Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Maa

Indeksi Maa

Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.

136 suhteet: Akselin kaltevuus, Alkueläimet, Analemma, Argon, Astenosfääri, Asteroidi, Astronominen yksikkö, Au, Auringonlasku, Aurinko, Aurinkokunta, Aurinkotuuli, Avaruusromu, Baari, Columbia (supermanner), Devonikausi, Dinosaurukset, Eksosfääri, El Niño, Elämä, Eroosio, Etelänapa, Fennoskandia, Geoidi, Hadeeinen aioni, Happi, Hiilidioksidi, Ihminen, Ilma, Ilmakehä, Ilmasto, Ilmastoluokitus, Interglasiaali, Intia, Ionosfääri, Islanti, Jääkausi, Jäätikkö, Jättiläismanner, Kasvihuoneilmiö, Kasvillisuusvyöhyke, Kädelliset, Kelvin, Kesä, Kiertorata, Kilometri, Kilpikonnat, Konvektio, Kratoni, Krokotiilit, ..., Kuu, Kuu (yleisnimi), Laattatektoniikka, Laava, Litosfääri, Litosfäärilaatta, Maa (täsmennyssivu), Maailman väkiluku, Maailmankartta, Maan historia, Maan magneettikenttä, Maan vaippa, Maan ydin, Maanjäristys, Maankaltainen planeetta, Maankohoaminen, Maankuori, Maantiede, Maapallon tulevaisuus, Magnesium, Mannerliikunnot, Mars, Merenpohja, Merivirta, Mesosfääri, Mesosfääri (Maan vaippa), Minuutti, Monisoluinen eliö, Monsuuni, Napa-alue, New Jersey, Nikkeli, Nisäkkäät, Nutaatio, Otsonikerros, Paleotsooinen maailmankausi, Pallo (geometria), Pangea, Pasaatituuli, Päiväntasaaja, Periheli, Pii (alkuaine), Pituuspiiri, Planeetta, Planetesimaali, Pohjantähti, Pohjoisnapa, Prekessio (tähtitiede), Proterotsooinen aioni, Pyörähdysellipsoidi, Pyörimisliike, Rauta, Revontulet, Rodinia, Sammakkoeläimet, Satelliitti, Sää, Sekunti, Selkärangattomat, Seuraava jääkausi, Sironta, Sisilisko, Stratosfääri, Taivas, Talvi, Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke, Tähtitieteelliset symbolit, Termohaliinikierto, Termosfääri, Theia (planeetta), Tiheys, Triaskausi, Trooppinen vyöhyke, Troposfääri, Tulivuori, Tunti, Tyhjiö, Typpi, Valtameri, Veden kiertokulku, Vega, Vesi, Vesikehä, Vuorokausi, Vuorovesi, Vuosi. Laajenna indeksi (86 lisää) »

Akselin kaltevuus

Maan akselin kaltevuus Akselin kaltevuus (akselikallistuma) on taivaankappaleen (yleensä planeetan) pyörimisakselin kaltevuus taivaankappaleen ratatason kohtisuoraa (tai radan kohtisuoraa tai kiertoradan akselia) vastaan.

Uusi!!: Maa ja Akselin kaltevuus · Katso lisää »

Alkueläimet

harvasiimaeliö luuytimessä. Alkueläimet (Protozoa;: ’ensimmäinen’, zoa: ’eläin’) ovat mikroskooppisia ja yksisoluisia aitotumaisia eliöryhmiä, jotka ovat elintavoiltaan eläinmäisiä eli toisenvaraisia ja liikuntakykyisiä.

Uusi!!: Maa ja Alkueläimet · Katso lisää »

Analemma

New Jerseyssä Yhdysvalloissa iltapäivisin kuvattu analemma. Lontoon Greenwichin kello 12.00:n analemma korkeus- ja leveysvaihteluineen. Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijaintia Maan taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan.

