Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Positivismi

Indeksi Positivismi

Positivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto,Bullock, Alan & Trombley, Stephen (editors): The Fontana Dictionary of Modern Thought, s. 669–737.

45 suhteet: Aine, Aksiooma, Analyyttinen ja synteettinen, Auguste Comte, Auringonpimennys, Behaviorismi, Empirismi, Esitiede, Fallibilismi, Filosofia, Fysiikka, Havainto, Henki, Henri de Saint-Simon, Ian Hacking, Jumala, Käsite, Kirkko, Konsilienssi, Looginen empirismi, Marxilainen filosofia, Matematiikka, Metafysiikka, Naturalismi (tietoteoria), Nihilismi, Oikeuspositivismi, Pierre-Simon Laplace, Pirullisen positivismin paluu, Ranskan suuri vallankumous, Rationalismi (tietoteoria), Reduktionismi, Sosiologia, Subjektiivinen idealismi, Syvällistä ja pinnallista, Teleologia, Tiede, Tieteellinen menetelmä, Tieteellinen teoria, Tieto, Tosiasia, Uskonto, Valistus, Verifikationistinen merkitysteoria, Wienin piiri, 1800-luku.

Aine

Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.

Uusi!!: Positivismi ja Aine · Katso lisää »

Aksiooma

Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.

Uusi!!: Positivismi ja Aksiooma · Katso lisää »

Analyyttinen ja synteettinen

Analyyttinen ja synteettinen ovat filosofisia käsitteitä, jotka viittaavat lauseen totuuden perustaan.

Uusi!!: Positivismi ja Analyyttinen ja synteettinen · Katso lisää »

Auguste Comte

Auguste Comte (17. tammikuuta, kirjattu syntymäaika 19. tammikuuta 1798 Montpellier – 5. syyskuuta 1857 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, positivismin perustaja ja sosiologi.

Uusi!!: Positivismi ja Auguste Comte · Katso lisää »

Auringonpimennys

Aurinko, Maa, Kuu sekä Kuun täysvarjo ja puolivarjo auringonpimennyksen aikana. Täysvarjon kohdalla näkyy täydellinen auringonpimennys, puolivarjon kohdalla osittainen. Auringonpimennys on luonnonilmiö, joka syntyy Kuun liikkuessa Maan ja Auringon väliin siten, että kaikki kolme ovat samalla suoralla.

Uusi!!: Positivismi ja Auringonpimennys · Katso lisää »

Behaviorismi

Behaviorismi on psykologian lähestymistapa, joka perustuu oletukseen, että ihmisten ja eläinten käyttäytymistä voidaan selittää vain kolmannen persoonan näkökulmasta eli ulkoisen, muille näkyvän toiminnan kautta käyttäytymistä tutkivan tieteen keinoin turvautumatta sisäisiin selittämisen keinoihin eli viittaamatta mieleen, ajatuksiin, tunteisiin tai vastaaviin ihmisen mielensisäisiin ilmiöihin.

Uusi!!: Positivismi ja Behaviorismi · Katso lisää »

Empirismi

Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.

Uusi!!: Positivismi ja Empirismi · Katso lisää »

Esitiede

Esitiede on kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen tunnusmerkkejä.

Uusi!!: Positivismi ja Esitiede · Katso lisää »

Fallibilismi

1700-luvulla löydetyt mustajoutsenet kumosivat käsityksen siitä, että kaikki joutsenet olisivat valkoisia. Fallibilismi (latinan sanasta fallibilis ’erehtyvä’) on epistemologinen periaate, jonka mukaan uskomukset voivat aina osoittautua tarkemmassa tutkimuksessa virheelliseksi.

Uusi!!: Positivismi ja Fallibilismi · Katso lisää »

Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa.

Uusi!!: Positivismi ja Filosofia · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Positivismi ja Fysiikka · Katso lisää »

Havainto

Kuun vaiheiden havainnointia kiikareilla. Havainto on havaitsemalla tehty huomio tai mielle todellisiksi tajutuista asioista, erityismerkityksessä tutkimistarkoituksessa tehty huomio.

Uusi!!: Positivismi ja Havainto · Katso lisää »

Henki

henkiolentoihin. Henki tarkoittaa ihmisen tai eläimen elämää, vanhoissa uskomuksissa myös yliluonnollista elämänvoimaa.

Uusi!!: Positivismi ja Henki · Katso lisää »

Henri de Saint-Simon

Henri de Saint-Simon Claude-Henri de Rouvroy, Saint-Simonin kreivi (17. lokakuuta 1760 Pariisi – 19. toukokuuta 1825 Pariisi Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, palsta 884. Helsinki: Otava, 1964.) oli ranskalainen taloustieteilijä ja filosofi, jota pidetään ranskalaisen sosialismin perustajana.

Uusi!!: Positivismi ja Henri de Saint-Simon · Katso lisää »

Ian Hacking

Ian Hacking (18. helmikuuta 1936 Vancouver – 10. toukokuuta 2023) oli kanadalainen filosofi ja Toronton yliopiston filosofian professori.

Uusi!!: Positivismi ja Ian Hacking · Katso lisää »

Jumala

Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.

Uusi!!: Positivismi ja Jumala · Katso lisää »

Käsite

Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö.

Uusi!!: Positivismi ja Käsite · Katso lisää »

Kirkko

Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.

