Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
21 suhteet: Aitotumaiset, Alkueläimet, Arkeeinen aioni, Bakteerit, Ediacarakausi, Esitumalliset, Fanerotsooinen aioni, Fotosynteesi, Geologinen ajanlasku, Happi, Ilmakehä, Jääkausi, Jättiläismanner, Mesoproterotsooinen maailmankausi, Monisoluinen eliö, Neoproterotsooinen maailmankausi, Paleoproterotsooinen maailmankausi, Rodinia, Stromatoliitti, Syanobakteerit, Viherlevät.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Alkueläimet
harvasiimaeliö luuytimessä. Alkueläimet (Protozoa;: ’ensimmäinen’, zoa: ’eläin’) ovat mikroskooppisia ja yksisoluisia aitotumaisia eliöryhmiä, jotka ovat elintavoiltaan eläinmäisiä eli toisenvaraisia ja liikuntakykyisiä.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Alkueläimet · Katso lisää »
Arkeeinen aioni
Arkeeinen aioni on geologinen ajanjakso 4,0–2,5 miljardia vuotta sitten.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Arkeeinen aioni · Katso lisää »
Bakteerit
Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Bakteerit · Katso lisää »
Ediacarakausi
''Dickinsonia'' oli kaudelle tyypillinen litteä matomainen eläin. Ediacarakausi oli prekambrin ja proterotsooisen aionin päättänyt geologinen ajanjakso 635–542 miljoonaa vuotta sitten, välittömästi ennen fanerotsooisen aionin, paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alkua.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Ediacarakausi · Katso lisää »
Esitumalliset
Bakteerin, tyypillisen prokaryoottisolun rakennekaavio. Solun seinämä ja kalvo ympäröivät solulimaa. Keskellä on bakteerin genomi eli kromosomi, joka on DNA:ta. Vaikka solulimassa ui ribosomeja ja suurmolekyylejä, pitkälle kehittyneet soluelimet puuttuvat. Esitumalliset, alkeistumaiset eli prokaryootit ovat tumattomia soluja.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Esitumalliset · Katso lisää »
Fanerotsooinen aioni
Fanerotsooinen aioni on geologinen ajanjakso, joka alkoi paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alusta noin 570–540 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Fanerotsooinen aioni · Katso lisää »
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Fotosynteesi · Katso lisää »
Geologinen ajanlasku
Geologiset aikakaudet esitettynä spiraalina Geologinen ajanlasku on geologiassa ja paleontologiassa käytetty stratigrafiaan perustuva mittausmenetelmä, joka jakaa maapallon historian kansainvälisesti sovittuihin ajanjaksoihin.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Geologinen ajanlasku · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Happi · Katso lisää »
Ilmakehä
Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Ilmakehä · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Jääkausi · Katso lisää »
Jättiläismanner
Mannerlaattojen liikkeet Pangean jättiläismantereesta nykypäivään. Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Jättiläismanner · Katso lisää »
Mesoproterotsooinen maailmankausi
Mesoproterotsooinen maailmankausi oli 1,6–1,0 miljardia vuotta sitten, Se oli prekambriajan proterotsooinen aionin keskimmäinen jakso.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Mesoproterotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Monisoluinen eliö · Katso lisää »
Neoproterotsooinen maailmankausi
Neoproterotsooinen maailmankausi alkoi noin tuhat miljoonaa vuotta sitten ja päättyi kambrikauden ja paleotsooisen maailmankauden alkuun 542 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Neoproterotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Paleoproterotsooinen maailmankausi
Paleoproterotsooinen maailmankausi eli Huron-kausi 2,5–1,5 miljardia vuotta sitten oli prekambrin proterotsooisen eonin kolmesta jaksosta ensimmäinen.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Paleoproterotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Rodinia
Rodinia oli muinainen jättiläismanner.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Rodinia · Katso lisää »
Stromatoliitti
Prekambrikauden stromatoliittejä Glacierin kansallispuistossa, Montanassa Stromatoliitti on kupumainen kivimuodostuma, joka on syntynyt mineraalien ja sedimenttien kertyessä syanobakteereiden muodostamiin yhdyskuntiin.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Stromatoliitti · Katso lisää »
Syanobakteerit
Sinibakteerit eli syanobakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä esitumallisia.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Syanobakteerit · Katso lisää »
Viherlevät
Viherlevät ovat leväryhmiä (varsinaiset viherlevät Chlorophyta ja näkinpartaislevät Charophyta), jotka kuuluvat kehityshistoriallisesti samaan kuntaan kasvikunnan kanssa.
Uusi!!: Proterotsooinen aioni ja Viherlevät · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Algonkinen, Proterotsooinen, Proterotsooinen eoni.