Uusi!!: Maa ja Analemma · Katso lisää »

Argon

Argon on järjestysluvultaan 18.

Uusi!!: Maa ja Argon · Katso lisää »

Astenosfääri

Moho-pinta Astenosfääri on Maan litosfäärin alla sijaitseva suuren viskositeetin kivikerros.

Uusi!!: Maa ja Astenosfääri · Katso lisää »

Asteroidi

kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.

Uusi!!: Maa ja Asteroidi · Katso lisää »

Astronominen yksikkö

apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.

Uusi!!: Maa ja Astronominen yksikkö · Katso lisää »

Au

Au tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Maa ja Au · Katso lisää »

Auringonlasku

Auringonlasku. Auringonlasku on hetki, jolloin Auringon kiekon yläreuna koskettaa horisonttia.

Uusi!!: Maa ja Auringonlasku · Katso lisää »

Aurinko

Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.

Uusi!!: Maa ja Aurinko · Katso lisää »

Aurinkokunta

Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.

Uusi!!: Maa ja Aurinkokunta · Katso lisää »

Aurinkotuuli

Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.

Uusi!!: Maa ja Aurinkotuuli · Katso lisää »

Avaruusromu

Havainnepiirros avaruusromun jakaantumisesta Maan kiertoradalla, ei oikeassa mittasuhteessa. Delta 2:n toisen vaiheen ajoainesäiliö. Avaruusromu on Maata avaruudessa kiertävää ihmisen aikaansaamaa romua.

Uusi!!: Maa ja Avaruusromu · Katso lisää »

Baari

Baari (tunnus bar) on paineen yksikkö, jota usein käytetään ilmoitettaessa nesteen ja kaasun painetta.

Uusi!!: Maa ja Baari · Katso lisää »

Columbia (supermanner)

Columbian oletettu koostumus. Columbia (muita nimiä Hudsonland ja Capricornia) oli muinainen jättiläismanner.

Uusi!!: Maa ja Columbia (supermanner) · Katso lisää »

Devonikausi

Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Devonikausi · Katso lisää »

Dinosaurukset

Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.

Uusi!!: Maa ja Dinosaurukset · Katso lisää »

Eksosfääri

Eksosfääri on Maan ilmakehän ylin kerros.

Uusi!!: Maa ja Eksosfääri · Katso lisää »

El Niño

Meriveden pintalämpötilan poikkeama keskimääräisestä °C joulukuussa 1997 vahvan El Niñon aikana. Punaisilla alueilla normaalia lämpimämpää, sinisillä kylmempää El Niño on merivirran ajoittainen muuttuminen Tyynellämerellä.

Uusi!!: Maa ja El Niño · Katso lisää »

Elämä

Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.

Uusi!!: Maa ja Elämä · Katso lisää »

Eroosio

holvikaari Archesin kansallispuistossa Utahissa. Eroosio on kallio- ja maaperän kulumista veden, jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden.

Uusi!!: Maa ja Eroosio · Katso lisää »

Etelänapa

Etelämanner ja sen navat: 1. Etelänapa 2. Magneettinen etelänapa (2007) 3. Geomagneettinen etelänapa (2005) 4. Eteläinen luoksepääsemättömyyden napa Maantieteellinen etelänapa on merkitty kuvassa oikealla näkyvällä teräspylväällä. Etelänapa on maapallon akselin eteläpää ja siis planeetan eteläisin paikka.

Uusi!!: Maa ja Etelänapa · Katso lisää »

Fennoskandia

Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.

Uusi!!: Maa ja Fennoskandia · Katso lisää »

Geoidi

Geoidi on Maan tai taivaankappaleen muotoa kuvaava malli.

Uusi!!: Maa ja Geoidi · Katso lisää »

Hadeeinen aioni

Hadeeinen aioni on geologisessa ajanlaskussa ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Hadeeinen aioni · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Maa ja Happi · Katso lisää »

Hiilidioksidi

272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Maa ja Hiilidioksidi · Katso lisää »

Ihminen

Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.