Uusi!!: Positivismi ja Kirkko · Katso lisää »

Konsilienssi

Konsilienssi, ykseys, on käsite jolla tarkoitetaan kahdesta eri lähteestä syntyvien tieteellisten tulosten yhdistymistä ja yhteenlankeamista, erillisinä nähtyjen ilmiöiden yhdistämistä laajempien teoriakokonaisuuksien alle jolloin syntyy informaation ykseys.

Uusi!!: Positivismi ja Konsilienssi · Katso lisää »

Looginen empirismi

Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.

Uusi!!: Positivismi ja Looginen empirismi · Katso lisää »

Marxilainen filosofia

Marxilainen filosofia on mannermaisen filosofian eri suuntauksista selkeimmin omaksi nykyfilosofian koulukunnakseen eroteltava aate.

Uusi!!: Positivismi ja Marxilainen filosofia · Katso lisää »

Matematiikka

Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.

Uusi!!: Positivismi ja Matematiikka · Katso lisää »

Metafysiikka

Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.

Uusi!!: Positivismi ja Metafysiikka · Katso lisää »

Naturalismi (tietoteoria)

Naturalismi menetelmällisenä tai tietoteoreettisena käsitteenä tarkoittaa näkemystä, jonka mukaan luonnossa havaittavat ilmiöt ovat parhaiten selitettävissä luontoon pohjautuvilla syillä.

Uusi!!: Positivismi ja Naturalismi (tietoteoria) · Katso lisää »

Nihilismi

Nihilismi (’ei mitään’) on vallitsevat arvot ja käsitykset kieltävä ajatussuunta.

Uusi!!: Positivismi ja Nihilismi · Katso lisää »

Oikeuspositivismi

Oikeuspositivismi on oikeusteorian ja -filosofian suuntaus, jonka mukaan oikeus on oikeudellisesti toimivaltaisten instituutioiden, kuten lainsäätäjän ja tuomioistuinten, tekemin päätöksin tahdonvaltaisesti luotavissa, muutettavissa ja kumottavissa oleva yhteiskunnallinen ilmiö.

Uusi!!: Positivismi ja Oikeuspositivismi · Katso lisää »

Pierre-Simon Laplace

Pierre-Simon de Laplace (23. maaliskuuta 1749 Beaumont-en-Auge – 5. maaliskuuta 1827 Pariisi) oli ranskalainen markiisi, tähtitieteilijä ja matemaatikko.

Uusi!!: Positivismi ja Pierre-Simon Laplace · Katso lisää »

Pirullisen positivismin paluu

Pirullisen positivismin paluu: Laadullisen ja määrällisen tarkastelua on Pertti Tötön kirja laadullisesta ja määrällisestä tutkimuksesta.

Uusi!!: Positivismi ja Pirullisen positivismin paluu · Katso lisää »

Ranskan suuri vallankumous

Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.

Uusi!!: Positivismi ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Rationalismi (tietoteoria)

Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.

Uusi!!: Positivismi ja Rationalismi (tietoteoria) · Katso lisää »

Reduktionismi

Lego-palikoista rakennettu leikkitalo Reduktionismi on filosofinen oppi, jonka mukaan tietty kokonaisuus on palautettavissa eli redusoitavissa osiinsa.

Uusi!!: Positivismi ja Reduktionismi · Katso lisää »

Sosiologia

Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Uusi!!: Positivismi ja Sosiologia · Katso lisää »

Subjektiivinen idealismi

George Berkeley tunnetaan subjektiivisen idealismin kehittäjänä. Subjektiivinen idealismi tai berkeleylainen idealismi on ontologinen idealistinen teoria, jonka mukaan havaitut oliot eivät ole mitään muuta kuin aistinsisällön kokoelmia (tai kimppuja) havaitsijan mielessä.

Uusi!!: Positivismi ja Subjektiivinen idealismi · Katso lisää »

Syvällistä ja pinnallista

Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa on Pertti Tötön kirja laadullisesta ja määrällisestä tutkimuksesta.

Uusi!!: Positivismi ja Syvällistä ja pinnallista · Katso lisää »

Teleologia

Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.

Uusi!!: Positivismi ja Teleologia · Katso lisää »

Tiede

Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.

Uusi!!: Positivismi ja Tiede · Katso lisää »

Tieteellinen menetelmä

Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.

Uusi!!: Positivismi ja Tieteellinen menetelmä · Katso lisää »

Tieteellinen teoria

Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.

Uusi!!: Positivismi ja Tieteellinen teoria · Katso lisää »

Tieto

Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.

Uusi!!: Positivismi ja Tieto · Katso lisää »

Tosiasia

Kuva kirjaston tietokirjaosastosta. Tosiasia (tosiseikka, fakta) on yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnasta riippumaton asia.

Uusi!!: Positivismi ja Tosiasia · Katso lisää »

Uskonto

Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.

Uusi!!: Positivismi ja Uskonto · Katso lisää »

Valistus

Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.

Uusi!!: Positivismi ja Valistus · Katso lisää »

Verifikationistinen merkitysteoria

Verifikationistinen merkitysteoria (merkityksen verifiointikriteeri) on Wienin piirin loogisten empiristien kehittämä filosofinen teoria lauseiden merkityksestä.

Uusi!!: Positivismi ja Verifikationistinen merkitysteoria · Katso lisää »

Wienin piiri

Wienin piiri oli 1920–1940-luvulla kokoontunut joukko filosofeja ja tieteentekijöitä, jotka edustivat loogista empirismiä ja muodostivat erään ajan merkittävimmistä filosofisista suuntauksista.

Uusi!!: Positivismi ja Wienin piiri · Katso lisää »

1800-luku

1800-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1800–1899.

Uusi!!: Positivismi ja 1800-luku · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »