajan saaga on islantilainen saaga, jossa kuvataan Sveanmaalta (isl. Svíaríki) itään Venäjän jokien kautta Kaspianmerelle matkaavasta Yngvarrista ja tämän pojasta Sveinnistä.
Uusi!!: Saaga ja Yngvarr Kaukomatkaajan saaga · Katso lisää »