Uusi!!: Maa ja Ihminen · Katso lisää »

Ilma

prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.

Uusi!!: Maa ja Ilma · Katso lisää »

Ilmakehä

Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.

Uusi!!: Maa ja Ilmakehä · Katso lisää »

Ilmasto

Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.

Uusi!!: Maa ja Ilmasto · Katso lisää »

Ilmastoluokitus

Holdridgen elämänvyöhykeluokitus on tyypillinen ilmastoluokitus, jossa kasvillisuus määräytyy lämpötilasta, sadannasta ja haihdunnasta. Ilmastoluokitus on erilaisten ilmastojen ryhmittelyjä luokkiin.

Uusi!!: Maa ja Ilmastoluokitus · Katso lisää »

Interglasiaali

Interglasiaali on jääkausien välinen lämpimämpi aika.

Uusi!!: Maa ja Interglasiaali · Katso lisää »

Intia

Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.

Uusi!!: Maa ja Intia · Katso lisää »

Ionosfääri

Ionosfääri tarkoittaa planeetan kaasukehän yläosan kerrosta, jossa kaasukehän molekyylit ovat ionisoituneet tähden säteilyn vaikutuksesta, ja se muodostaa magnetosfäärin sisimmän osan.

Uusi!!: Maa ja Ionosfääri · Katso lisää »

Islanti

Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.

Uusi!!: Maa ja Islanti · Katso lisää »

Jääkausi

Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.

Uusi!!: Maa ja Jääkausi · Katso lisää »

Jäätikkö

Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.

Uusi!!: Maa ja Jäätikkö · Katso lisää »

Jättiläismanner

Mannerlaattojen liikkeet Pangean jättiläismantereesta nykypäivään. Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner.

Uusi!!: Maa ja Jättiläismanner · Katso lisää »

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät.

Uusi!!: Maa ja Kasvihuoneilmiö · Katso lisää »

Kasvillisuusvyöhyke

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Kasvillisuusvyöhykkeet eli kasvillisuusalueet ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita.

Uusi!!: Maa ja Kasvillisuusvyöhyke · Katso lisää »

Kädelliset

Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.

Uusi!!: Maa ja Kädelliset · Katso lisää »

Kelvin

Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.

Uusi!!: Maa ja Kelvin · Katso lisää »

Kesä

Kesäinen näkymä Puolassa. Kesäinen järvimaisema Säkylässä kesäkuussa 2010. Kesä eli suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä.

Uusi!!: Maa ja Kesä · Katso lisää »

Kiertorata

Kahden kappaleen kiertorata. Kiertorata on kappaleen (kuten satelliitin tai planeetan) kehämäinen liikerata avaruudessa.

Uusi!!: Maa ja Kiertorata · Katso lisää »

Kilometri

Paikalta, jossa tämä liikennemerkki sijaitsee, on 119 kilometriä Helsinkiin. Kilometri (lyhennettynä km) on pituusyksikkö metrijärjestelmässä.

Uusi!!: Maa ja Kilometri · Katso lisää »

Kilpikonnat

Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.

Uusi!!: Maa ja Kilpikonnat · Katso lisää »

Konvektio

Ilman konvektio yksinkertaisen keittimen läpileikkauksessa Konvektio (tai kuljettuminen) on lämmön siirtoa kaasussa tai nesteessä lämmön aiheuttamien virtausten mukana.

Uusi!!: Maa ja Konvektio · Katso lisää »

Kratoni

Arkeeisen kauden kratoneita on eri puolilla maailmaa. Kratoni on pitkään stabiilina pysynyt metamorfisten kivien ja syväkivien muodostama mannerkuoren osa.

Uusi!!: Maa ja Kratoni · Katso lisää »

Krokotiilit

Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.

