Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
43 suhteet: Arkkiherttua, Augsburg, Habsburgien monarkia, Italia, Itävallan arkkiherttuakunta, Kaarle IV (keisari), Karolingien keisarikunta, Katolinen kirkko, Keisari, Keskiaika, Kolmikymmenvuotinen sota, Kreivi, Lunévillen rauha, Mainzin vaaliruhtinaskunta, Napoleonin sodat, Nürnberg, Paroni, Piispa, Pohjois-Saksan liitto, Prelatuuri, Preussi, Protestantismi, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Regensburg, Ruhtinas, Saksan liitto, Saksan valtakunta, Saksan valtiopäivät, Salzburg, Seitsenvuotinen sota, Speyer, Suvereniteetti, Vaaliruhtinas, Valtakunnankaupunki, Valtakunnankreivi, Valtakunnanlainsäädäntö, Valtakunnanritari, Valtakunnanruhtinas, Valtakunnansääty, Vuoden 1356 kultainen bulla, Westfalenin rauha, Worms, Wormsin valtiopäivät.
Arkkiherttua
Arkkiherttuan kruunu Arkkiherttua (suvun naiset ja arkkiherttuan puolisot käyttivät arvonimeä arkkiherttuatar) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella käytetty arvo kuninkaan ja herttuan välissä.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Arkkiherttua · Katso lisää »
Augsburg
Raatihuone kultaisine saleineen on Augsburgin tunnusmerkki. 70 metriä korkea Perlachturm sijaitsee Raatihuoneen välittömässä läheisyydessä. Näkymä Perlachturmista Maximilianstraßelle. Augsburgin vanhakaupunki, ''Augsburger Altstadt'', on noin 30 hehtaaria. Klinikum Augsburg on Saksan suurimpia sairaaloita. Augsburg on yliopisto- ja korkeakoulukaupunki Etelä-Saksassa Baijerin lounaisosassa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Augsburg · Katso lisää »
Habsburgien monarkia
Habsburgien monarkia tai Habsburgien valtakunta on historioitsijoiden käyttämä epävirallinen yhteisnimi niille maille ja maakunnille, jotka olivat Habsburg-suvun nuoremman itävaltalaisen haaran hallinnassa vuoteen 1780 ja sen jälkeen Habsburg-Lothringen-suvun hallinnassa vuoteen 1918.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Habsburgien monarkia · Katso lisää »
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Italia · Katso lisää »
Itävallan arkkiherttuakunta
Itävallan arkkiherttuakunnan taaleri vuodelta 1651. Taalerissa kuvattuna keisari Ferdinand III. Itävallan arkkiherttuakunta oli merkittävä valtio Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa sekä Habsburgien monarkian keskus, joka oli olemassa vuosina 1453–1806.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Itävallan arkkiherttuakunta · Katso lisää »
Kaarle IV (keisari)
Kaarle IV:tä esittävä yksityiskohta teoksesta noin vuodelta 1370. Kaarle IV:n patsas Prahassa lähellä Kaarlensiltaa. Arnost Händelin tekemä patsas pystytettiin 1848 Prahan yliopiston 500-vuotisjuhlan kunniaksi. Kaarle IV (14. toukokuuta 1316 – 29. marraskuuta 1378) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Kaarle IV (keisari) · Katso lisää »
Karolingien keisarikunta
Karolingien keisarikunta (800–888) oli suuri pääasiassa frankeista koostunut keisarikunta Keski- ja Länsi-Euroopassa keskiajan alussa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Karolingien keisarikunta · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Keisari
Japanin keisari Naruhito ja keisarinna Masako Keisari tai keisarinna on hallitsijan arvonimi keisarikunnassa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Keisari · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Keskiaika · Katso lisää »
Kolmikymmenvuotinen sota
Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Kolmikymmenvuotinen sota · Katso lisää »
Kreivi
Kreivin kruunu Kreivi on aatelisarvo.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Kreivi · Katso lisää »
Lunévillen rauha
Frans II ja oikealla Napoleon Bonaparte. Lunévillen rauha oli 9. helmikuuta 1801 solmittu rauhansopimus, jolla Itävalta ja koko Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta irtautui toisen liittokunnan sodasta Ranskaa vastaan.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Lunévillen rauha · Katso lisää »
Mainzin vaaliruhtinaskunta
Mainzin vaaliruhtinaskunnan kartta vuodelta 1729. Mainzin vaaliruhtinaskunta oli yksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan maineikkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista valtioista perustamispäivästään Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan purkamiseen asti.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Mainzin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Napoleonin sodat · Katso lisää »
Nürnberg
Nürnberg on kaupunki Saksan Baijerissa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Nürnberg · Katso lisää »
Paroni
Paronin kruunu Paroni (myös parooni) on kreiviä alempi aatelisarvo.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Paroni · Katso lisää »
Piispa
Jaakob, Herran veli, joka oli perimätiedon mukaan Jerusalemin ensimmäinen piispa. Piispa (kreikaksi episkopos, sananmukaisesti ’päällekatsoja’) tarkoittaa kristillisissä kirkoissa tietyn alueen hengellistä johtajaa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Piispa · Katso lisää »
Pohjois-Saksan liitto
Pohjois-Saksan liitto oli vuonna 1866 perustettu sotilasliitto, josta vuonna 1867 muodostettiin federatiivinen valtio.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Pohjois-Saksan liitto · Katso lisää »
Prelatuuri
Prelatuuri on kirkollinen itsehallinnollinen organisaatio.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Prelatuuri · Katso lisää »
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Preussi · Katso lisää »
Protestantismi
Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Protestantismi · Katso lisää »
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »
Regensburg
Regensburg (lat., esp. ja ital. Ratisbona,,, engl. aiemmin Ratisbon, lat. aiemmin Castra Regina) on kaupunki Tonavan varrella Baijerin osavaltiossa Saksassa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Regensburg · Katso lisää »
Ruhtinas
Ruhtinas on aatelisarvo, joka luetaan ylhäisaateliin.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Ruhtinas · Katso lisää »
Saksan liitto
Saksan liitto oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Saksan liitto · Katso lisää »
Saksan valtakunta
Saksan valtakunta viittaa vuosien 1871 ja 1945 väliseen Saksaan.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Saksan valtakunta · Katso lisää »
Saksan valtiopäivät
Berliinin valtiopäivätalo oli valtiopäivien kokoontumispaikkana vuosina 1894–1933. Kuva 1890-luvulta. Valtiopäivät olivat Saksan valtakunnan parlamentti vuosina 1871–1945.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Saksan valtiopäivät · Katso lisää »
Salzburg
Salzburg on Itävallan neljänneksi suurin kaupunki ja Salzburgin osavaltion pääkaupunki.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Salzburg · Katso lisää »
Seitsenvuotinen sota
Ranska, Espanja, Itävalta, Venäjä ja Ruotsi liittolaisineen Seitsenvuotinen sota oli sota, jossa Iso-Britannia, Preussi ja Hannover taistelivat Ranskaa, Itävaltaa, Venäjää, Ruotsia ja Saksia vastaan vuosina 1756–1763.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Seitsenvuotinen sota · Katso lisää »
Speyer
Speyer kaupunki Saksan Rheinland-Pfalzin osavaltiossa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Speyer · Katso lisää »
Suvereniteetti
Suvereniteetti tarkoittaa täydellisen, ehdottoman ja riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella tai valtaa päättää jostain tietystä asiasta.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Suvereniteetti · Katso lisää »
Vaaliruhtinas
Henrik VII:n valintaan osallistuneet vaaliruhtinaat. Pergamentti ''Codex Balduineus'' vuodelta 1341. Vaaliruhtinas oli eräiden kirkollisten tai maallisten ruhtinaiden nimitys Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Vaaliruhtinas · Katso lisää »
Valtakunnankaupunki
Valtakunnankaupunki oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa kaupunki, joka oli keisarin alainen ja jolla oli sija valtiopäivillä.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Valtakunnankaupunki · Katso lisää »
Valtakunnankreivi
Valtakunnankreivi oli kreivin arvonimi ja asema, joita Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta myönsi loppuunsa, vuoteen 1806 asti.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Valtakunnankreivi · Katso lisää »
Valtakunnanlainsäädäntö
Valtakunnanlainsäädäntö tarkoittaa koko liittovaltiota koskevaa lainsäädäntöä erotuksena osavaltioiden lainsäädännölle.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Valtakunnanlainsäädäntö · Katso lisää »
Valtakunnanritari
Ritarikantoneiden vaakunoita esittävä kaiverrus vuodelta 1721. Valtakunnaritari oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa suoraan keisarin alainen ritari.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Valtakunnanritari · Katso lisää »
Valtakunnanruhtinas
Valtakunnanruhtinaan arvokruunu. Valtakunnanruhtinas oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa aatelinen, jolla oli edustusoikeus valtiopäivillä.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Valtakunnanruhtinas · Katso lisää »
Valtakunnansääty
Valtakunnansääty oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa käytetty nimitys henkilöstä tai yhteisöstä, jolla oli oikeus ottaa osaa valtiopäiville.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Valtakunnansääty · Katso lisää »
Vuoden 1356 kultainen bulla
Trierin arkkipiispalle kuulunut kappale vuoden 1356 kultaisesta bullasta alkuperäisine kultasinetteineen Stuttgartin päävaltionarkistossa. Wenzelin käsikirjoituskopio). Vuoden 1356 kultainen bulla oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle IV:n vuonna 1356 antama säädös, josta tuli keskeisin keisarikunnan valtiosäännön määrittäjä.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Vuoden 1356 kultainen bulla · Katso lisää »
Westfalenin rauha
Westfalenin rauha oli sarja rauhansopimuksia, jotka touko- ja lokakuun 1648 välisenä aikana allekirjoitettiin Osnabrückissä ja Münsterissä.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Westfalenin rauha · Katso lisää »
Worms
Worms on kaupunki Lounais-Saksassa Rheinland-Pfalzin osavaltiossa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Worms · Katso lisää »
Wormsin valtiopäivät
Luther puolustaa näkemyksiään Wormsin valtiopäivillä. Wormsin valtiopäivät oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan säätyjen kokous Wormsin pikkukaupungissa vuonna 1521.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Wormsin valtiopäivät · Katso lisää »