Uusi!!: Maa ja Krokotiilit · Katso lisää »

Kuu

Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.

Uusi!!: Maa ja Kuu · Katso lisää »

Kuu (yleisnimi)

Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen, eli satelliitti.

Uusi!!: Maa ja Kuu (yleisnimi) · Katso lisää »

Laattatektoniikka

Kolmentyyppisiä laattojen rajoja Laattatektoniikka on tieteellinen teoria, joka selittää litosfäärilaattojen eli kivikehälaattojen liikkeen mekanismia ja liikkeen vaikutuksia.

Uusi!!: Maa ja Laattatektoniikka · Katso lisää »

Laava

Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa. Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta.

Uusi!!: Maa ja Laava · Katso lisää »

Litosfääri

Moho-pinta Litosfääri eli kivikehä koostuu Maan kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta.

Uusi!!: Maa ja Litosfääri · Katso lisää »

Litosfäärilaatta

Kartta suurimmista litosfäärilaatoista. Litosfäärilaatta on kappale Maan litosfääriä.

Uusi!!: Maa ja Litosfäärilaatta · Katso lisää »

Maa (täsmennyssivu)

Maa, MAA tai Maapallo voivat tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Maa ja Maa (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Maailman väkiluku

Maailman väkiluku valtioittain. Maailman väkiluku on Yhdistyneiden kansakuntien 15.

Uusi!!: Maa ja Maailman väkiluku · Katso lisää »

Maailmankartta

Winkel-Tripel-projektion mukainen maailmankartta, jossa mannerten pinta-alat ovat oikeassa suhteessa, mutta pituuspiirit ovat kaarevia. Erilaisia karttapalloja. Maailmankartta on Maapallon pintaa esittävä kartta.

Uusi!!: Maa ja Maailmankartta · Katso lisää »

Maan historia

Maan ajanjaksot. Maan historia alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten maapallon syntyessä.

Uusi!!: Maa ja Maan historia · Katso lisää »

Maan magneettikenttä

Maan magneettikenttää jäljittelevän tietokoneohjelman tulokset. Tietokonesimulaation mukaan maan magneettikenttä on ytimessä kuin sotkuinen lankakerä, jossa näkyy hieman järjestystä päiväntasaajan suuntaan. Maan magneettikenttä on maapalloa ympäröivä kaksinapainen magneettikenttä, joka ulottuu useita kymmeniä tuhansia kilometrejä avaruuteen magnetosfäärinä.

Uusi!!: Maa ja Maan magneettikenttä · Katso lisää »

Maan vaippa

Konvektiosolu 11 Litosfääri 12 Astenosfääri 13 Gutenberg-pinta 14 Moho-pintaMaan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä.

Uusi!!: Maa ja Maan vaippa · Katso lisää »

Maan ydin

Moho-pinta Maan ydin on Maan osa, joka sijaitsee syvällä sen keskipisteen ympärillä: Maan pinnan ja keskipisteen välisestä pallon säteestä on ydintä noin 55 %.

Uusi!!: Maa ja Maan ydin · Katso lisää »

Maanjäristys

Maanjäristyksen tuhoama koulu El Salvadorissa. Richterin asteikolla, 1973–2004. Väri kuvaa maanjäristyksen esiintymissyvyyttä. Maanjäristysten keskipisteet 1963–1998. 358 214 järistystä. Maanjäristysaaltojen eteneminen Maan sisuksissa. San Franciscon raunioita vuoden 1906 maanjäristyksen jälkeen Maanjäristys on Maan peruskallion tärähtelyä, joka on voimakkaana hyvin tuhoisaa rakennuksille ja ihmisille.

Uusi!!: Maa ja Maanjäristys · Katso lisää »

Maankaltainen planeetta

Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.

Uusi!!: Maa ja Maankaltainen planeetta · Katso lisää »

Maankohoaminen

Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.

Uusi!!: Maa ja Maankohoaminen · Katso lisää »

Maankuori

Manterellinen kuori (sial, 1) vasemmalla, sitä ohuempi merellinen kuori (sima, 4) oikealla. Merellistä kuorta peittävät meret (2). Maankuoren alla on Maan vaippa (3). Maankuoren paksuus kilometreissä eri puolilla maapalloa. Maankuori on Maan ylin, kiinteä kivikerros.

Uusi!!: Maa ja Maankuori · Katso lisää »

Maantiede

Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.

Uusi!!: Maa ja Maantiede · Katso lisää »

Maapallon tulevaisuus

punaiseksi jättiläiseksi. Maapallon tulevaisuus riippuu pitkällä aikavälillä useasta tekijästä, jotka voidaan jakaa muun muassa ihmisen aiheuttamiin ja ihmisen toiminnasta riippumattomiin tekijöihin.

Uusi!!: Maa ja Maapallon tulevaisuus · Katso lisää »

Magnesium

Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.

Uusi!!: Maa ja Magnesium · Katso lisää »

Mannerliikunnot

Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.

Uusi!!: Maa ja Mannerliikunnot · Katso lisää »

Mars

Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.

Uusi!!: Maa ja Mars · Katso lisää »

Merenpohja

keskiselänteen kohdalla Merenpohja on veden peittämää maata meren pohjassa.

Uusi!!: Maa ja Merenpohja · Katso lisää »

Merivirta

Pintamerivirtojen kartta vuodelta 1943. Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin.

Uusi!!: Maa ja Merivirta · Katso lisää »

Mesosfääri

Mesosfääri on ilmakehän kerros stratosfäärin ja termosfäärin välissä.

Uusi!!: Maa ja Mesosfääri · Katso lisää »

Mesosfääri (Maan vaippa)

Mesosfääri on Maan vaipan alempi kerros.

Uusi!!: Maa ja Mesosfääri (Maan vaippa) · Katso lisää »

Minuutti

Minuutti (tunnus min) on SI-järjestelmässä ajan lisäyksikkö.

Uusi!!: Maa ja Minuutti · Katso lisää »

Monisoluinen eliö

Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.

Uusi!!: Maa ja Monisoluinen eliö · Katso lisää »

Monsuuni

Lähestyviä monsuunipilviä Intiassa. Monsuuni (arabian sanasta mawsim ’vuodenajat’) on sääilmiö, johon kuuluvat vuodenaikojen mukaan suuntaa vaihtavat monsuunituulet sekä rankat ja pitkäkestoiset kesän monsuunisateet.

Uusi!!: Maa ja Monsuuni · Katso lisää »

Napa-alue

Napa-alueiden sijainti. Napa-alueilla tarkoitetaan Maan maantieteellisiä napoja ympäröiviä alueita.

Uusi!!: Maa ja Napa-alue · Katso lisää »

New Jersey

New Jersey, virallisesti New Jerseyn osavaltio, on Atlantin rannikolla sijaitseva Yhdysvaltojen osavaltio.

Uusi!!: Maa ja New Jersey · Katso lisää »

Nikkeli

Nikkeli on rautaryhmään kuuluva ferromagneettinen metallinen alkuaine.

Uusi!!: Maa ja Nikkeli · Katso lisää »

Nisäkkäät

Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.

Uusi!!: Maa ja Nisäkkäät · Katso lisää »

Nutaatio

Nutaatio on akselinsa ympäri pyörivän symmetrisen kappaleen, kuten gyroskoopin, rotaatiovakautetun ammuksen tai planeetan, vähäistä epäsäännöllistä liikettä.

Uusi!!: Maa ja Nutaatio · Katso lisää »

Otsonikerros

Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.

Uusi!!: Maa ja Otsonikerros · Katso lisää »

Paleotsooinen maailmankausi

Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Paleotsooinen maailmankausi · Katso lisää »

Pallo (geometria)

Pallon säde on r. Pallo on täysin symmetrinen geometrinen muoto.

Uusi!!: Maa ja Pallo (geometria) · Katso lisää »

Pangea

Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Pangea · Katso lisää »

Pasaatituuli

Maapallon planetaariset tuulet: koillispasaati keltaisilla, kaakkoispasaati ruskeilla viivoilla. Pasaatituulet ovat päiväntasaajan molemmin puolin kääntöpiirien välissä puhaltavia tuulia, jotka virtaavat subtrooppisilta korkeapaineen alueilta kohti päiväntasaajan matalapaineita.

Uusi!!: Maa ja Pasaatituuli · Katso lisää »

Päiväntasaaja

350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.

Uusi!!: Maa ja Päiväntasaaja · Katso lisää »

Periheli

Aurinkoa (A) kiertävän komeetan rata. Periheli on piste, jossa komeetta on lähimpänä Aurinkoa. Apheli on piste, jossa komeetta on kauimpana Auringosta (C). Periheli on se piste Aurinkoa kiertävän kappaleen radalla, jossa kappale on lähimpänä Aurinkoa.

Uusi!!: Maa ja Periheli · Katso lisää »

Pii (alkuaine)

Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.

Uusi!!: Maa ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »

Pituuspiiri

Pituuspiiri (nollameridiaani) visualisoituna maapallolla Nollameridiaani Greenwichin observatoriossa Pituuspiiri eli meridiaani (Sen sijaintia pyörähdysellipsoidilla itä–länsi-suunnassa kuvaa pituusaste.

Uusi!!: Maa ja Pituuspiiri · Katso lisää »

Planeetta

Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.

Uusi!!: Maa ja Planeetta · Katso lisää »

Planetesimaali

Taitailijan näkemys planetesimaalirenkaasta Planetesimaali on pieni taivaankappale, jollaisesta tähtiä kiertävät planeetat syntyvät.

Uusi!!: Maa ja Planetesimaali · Katso lisää »

Pohjantähti

Pohjantähti (α UMi tai α Ursae Minoris), myös Polaris, on Pienen karhun tähdistön kirkkain tähti.

Uusi!!: Maa ja Pohjantähti · Katso lisää »

Pohjoisnapa

Pohjoisnapa pituuspiirien leikkauspisteessä keskellä Pohjoista jäämerta. Tämä pohjoisnavalla sijaitseva jääpaineharju on noin 1 km pitkä ja muodostuu kahden monivuotisen jään väliin. Viitattu.

Uusi!!: Maa ja Pohjoisnapa · Katso lisää »

Prekessio (tähtitiede)

Maan prekessio – Maa pyörii (valkoiset nuolet) kerran vuorokaudessa pyörimisakselinsa ympäri (punainen); tämä pyörimisakseli itse kiertyy hitaasti (valkoinen ympyrä) ja tekee täyden kierroksen noin 26 000 vuodessa. Tähtitieteessä prekessiolla tarkoitetaan gravitaatiosta aiheutuvaa taivaankappaleen pyörimis­akselin suunnan jatkuvaa, hidasta muuttumista, erityisesti Maan pyörimis­akselin suunnan muuttumista.

Uusi!!: Maa ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Proterotsooinen aioni

Proterotsooinen aioni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Maa ja Proterotsooinen aioni · Katso lisää »

Pyörähdysellipsoidi

Pyörähdysellipsoidi on ellipsoidi, joka saadaan pyöräyttämällä ellipsi pääakselinsa ympäri.

Uusi!!: Maa ja Pyörähdysellipsoidi · Katso lisää »

Pyörimisliike

Pyörimisliikkeessä oleva pallo. Pyörimisliike eli rotaatio on liikettä, jossa kappaleen jokainen osa kiertää ympyränmuotoista rataa kappaleen poikki kulkevan akselin ympäri.

Uusi!!: Maa ja Pyörimisliike · Katso lisää »

Rauta

Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.

Uusi!!: Maa ja Rauta · Katso lisää »

Revontulet

Revontulia Alaskassa Pohjois-Amerikassa. Revontulet ovat ilmakehän valoilmiö, joka koostuu värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista pohjoisella ja eteläisellä yötaivaalla.

Uusi!!: Maa ja Revontulet · Katso lisää »

Rodinia

Rodinia oli muinainen jättiläismanner.

Uusi!!: Maa ja Rodinia · Katso lisää »

Sammakkoeläimet

Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.

Uusi!!: Maa ja Sammakkoeläimet · Katso lisää »

Satelliitti

kaukokartoitussatelliitteja Satelliitti eli tekokuu on taivaankappaletta kiertämään saatettu teknisiä tutkimuksia tai muunlaisia tehtäviä suorittava laitteisto.

Uusi!!: Maa ja Satelliitti · Katso lisää »

Sää

Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.

Uusi!!: Maa ja Sää · Katso lisää »

Sekunti

Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö.

Uusi!!: Maa ja Sekunti · Katso lisää »

Selkärangattomat

Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.

Uusi!!: Maa ja Selkärangattomat · Katso lisää »

Seuraava jääkausi

Seuraava jääkausi alkaa, kun nykyinen, kymmenisen tuhatta vuotta kestänyt holoseenin lämpökausi päättyy ja mannerjäätiköt alkavat jälleen laajentua.

Uusi!!: Maa ja Seuraava jääkausi · Katso lisää »

Sironta

Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.

Uusi!!: Maa ja Sironta · Katso lisää »

Sisilisko

Sisilisko (Zootoca vivipara, aiemmin Lacerta vivipara) on Euraasiassa tavattava maailman pohjoisin matelijalaji.

Uusi!!: Maa ja Sisilisko · Katso lisää »

Stratosfääri

Ilmakehän rakenne Stratosfääri eli yläilmakehä on ylemmän ilmakehän kerros, joka alkaa troposfäärin yläpuolelta, keskimäärin noin 15 kilometrin korkeudesta.

Uusi!!: Maa ja Stratosfääri · Katso lisää »

Taivas

Kalifornialaista iltataivasta. Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijainnin taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan. Kuva New Jerseyn iltapäivätaivaalta. Taivas on avaruus sellaisena kuin se Maasta näkyy eli taivaankansi, tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.

Uusi!!: Maa ja Taivas · Katso lisää »

Talvi

vuo­den­ajat. Pohjoisen pallonpuoliskon tal­vel­la (kuvassa) Au­rin­ko pais­taa pohjoiselle pallonpuoliskolle ma­ta­lam­mal­ta ja osa poh­joi­sta pal­lon­puo­lis­koa on sil­loin jat­ku­vas­ti varjossa. Talvi on yksi neljästä vuodenajasta.

Uusi!!: Maa ja Talvi · Katso lisää »

Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke

jättiläisplaneetan elinkelpoisesta kuusta, joka on meidän tuntemiamme kuita suurempi. Kuussa on nestemäistä vettä ja sopivan viileää, joten se soveltuu elämälle. Kuun keskusplaneetta näkyy kuun taivaalla valtavan suurena. Jättiläisplaneetan suuren kuun elinkelpoisuutta saattaa häiritä jättiläisen voimakkaaseen magneettikenttään vangiksi jäänyt protonisäteily. Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke (elinkelpoinen vyöhyke, elämänvyöhyke, elokehä, ekosfääri) on Aurinkoa tai muuta tähteä ympäröivä vyöhyke, jolla lämpötila on sopiva nestemäisen veden esiintymiseen.

Uusi!!: Maa ja Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke · Katso lisää »

Tähtitieteelliset symbolit

Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähti­tieteellisiä ilmiöitä.

Uusi!!: Maa ja Tähtitieteelliset symbolit · Katso lisää »

Termohaliinikierto

Termohaliinikierto valtamerissä. Meren pintaa myöten kiertävä lämmin vesi on kuvattu punaisella ja syvemmällä kiertävä kylmä, suolainen vesi sinisellä. Termohaliinikierto (termohaliinivirtaus, valtamerien lämpösuolavesikierto) on meriveden tiheyseroista johtuva veden kierto merissä syvävesien ja pintavesien välillä.

Uusi!!: Maa ja Termohaliinikierto · Katso lisää »

Termosfääri

Termosfääri on ilmakehän kerros 100–500 kilometrin korkeudessa mesosfäärin ja eksosfäärin välissä.

Uusi!!: Maa ja Termosfääri · Katso lisää »

Theia (planeetta)

Taiteilijan näkemys vastaavanlaisesta törmäyksestä. Theia on oletettu protoplaneetta, jonka arvellaan törmänneen Maahan noin 4,5 miljardia vuotta sitten ja synnyttäneen Kuun.

Uusi!!: Maa ja Theia (planeetta) · Katso lisää »

Tiheys

Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.

Uusi!!: Maa ja Tiheys · Katso lisää »

Triaskausi

Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.

Uusi!!: Maa ja Triaskausi · Katso lisää »

Trooppinen vyöhyke

Tropiikki kääntöpiirien mukaan määriteltynä. Tummansiniset viivat.

Uusi!!: Maa ja Trooppinen vyöhyke · Katso lisää »

Troposfääri

Ilmakehän rakenne Troposfääri eli alailmakehä on ilmakehän alin kerros.

Uusi!!: Maa ja Troposfääri · Katso lisää »

Tulivuori

arkistoitu.

Uusi!!: Maa ja Tulivuori · Katso lisää »

Tunti

Tunti on SI-järjestelmässä ajan lisäyksikkö, ja sen tunnus on h. Tunnin pituus on 60 minuuttia ja 1/24 vuorokaudesta.

Uusi!!: Maa ja Tunti · Katso lisää »

Tyhjiö

Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.

Uusi!!: Maa ja Tyhjiö · Katso lisää »

Typpi

Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.

Uusi!!: Maa ja Typpi · Katso lisää »

Valtameri

Maapallon valtameret ja niiden rajat Valtameret ovat maapallon suurimpia meriä.

Uusi!!: Maa ja Valtameri · Katso lisää »

Veden kiertokulku

Veden kiertokulku Veden kiertokulku eli hydrologinen kierto kuvaa Maapallon vesikehässä olevien vesivarastojen välistä jatkuvaa kiertoa, jossa vesi vaihtaa samalla olomuotoaan nesteestä vesihöyryksi ja jääksi tai niistä takaisin vedeksi.

Uusi!!: Maa ja Veden kiertokulku · Katso lisää »

Vega

Vega (Wega, α Lyr, Alfa Lyrae) on Lyyran tähdistön päätähti.

Uusi!!: Maa ja Vega · Katso lisää »

Vesi

Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.

Uusi!!: Maa ja Vesi · Katso lisää »

Vesikehä

Monta vesikehän elementtiä samassa kuvassa. Vesikehä eli hydrosfääri muodostuu kaikesta planeetalta löytyvästä vedestä.

Uusi!!: Maa ja Vesikehä · Katso lisää »

Vuorokausi

Vuorokausi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan pyörähdysaikaan akselinsa ympäri.

Uusi!!: Maa ja Vuorokausi · Katso lisää »

Vuorovesi

Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.

Uusi!!: Maa ja Vuorovesi · Katso lisää »

Vuosi

Vuosi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan kiertoaikaan Auringon ympäri.

Uusi!!: Maa ja Vuosi · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Kiertotähti Maa, Maa-kiertotähti, Maa-planeetta, Maan massa, Maan säde, Maan ytimen tutkiminen, Maapallo, Maapallon ympärysmitta, Planeetta Maa.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »